Kaikki mainitsemasi kirjat tulevat kirjastoihin kyllä.
Vantaa kaupunginkirjasto on vastaanottanut 4.5. Lee Child "Terässeinä" -kirjat, ja ne tulevat lainattavaksi lähiaikoina. Kirsi Vainio-Korhosen "Suomen herttuattaren arvoitus" -kirjat on tilattu, mutta kirjasto ei ole vielä vastaanottanut tilaamiaan kappaleita.
Vantaan kaupunginkirjasto tekee tällä hetkellä tilauksia kesän ja syksyn aikana ilmestyvistä kirjoista. Claudia Goldin "Kuningatar, keisarinna, jalkavaimo"-kirjoja hankitaan aivan varmasti, ja Gummerus-kustantamo on arvioitunut teoksen ilmestymispäiväksi 1.9.
Carlos Ruiz Zafonin "Enkelipeli" ei ole myöskään ilmestynyt vielä, mutta sitäkin tilataan kyllä.
Tee haku esim. hakusanalla erotiikka aineistotietokannasta. Saat listan erottisesta kauno- ja tietokirjallisuudesta. Lisäksi voisit tutustua seuraavaan kirjaan: Jansson, Leena: Seksi ja erotiikka: valikoima kauno- ja tietokirjallisuutta.
Tässä joitain ehdotuksia:
Iätön ajaton erotiikka / toimittanut Joan Price
Tuhannen ja yhden yön erotiikka / Jaakko Hämeen-Anttila
Romaaneja
Kauranen Anja Sonja O. kävi täällä
Alanne, Outi Neiti N:n tarina
Henrik Tikkasen Kulosaarentie 8 ; Majavatie 11 ; Mariankatu 26
Coelho, Paulo Yksitoista minuuttia
Groult, Benoite Rakastajatar
Melissa, P Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Kallifatides, Theodoror Kaunis Alkibiades,
Lawrence, D.H. Lady Chatterleyn rakastaja,
Henry Millerin teokset, Kravun kääntöpiiri...
Tutkailin Freudin teosta Unien tulkinta (ISNM 951-20-5582-1, Gummerus 1999). Tarkkaa nimitystä kuvaamallesi ilmiölle en siitä löytänyt. Kirjan luvussa VI, Unityö, on kuitenkin kohtia, jotka voisivat viitata samantapaiseen asiaan. Esim. sivulla 250 puhutaan "kokoomahenkilöstä", jonka henkilöys saattaa unen kuluessa muuttua, mutta ulkonäkö pysyy samana. Tämä samoin kuin s. 252 mainittu "sekahahmo" liittyy unien tiivistymisilmiöön.
Samastumisilmiöstä puolestaan kerrotaan kirjan sivulla 272: "Samastumisen tuloksena kahdesta tai useammasta henkilöstä, joita toisiinsa nivomassa on jokin kaikille yhteinen piirre, ilmaantuu uneen vain yksi toien tai muiden jäädessä näkymättömiin. Tuo edustushenkilö joutuu sitten unessa kaikkiin sellaisiin...
Voit hakea aiheesta tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haulla kirjoittamalla sanahakuun asiasanat "kauneudenhoito AND historia" tai "kauneudenhoito AND kulttuurihistoria" tai "kosmeettiset aiheet AND historia".
Ohessa muutama esimerkki Helmet-kirjastoista löytyvistä aiheeseen liittyvistä teoksista:
Rusoposkia, huulten purppuraa : kosmetiikka ja nainen kautta aikojen / [teksti Kaari Utrio, Una Nuotio, Taina Heikkilä], Tekniikan museon julkaisuja, 1995.
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit ja hiusväriaineet / toimittanut Lotta Ehrnrooth , Kuluttajavirasto, 1994.
Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio, Otava, 1997.
Lisäksi Turun yliopistossa on tehty muutama aiheeseen liittyvää historian alan pro...
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Virginia Parsonsin kirjassa Iloisia iltasatuja (1973) on satu nimeltä "Mustavalkoisia pareja : Yks kaks cha-cha-cha raitainen raitaista tanssittaa...".
Vaski-kirjastojen alueella kirjaa löytyy vain Uudestakaupungista, mutta voit varata sen verkkokirjaston kautta Turkuun. Varaus maksaa yhden euron.
https://www.vaskikirjastot.fi
Kyseessä on käännösiskelmä, alkuperäinen laulu on Iller Pattacinin UNA LACRIMA SUL VISO.
Laulun nuotit (kosketinsoitinnuotinnos ja kitaran soinnut) ja suomenkieliset sanat löytyvät vain "Suuresta toivelaulukirjasta 20" (F-Kustannus 2010) sivulta 228. Jos ei koko nuottia halua ostaa, voi lähimmässä kirjastossa käydä tekemässä siitä valokopion henkilökohtaiseen käyttöön. Valokopion voi ottaa ilman kirjastokorttiakin. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että tämä kokoelma on paikalla, sarja on suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Suomalaisten kirjastojen yhteistä digitointitoimintaa koordinoi Suomen kansalliskirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/index.htm . Vastikään on luotu eKam-kumppanuusryhmä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointiyhteistyön edistämiseksi, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/eKAM.htm . Sinun kannattaa tiedustella aiheesta lisätietoa Suomen kansalliskirjastosta.
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Roskapankki on kansanomainen nimitys, jota käytetään liikepankin ongelmien ratkaisemiseksi perustetusta omaisuudenhoitoyhtiöstä. Roskapankkijärjestelyllä pyritään vakauttamaan valtion tukea saaneen liikepankin rahatilannetta siten, että liikepankin konkurssi vältetään.
