Aino Kallas-seura järjestää näyttelyn "Aino elää" Rikhardinkadun kirjaston toisessa kerroksessa 9.-31.10.2014.
Näyttelyssä on ensi kertaa esillä Aino Kallas-keräilijän kokoelmaa.
Näyttelyn yhteydessä pidetään kaksi esitelmää: 16.10. klo 18, VTT Pirkko-Liisa Rauhala: Aino Kallaksen helsinki ja 23.10. klo 18, FT Maarit Leskelä-Kärki: Aino Kallaksen kirjailijuus. Tällöin myös keräilijä Soile Holstikko on paikalla. Tilaisuudet pidetään näyttelyn yhteydessä kirjaston toisessa kerroksessa.
Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään torstaina 9.10. klo 17.
Näyttelystä ei ole vielä tiedotettu kirjaston verkkosivuilla, koska näyttelyn virallinen tiedote on vasta julkistettu.
Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Kirjastoalan ammattitutkinnon voi suorittaa Helsingissä SKL-instituutissa (osa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa). Koulutus on nimeltään Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.
SKL-instituutin yhteystiedot ovat
Käyntiosoite: Rautatieläisen-katu 5, 00520 Helsinki, Puh. 09 1489 0200, info(at)businesscollege.fi .
SKL-instituutin järjestämä kirjastoalan koulutus toteutetaan oppisopimuksella. Koulutukseen osallistuminen edellyttää useamman vuoden työkokemusta tieto- ja kirjastopalvelualalta ja alan työpaikkaa sekä työnantajan sitoutumista oppisopimuskoulutukseen.
Oppisopimuskoulutuksesta voi tiedustella Helsingin oppisopimustoimistosta, jonka yhteystiedot ovat seuraavassa:
Käyntiosoite: Hämeentie 11 A, Helsinki 53
Puhelinvaihde: (09)...
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Seita Parkkola (s. 1971) on Turussa asuva kirjailija.
Häneltä ovat ilmestyneet seuraavat kirjat: Yhdessä Niina Revon kanssa seikkailu- ja kauhusarja, jonka osat voidaan lukea myös itsenäisinä teoksina:
Susitosi, nuortenromaani, WSOY, 2001
Ruttolinna, nuortenromaani, WSOY, 2002
Jalostamo, nuortenromaani, WSOY, 2004.
Vuonna 2006 Seita Parkkolalta ilmestyi Viima, joka on yksittäinen teos. Syyskuussa 2009 nuortenromaani Usva, joka on kirjoitettu Viiman hengessä.
Lisää Seitasta voi lukea sivuilta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkolaseita.shtml
sekä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=545&cat=
(Vastausta päivitetty 16.11.2009)
Kirjelmän allekirjoittivat kenraalimajuri, komentaja Kaarle Kustaa Armfelt, eversti Seb. von Otter, eversti J.H. Hästesko, keveän jalkaväen pataljoonapäällikkö P. af Enehjelm, everstiluutnantti Otto Klingspor, yliadjutantti Kaarle H. Klick ja ratsuväen päällikkö G. von Kothen.
Asiakirja tunnetaan nimellä Liikalan nootti.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Suomen rahojen arvoon liittyviä oppaita, mutta ne alkavat 1800-luvun alkupuolelta. Näin ollen ko. rahan arvoa niistä ei löydy.
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi
http://www.numismaatikko.fi
Suoria hintatiedusteluja voi tehdä myös näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voi keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Saappaanheittoa harrastetaan Suomessa ja myös ulkomailla.
Miehet heittävät numeron 43 ja naiset numeron 38 saapasta.
Suomen Saappaanheittoliitto on perustettu 1992.
Liitolla on kotisivut
http://www.saappaanheitto.com
Lisätietoa saappaanheitosta löytyy Wikipedia tietosanakirjasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saappaanheitto
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Marilyn Kayen suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilta löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320
WSOY - kirjailijat - Kaye Marilyn.
Seuraavista kirjoista voit myös etsiä tietoa. Ensimmäisessä kirjassa on tietoa kirjailijasta ja jälkimmäisessä Replica-sarjasta.
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : Ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2005
951-692-591-X (nid.)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Multian kirjastosta
http://multia.kirjas.to/
Ensimmäinen kirja on Multian pääkirjastossa paikalla.
