Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
Voit soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa uusimaan lainasi. Vaasan kaupunginkirjaston lainojen uusintanumero on 06-3253542. Uutta salasanaa ei anneta puhelimitse, joten sen saadaksesi sinun on käytävä kirjastossa ja salasanaa vaihdettaessa on todistettava henkilöllisyytensä.
Hei
Voit uusia lainan viisi kertaa, paitsi silloin, kun lainaamaasi aineistoon eli kirjaan/ levyyn tms on tullut varaus. Silloin uusiminen ei onnistu.
Kun uusit lainan, niin uusi laina-aika lasketaan aina uusimispäivästä. Kirjojen laina-aika voi olla vain neljä viikkoa kerrallaan, dvd: llä kaksi viikoa jne. Ainoastaan kesällä on pidempiä laina-aikoja käytössä.
Kirjaston kotisivulla kerrotaan laina-ajoista:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lainaus.htm
Lainojen uusimisesta:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Kyseessä lienee mukaelma Kaarlo Kramsun runoon Ilkka (kokoelmassa Runoelmia, WSOY 1887) sisältyvästä seitsemännestä säkeestä
"Ken vaivojansa vaikertaa, On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki.”
Leevi Madetoja on säveltänyt tämän runon, mutta se ei ole yleisesti tunnettu lauluna. Myös Lauri Ikonen on säveltänyt tämän runon yksinlauluksi (opus 26, nro 1), mutta sekään ei ole erityisen tunnettu.
Lause "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki" lienee aika yleisesti käytetty sanonta musiikin ulkopuolellakin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei! Kirjastotarra liimataan levyn tekstiliitteeseen, koska se säilyy siinä kauemmin kuin cd-koteloon liimattuna. Cd-kotelot ovat herkästi rikkoutuvia, ja aina kun kotelo menee rikki, menetetään myös siihen liimattu tarra, eli koteloa uusittaessa joudutaan uusimaan myös levyn tarra. Tarrojen tulostaminen on kuitenkin suhteellisen kallista - hintaan vaikuttaa mm. tarra-arkin hinta. Liimaamalla tarra tekstiliitteeseen säästetään täten kustannuksia, koska yleensä tekstiliite kestää pitempään kuin kotelo. Käytännössä ainoa mahdollinen paikka tarralle on tekstiliitteen kansilehti, koska tarran on oltava paikassa, josta se saadaan mahdollisimman nopeasti skannerien luettavaksi. - Säästöä syntyy myös toiseen suuntaan: silloin kun cd-kotelo on...
Tampereen kaupunginkirjaston videot/dvd:t löytyvät PIKI-verkkokirjastostamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Kirjallisena listauksena ja verkkosivumuotoisena ei sivustoltamme videoita, sillä kokoelmissamme on jo pelkästään dvd-nimekkeitä 4372 ja videoita vielä paljon enemmän.
PIKI-verkkokirjastosta löytyvät tiedot myös kaikista hankintavaiheessa olevista eli tilatuista teoksista.
Palvelun etusivulla on kohta Lisärajaukset, josta löytyvät aineistolajit. Voitte hakea joko pelkästään tällä aineistolajilla tai tehdä hakuja, johon yhdistätte jonkin muun hakukriteerin esim. tekijän(näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja tms), asiasanan eli aiheen (asiasanojakin voi olla usemapi samassa haussa (esim. sodat JA saksa).
Lisärajauksia voi...
Kysytty kirja on Robert C. O'Brienin vuonna 1971 ilmestynyt Hiirirouva ja ruusupensaan viisaat (Mrs Frisby and the rats of NIMH). Suomennos ilmestyi vuonna 1977 WSOY:n kustantamana. Kirja voitti arvostetun Newbery mitalin ja siitä on tehty myös piirroselokuva.
Löysin kirjan "Kirjeitä Faraoiden Egyptistä" (2004) jonka egyptologian tohtori Jaana Toivari-Viitala on kirjoittanut. Kirja käsittelee tavallisten ihmisten elämä Egyptissä, Deir el-Medina kylässä. Kirja löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastossa hyllyssä 91.11.
