Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia...
Tuulen käyttäytymistä on tutkittu hyvinkin paljon tieteteen alalla,
jota kutsutaan aerodynamiikaksi
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Aerodynamiikka). Tuulen vaikutus
varsinkin suurien rakennusten tapauksessa on hyvin merkittävä, ja se
on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa, sillä tuuli saa
korkean pilvenpiirtäjän heilumaan ja voi jopa rikkoa rakennuksen.
Kun tuuli osuu rakennukseen, ilman molekyylit törmäävät rakennuksen
pintaan. Kuten mikä tahansa kappale, molekyyli kyllä voi kimmota
pinnasta, mutta ei kovin kauas, sillä sen takana on tulossa monta
muuta ilmamolekyyliä, jotka työntävät edellään olevia eteenpäin. Tämä
paine saa edellä olevat molekyylit liikkumaan rakennuksen ympäri,
kunnes ne pääsevät taas jatkamaan suoraan.
Tätä...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on laaja kokoelma lehtiä. Lehtiä säilytetään vaihtelevan pituisia aikoja: esimerkiksi Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti säilytetään pysyvästi (mikrofilmattuina n. kolme kuukautta ilmestymisestä). Useimpia lehtiä säilytetään lyhyempiä aikoja. Säilytysajat löytyvät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Lehtiä ei lainata, mutta ne ovat vapaasti käytettävissä kirjastossa.
Artikkeleja tietystä aiheesta voi etsiä Aleksi- ja Arto-lehtitietokantojen kautta. Aleksia voi käyttää Helsingin, Espoon ja Vantaan asiakastitokoneilla. Arto on vapaasti verkossa käytettävä tietokanta. Hakuja voi tehdä...
Näyttäisi selailun perusteella siltä, että Woop on saatavilla ainoastaan älypuhelimiin ja Applen laitteeisiin. Osoitteesta https://itunes.apple.com/us/app/woop-app/id790247988?mt=8 löytyy Applen versio ja osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=de.parrotmedia.woop Googlen kaupassa oleva versio.
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
Kayelta ei ole suomennettu Replica-sarjan lisäksi muita teoksia.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löytyy mm. tämän palvelun arkistosta asiasanalla Kaye Marilyn.
Kirjailijan kotisivun osoite on http://www.marilynkaye.com
Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 6 (vuonna 2006) sivuilla 841-846 eli kyseessä on noin viisisivuinen teksti. Se on julkaistu myös internetissä, joten sen saamiseksi ei tarvita edes kirjastoa:)
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000025290
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilta ei tällä hetkellä pääse kirjautumaan omiin tietoihin yhteysvian vuoksi. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin. Toivottavasti se saadaan korjattua pian.
Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Kyseessä on ilmeisesti Taina Bäckin Helsingin ammattikorkeakoulussa vuonna 2001 tekemä päättötyö nimeltä CAMI Havaintotaidot-harjoitusohjelma lasten toimintaterapiassa: toimintaterapeuttien kokemuksia tietokoneohjelman soveltuvuudesta toimintaterapiaan. Jos haluatte tämän tutkimuksen kaukolainaksi, ottakaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon (puh. 812511). Mitään muuta tutkimusta tai gradua ei tästä CAMI-ohjelmasta ole löytynyt.
Tästä kirjasta löytyy aika paljon valokuvia entisajan cowboysta:
The old west : the cowboys. New York: Time-Life Books, 1973.
Tästäkin löytyy paljon poseeraavia ihmisten valokuvia, mutta näistä ei näe ovatko he cowboyta:
Rosa, Joseph G: Age of the gunfighter - the taming of the West: men and weapons on the frontier 1840-1900. London : Tiger Books International, 1996.
Voit myös etsiä entisajan cowboyvalokuvia esim. Yahoon kuva-arkistosta:
http://images.search.yahoo.com/
Suomessa vain pari kirjailijaa pystyy elättämään itsensä kirjoittamisella. Runoilijat ovat kirjailijoista huonotuloisimpia. Runoilija Tommi Parkko kertoo runoilijoiden toimeentulosta näin:
"Runoilijoiden alhaisesta toimeentulosta kertoo se, että kustantaja maksaa yleensä tekijälle runokirjan kirjoittamisesta noin 1 000–2 000 euroa ja kirjaa myydään 100–800 kappaletta. Runoilija siis tarvitsee hengenpitimikseen apurahoja ja muita töitä.