Työvoimatoimistossa voit selailla Koulutusoppaita sekä yliopisto-opinnoista että ammattikorkeakoulujen opinnoista. Internet osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/ löydät myös ko. tiedot - kannattaa tarkistaa sekä kirjastoala että informaatioala -nimillä.
Keskiasteen koulutusta (tradenomi) järjestävät ainakin Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakoulut ks. osoitteesta http://www.edu.fi/koulut/amk.html.
Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa voit opiskella yliopistotutkinnon. (Tässä nettiosoitteet suoraan yliopistojen omille sivuille, joista voit myös katsoa lisätietoja: Tampere: http://www.uta.fi/ Oulu: http://www.oulu.fi/ Åbo Akademi http://www.abo.fi/
Matchboxin tuotantoa on kirjaston kokoelmissa jonkin verran, suurin osa Vantaan puolella. Etsimääsi "Midnite Dynamos"-levyä ei valitettavasti CD-formaatissa kirjastolla ole (LP:nä se on saatavana Kauniaisten kirjastosta), mutta sen sijaan itseäni kiehtoi suuresti löytämäni nimekkeet "Shades of Gene" ja "Limited tour edition", jotka ovat varmasti tsekkaamisen arvoisia Matchbox-yhtyeen (nyky-)vaiheista kiinnostuneelle.
Seuraavan kerran asioidessasi Malminkartanon kirjastossa voit tarkistaa yleisöpäätteeltä aineiston saatavuuden. Mikäli sinulla on internet-yhteys käytettävissäsi, voit käyttää hyväksesi aineistohakuamme http://www.libplussa.fi, josta saat myös ajantasaista eksaktia tietoa. Ongelmatilanteissa kirjaston henkilökunta on valmiina...
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Putaala-nimi on johdettu sanasta ’pudas’ = joen ’päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma’, ’takaisin pääjokeen yhtyvä joenhaara’ Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Perä-Pohjolassa.
Putaala-nimisiä taloja on lähinnä Oulujokilaaksossa, ja Putaala on siellä muodostunut myös sukunimeksi talojen asukkaille. Putaala-sukunimiä esiintyy etenkin Utajärvellä, Muhoksella (v. 1844 Pehr Putala), Pudasjärvellä ja Oulujoella.
Lähteet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet. Weilin & Göös 1993. -
Wikisanakirja: http://fi.wiktionary.org/wiki/pudas
Hei!
Voisiko kyseessä olla Colin Macleanin kirja Korkealle ilmaan?
Se on Kirjaliton vuonna 1995 kustantama kirja, joka kuuluu
Osallistu tarinaan! -sarjaan. Kirjassa on 22 sivua ja se on 28 cm
korkea. Kannen sisäpuolella taitettu karttaliite. Kirjan sisältö kuvaavia asiasanoja ovat: ratkaisukirjallisuus : kuvakirjat
piilokuvakirjat, kuumailmapallot, lentäminen, etsiminen ja kartat. Kirjaa ei ole ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta se on mahdollista saada kaukolainaksi.
Koiramme-lehti on ilmestynyt v:sta 1896. Ensin nimenä oli Finska Kennelklubbens Tidskrift. V. 1915 nimi muuttui Suomen Kennelklubin aikakauskirjaksi, joka toinen lehti oli ruotsinkielinen ja joka toinen suomenkielinen. Suomenkielisten kennelihmisten perustettua v. 1935 Suomen Kennel-Liiton alkoi ilmestyä suomenkielinen lehti Suomen Kennel-Liiton julkaisu. V. 1959 julkaisu sai nimekseen Koiramme.
Lisää tietoja Koiramme-lehden historiasta on Koiramme-lehden vuoden 1996 numerossa 5.
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
Hei, tiedustelin asiaa hiontalaitteita toimittavalta P.V.Supalta (http://pv-supa.com/yritys) ja heidän mukaansa hiontaneste sisältää mm. alumiininitraattia, eikä sitä saa laittaa viemäriin vaan se pitää hävittää ongelmajätteenä. Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan ainetta ei saa laittaa viemäriin, mutta sen voi hävittää pakattuna tankissaan sekajätteissä tai jos nestettä on paljon, sen voi ensin imeyttää johonkin.
Kirjasto on perustettu 1882 ja se täytti 110 vuotta vuonna 1992. Kirjaston silloinen johtaja Pirjo Pieski on kirjoittanut kirjastosta lyhyen historiikin.
