Aiheesta kaupunkisuunnittelu 1800-luvulla löytyy kirjallisuutta hyvinkin erilaisista kirjastoista ja kokoelmista. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen aineistohausta HelMetistä http://www.helmet.fi/ ei kovinkaan paljon, mikä johtuu osittain siitä, että Helsingin keskusvaraston tietokirjallisuus ei ole vielä kokonaan rekisterissä. Varaston aarteita ovat esimerkiksi Mirjam Lehtikannon teos vuodelta 1943: C.A.Setterberg uusgoottilaisen tyylin edustajana ja hänen toimintansa Vaasan läänin arkkitehtina vuosina 1853-1871. Siellä on myös Erkki Kantolan vuonna 1976 toimittama kirja Vaasan hovioikeus 1776-1976 - Vasa hovrätt, jossa on runsaasti tietoa rakennuksen arkkitehtuurista. Talohan on Setterbergin suunnittelema....
Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Voit tehdä kaukolainatilauksen artikkelista omassa kirjastossasi tai mennä itse Turun yliopiston kirjastoon, jossa Vaasaa on mikrofilmattuna. Mikrofilmatut lehdet ovat muuton aikanakin käytettävissä http://kirjasto.utu.fi/ajankohtaista/muuttotiedote9.html
Kaukolainaus on maksullista http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/maksut/
Helsingin kaupunginkrjaston kopiokoneet tekevät mustavalkoista jälkeä, hinta 0,20 euroa /sivu sekä A4 että A3-kopiot.
Asiakkaiden tietokoneilta voi tulostaa joko mustavalko- tai väritulosteita, molemmat tulosteet maksavat 0,20 euroa/sivu. Mikäli tulostettava aineisto ei ole digitaalisessa muodossa, kirjastoissa on myös mahdollisuus käyttää skanneria.
Kopiointiin erikoistuneita yksityisiä yrityksiä löytyy useita vaihtoehtoisia, tässä muutama poiminto puhelinluettelon keltaisilta sivuilta. Multiprint http://www.multiprint.fi Kopiotaito http://www.kopiotaito.fi Monikko http://www.monikko.fi
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää Aleksi-viitetietokantaa. Sinne on luetteloitu Suomessa ilmestyneiden lehtiartikkeleiden viitetietoja. Sekä CD-rom että WWW-muotoinen Aleksi löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjastopalvelu on helpottanut arvostelujen etsimistä kokoamalla niitä Kirjallisuusarvosteluja -lehteen joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kaunokirjallisuuden arvostelut ovat B-osassa, tietokirjallisuuden A-osassa.
Esimerkiksi kysymäsi kirjan, Lehväslaiho Tie Helvettiin, arvosteluja on kyseisen lehden vuoden 1996 numeroissa B 10 ja B 12. Kirjallisuusarvosteluja -lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Jatkuvasti ilmestyväksi suunnitellun kausijulkaisun saaminen kaupallisesti tilatuksi kirjastoon edellyttää joko lehden saamista jonkun kaupallisen välittäjän valikoimiin ja sitä kautta tarjolle kirjastoihin tai yksittäisen kirjaston suostuttelemista suoratilaukseen (perusteluna esimerkiksi se, että lehteä ei saa tukkuvälittäjien kautta).
Kysymyksessä ei suoraan todettu, että kyseessä on kaupallinen eli myytävä julkaisu. Jos lehteä voidaan jaella maksutta, on sovittava halutun kirjaston kanssa, että lehti voidaan sinne tilata. Tällaiseen ilmaisjakeluun ei ole olemassa mitään pikareittiä. Kirjastot suhtautuvat ilmaisiin lehtiin vaihtelevasti mm. käytettävissä olevan tilan rajoitusten takia.
Useimmat suomalaiset yleiset kirjastot päättävät...
Avioeroa käsitteleviä kuvakirjoja on olemassa esim. seuraavat:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia (2005)
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä (2005)
Weninger, Brigitte: Nähdään taas, isä! (1995)
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin...
Kotiliesi-lehden vuosikertoja vuodesta 1923 säilytetään
kirjavarastossa pääkirjastossa. Lehtiä ei voi lainata, mutta
niitä voi lukea pääkirjastossa sekä kopioida.
Muiden säilytettävien vanhempien lehtien luettelo löytyy
http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm
Olisikohan kyseessä kirja:
"Rolf Ulrici: Elefantti posliinikaupassa : Ihan hullu tarina", jossa elefantin ohella seikkailee myös puudeli. Tämä teos on ilmestynyt tosin jo vuonna 1968. Sitä on edelleen saatavana kirjastoista.
Valitettavasti Steps into English -kelikurssin opettajan oppaita (Steps : opettajan opas tai Teacher's steps) ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista mihinkään kielikurssin osaan.
Olivia nimestä löytyy vastaus palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e6914af6-99a…
Aurora = aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Kotikunnalla ei ole merkitystä kirjastokortin saamisessa: kaikki, jotka todistavat henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella voivat saada kirjastokortin. Tämä pätee kaikissa Suomen kunnan ja kaupunkien kirjastoissa. Tervetuloa kirjastoon!
Laulun sanat löytyvät ihan internetistäkin. Osoite on:
http://www.geocities.com/SoHo/Studios/3488/DISCO5.HTM
Laulun nuotit löytyvät ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta. Voit
kysellä esim. kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Aguile, Luis (säv.)
Yöllä on tuhat silmää [Nuottijulkaisu].
Kirsikka-sarjan kirjat on listattu Kirjasampoon, kirjallisuuden verkkosivustolle. Sivuston mukaan sarjaan kuuluu 42 teosta, julkaistu 1920- ja 1930-luvun taitteessa Otavan kustantamana.
Sarjan kirjoja voi tutkia osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi. Etusivun hakulaatikkoon Hae Kirjasammosta hakusanaksi Kirsikka-sarja. Avautuvan sivun kohdassa Romaanit (yli 10) voi katsoa kirjojen tarkemmat tiedot.
Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Tsekkiläinen Bohumil Hrabal on kirjoittanut yhdestä virkkeestä koostuvan teoksen, joka on suomennettu nimellä "Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille". Teos on hyvin saatavilla kirjastoista.
Esim. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteen koulutusohjelmaan näyttää kuuluvan seuraavia kieliopintoja: Äidinkieli 4,0 op, Toinen kotimainen kieli 3,0 op, Vieras kieli 3,0 op, joten myös ruotsin kieltä opiskelllaan. Toisen kotimaisen kielen opintoja liittynee myös toisten suomalaisten yliopistojen lääkärinkoulutusohjelmaan. Näin ollen lääkäriksi ei voi opiskella Suomessa tuntematta lainkaan ruotsin kieltä. Kysy tarkemmin esim. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09)1911.
Eri lääkärikeskusten nettisivuilla voi asiakas etsiä sopivan kielitaidon omaavaa lääkäriä, esim. Etsi lääkäri-palvelu http://www.etsilaakari.fi/
Täten voidaan päätellä, että lääkäreiltä odotetaan kielitaitoa....