– Esimerkiksi oma toimeentuloni on koostunut viimeisten kymmenen vuoden aikana pääasiassa apurahoista ja luovan kirjoittamisen opettamisesta.
Tilanne on pakottanut runoilijat miettimään, missä oma osaaminen on tarpeellista ja miten sitä voi soveltaa. Parkko on auttanut heitä uuden kehittämisessä muun muassa...
Monrepos-puistosta löytyy tietoa Pro Monrepos yhdistyksen kotisivulta http://www.promonrepos.fi
Monrepos oli Ruotsin vallan aikana Lill Ladugård niminen kruununtila, jonka pinta-ala oli 1800 ha. Vuonna 1869-1919 tilan omisti Paul Nicolay, joka myi tilasta 322 ha Viipurin kaupungille. Monrepos oli säätyperintötila, jota ei voinut jakaa eikä omaisuutta lahjoittaa. Sodan jälkeen alue säilyi Neuvostoliitossa Park Kalinin nimisenä puistona.
E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa ja E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseisen lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E 200-alkuiset lisäaineet viittaavat hyväksyttyihin säilöntäaineisiin.
Kysymääsi E 205-koodia ei löydy Eviran E-koodiluettelosta http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf eikä teoksesta Lisäaineopas (Evira, 2009).
Kokoelmasta poistettuja kirjoja voi ostaa, mutta vielä kokoelmassa olevat kirjat eivät ole myytävänä. Kirjastoissa on yleensä myyntihyllyjä tai -kärryjä, joista ostettavat kirjat löytyvät. Kokoelman kirjoja ei voi myöskään etukäteen itselleen varata. Kirjoja, joita ei enää löydy kirjakaupasta, voi löytyä antikvariaateista ja kirpputoreilta tai nettihuutokaupasta www.huuto.net.
Näyttää siltä ettei Suomessa ole julkaistu Veronikan kaksoiselämää (Double vie de Véronique, La (1991)/ ohj.
Krzysztof Kieslowski) DVD:llä
Videolla se olisi saatavilla ainakin seuraavista kunnankirjastoista:
Helsinki
Espoo
Tampereen kirjastot
Orivesi
Pälkäne.
Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi paikallisen kirjaston kautta.
www.helmet. fi http://monihaku.kirjastot.fi/
Elokuva on julkaistu "maailmalla" DVD:llä.
Katso esim.
http://www.imdb.com/title/tt0101765/
Britti-DVD 1-aluekoodilla
http://www.amazon.co.uk/gp/product/B000I2J75O/imdb-uk/
Elizabeth Walker on tiettävästi salanimi, jonka takaa löytyy amerikkalainen Elizabeth Rotter. Kirjailija on julkaissut teoksia myös pseudonyymeillä Elizabeth Neff Walker sekä Laura Matthews. Rotter on kirjoittanut kymmenittäin enimmäkseen historiallisia ja nykyaikaan sijoittuvia rakkausromaaneja – ja jo 1980-luvun vaihteesta asti. Viimeisimmän teoksensa hän on ilmeisestikin julkaissut vuonna 2004. Varsinkin nimellä Laura Matthews hän on ilahduttanut lukijoitaan yli 30 romanttisella tarinalla 1800-luvun alun Englannista, sijaishallitsijan aikakaudelta.
Valitettavasti en onnistunut kaivamaan esiin Rotterin syntymäaikaa tai muitakaan viitteitä hänen iästään. Kirjailijalla ei kaiketi ole omia kotisivuja, eikä häntä ole oikein esitelty...
Rumasta ankanpoikasesta löytyy hakemistojen mukaan näytelmäversioita ainakin Suomen Teatteriliitolta http://www.teatteriliitto.fi/ ja Työväen Näyttämöiden Liitolta http://www.tnl.fi/
Heiltä voi hankkia sekä näytelmiä että niiden esitysoikeuksia. Yhteystiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan. Teatterin tiedotuskeskuksen kotisivuista http://www.teatteri.org/ voi myös olla hyötyä.