Roskapankki ostaa liikepankilta ongelmaluotot ja omaisuuden, jotka on yliarvostettu pankin taseessa ja joita kukaan muu ei halua pankilta ostaa. Roskapankki pyrkii pidemmän ajan kuluessa saamaan rahaa luotoista erilaisilla maksujärjestelyillä tai realisoimalla ostettua omaisuutta ja lainojen vakuutena olevaa omaisuutta. Käytännössä pankkituki joudutaan usein maksamaan enemmän tai vähemmän verovaroilla; näin esim. lama-Suomessa 1990-luvulla tai 1980-luvun säästöpankkikriisin...
Rymättylän kirjastosta löytyy kappale nimeltä Karjalan kevät, esittäjänä Lauri Tammela. Kappale löytyy kokoelma-CD-levyltä nimeltä Karjalan kevät. Maakuntakirjastoista ei monihaulla löytynyt Karjalan kesä -nimistä kappaletta.
Murretaitaja Hannu Hyttisen laatima pipavala kuuluu seuraavasti: "Mää vannon käsi syrämmellä, että kum mittari huitelee miinuksilla, nim mää veräm pipam päähä. Näino!"
http://www.aamulehti.fi/moro/matkatjajuhlat/johanneksen-koululla-pipava…
Euroopan unionin The Northern Dimension –sivuilta http://europa.eu.int/comm/external_relations/north_dim/index.htm saat ehkä parhaiten tietoa pohjoisesta ulottuvuudesta.
EU:n ulkopolitiikan sekä yhteistyöohjelmien osaksi luotu pohjoinen ulottuvuus esiteltiin ensimmäistä kertaa virallisesti EU:n piirissä Luxemburgin huippukokouksessa 1997. Pohjoisella ulottuvuudella viitataan Itämeren alueeseen, Jäämeren alueeseen ja Luoteis-Venäjä. Käsite on tuotu lähemmäs käytäntöä Feirassa 2000 hyväksytyn pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman myötä. Feirassa määriteltiin myös pohjoisen ulottuvuuden keskeiset prioriteetit, jotka ovat ympäristö, ydinturvallisuus, toiminta kansainvälistä rikollisuutta vastaan sekä Kaliningradin alue. Toimintaohjelman...
Seuraavista teoksista löydät tietoa kapioista ja kapioarkuista:
Tiltun kapiot : iittiläinen käsityöperinne / toim. Sanna Kaisa Spoof. - SKS 2003.
Pesu, Raija: Perinteiset kirjontatyöt : kapiokirstujen aarteita isoäitien ajoilta. WSOY 2003.
Hausmann, Aino: Kapiokirstu. - 1956.
Kapioarkku (työpiirustus). - 1975.
Näiden teosten saatavuustiedot Hämeenlinnan kirjastossa näet verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kapioista on tehty myös pari opinnäytetyötä, joita voit tarvittaessa kaukolainata.
Mantere, Helena: Katoavat kapiot : kapioperinteen muutos Etelä-Pohjanmaalla 1900-luvulla (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos, 2000)
Kastinen, Mirka: Kapiot (Lopputyö : Taideteollinen korkeakoulu...
Ohessa muutama luonnonmukaista raskautta ja synnytystä käsittelevä kirja sekä video. Sijaintitiedot voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoittesta http://www.helmet.fi :
Pyörteitä vedessä : ajatuksia ja kokemuksia aktiivisesta synnyttämisestä (video),
Odent, Michel:Luonnonmukainen synnytys ,
Miettinen-Jaakkola, Aila: Nainen naiselle : luonnollinen syntymä,
Hirvonen, Hanna:Vesi kannattaa : vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana,
Saisto, Terhi: Synnytä rentoutuneena (CD-levy), Korhonen, Malla: Raskaus ja jooga,
Moorhawk, Gilli: Yhdeksän tärkeää kuukautta : meditaatioita ja myönteisiä ajatuksia raskauden ja synnytyksen ajalle.
Suomen lääkärilehdessä 33/1991 Leena Valvanteen artikkeli "Huominen syntymä" käsittelee...
Laulu on ainakin kahdella levyllä:
- Hip hoi, musisoi / sovitukset ja tuotanto: Matti Kontio (sekä cd-levynä että kasettina)
- Hei vaan : Margareta Voipion lastenlauluja (vain kasettina)
Ulvilan kirjastossa kumpaakaan ei ole, mutta oman kirjaston kautta ne voi saada kaukolainaksi.
HelMet -kirjastojen kokoelmissa on tosiaan Pekka Töpöhäntä ja Pekka Töpöhäntä Amerikassa dvd-levyt, joissa on vaihtoehtona vain suomenkielinen ja ruotsinkielinen puhe.
http://www.helmet.fi/record=b1083475~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1083316~S9*fin
Valitettavasti kirjasto voi hankkia vain sellaisia dvd-levyjä, jotka jo ovat markkinoilla eli aina ei ole tarjolla sekä ääni- että tekstiversioita.
Kirjasto voi lisäksi hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia kuvatallenteita, joille myyjä/maahantuoja on hankkinut kirjastolainausoikeudet. Tämä rajoittaa huomattavasti kirjastojen mahdollisuuksia hankkia kokoelmiinsa kuvatallenteita.
Vanhoista piirretyistä ei esimerkiksi julkaista uusia dvd-levyjä tai niille ei ole hankittu lainausoikeutta....
Aleksi-tietokannasta löysin viitteen Helsingin Sanomien 29.huhtikuuta 2003
seuraavaan artikkeliin: Suvi Ahola on laatinut kirja-arvostelut teoksista Susan Vreeland: Artemisian rohkeus ja Manuel Vicent: Matissen morsian otsikkona "Taide on naisellista?: Kuvataide on taas muotia romaaneissa". Mukana on lisäksi tausta-artikkeli: "Romaaneja, jotka keksittiin taidemuseossa"