Jaana Toivari-Viittala on myös kirjoittanut muutaman artikkelin Deir el-Medinasta, tietoa niistä löytyy täältä: http://www.egyptologinenseura.fi/Johtokunta/Jaana.htm Linkistä pääsee myös Deir el-Medina tietokantaan josta voi löytää paljon enemmän luettavaa Deir el-Medinasta.
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Hei!
Topeliukselta löytyy Tuhkimo (Kolme-seikkailullinen satuleikki). Se on Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 2. WS 1982.
(lienee vanhemman kaitoksen 3. osassa, ellen väärin muista)
Kysymääsi kirjaa ei valitettavasti voi varata siksi, ettei kirjaa ole enää yhtään kappaletta jäljellä HelMet-kirjastoissa. Virkailijajärjestelmän kautta näen, että ainoa kappale on poistettu Kirjasto Omenassa toukokuussa, kenties huonon kunnon tai vähäisten lainamäärien vuoksi.
Jos kaipaat Miamista kertovia matkaoppaita, tässä olisi pari tuoretta vaihtoehtoa, joita on kirjastoissa paikalla ainakin tällä vastaushetkellä:
http://www.helmet.fi/record=b1979154~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1879672~S9*fin
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Voit etsiä kirjaston plussa-tietokannasta aihehaulla kirjoittamalla asiasanaksi esim. haastattelut, haastattelututkimus, kyselytutkimus tai mielipidetutkimus, myös asiakastyytyväisyys, -kysely tai asiakaspalvelu. Internetissä voit saman tehdä osoitteessa http://www.libplussa.fi/ käyttämällä asiasanahakua.
Eksistentialistisen kirjallisuuden käsite voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Se voidaan suppeasti määritellä kirjallisuudeksi, johon eksistentialistisella filosofialla on ollut vahva vaikutus. Laajemmassa mielessä käsite tarkoittaa kirjallisuutta, jossa keskeisesti käsitellään ihmisen olemassaoloon liittyviä kysymyksiä.
Sartren ja Camus’n teosten lisäksi kannattaa tutustua Simone de Beauvoirin, Samuel Beckettin, Jorma Korpelan, Marko Tapion, F.M. Dostojevskin ja Juha Mannerkorven tuotantoon. Myös Ernesto Sabaton Tunneli ja Franz Kafkan Oikeusjuttu ovat mielestäni hyviä esimerkkejä eksistentiaalisesta romaanista.
Lähteet: Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja (Wsoy, 2003)
Teosten saatavuuden kirjastosta voi tarkistaa osoitteessa http...
Rauman kirjasto on laatinut valikoimaluettelon otsikolla Matkustelua kaunokirjallisesti. Tässä luettelossa on mukana myös käännöskirjallisuus.
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/matkustelua_kauno.htm
Voit hakea matkakirjallisuutta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta. http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoita tarkennetun haun näytöllä asiasanakenttään hakusanat: matkakirjallisuus tai matkat tai matkailu tai vaellusromaanit. Rajaa haku vielä seuraavasti: luokka: kaunokirjallisuus, pääkielet: suomenkieliset teokset, aineistolaji: kirja, osastot: aikuistenosastot. Hakutulokseksi saat listauksen kirjoista, mutta valitettavasti listassa ovat mukana myös käännösromaanit. Klikkaamalla teoksen nimeä pääset tarkempiin tietoihin....
Verkkotietosanakirja Facta tietopalvelu määrittelee kirjaston näin:
"yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja.
Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään (tietopalvelu)."
Määritelmä pitää varmasti paikkansa, mutta antaa kyllä hyvin suppean kuvan kirjastotoiminnasta.
Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata.
* Eteisaulan piennäyttelytila
Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä.
Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
Kyseinen kohta David Lynchin teoksesta Catching the big fish : meditation, consciousness, and creativity (2007), joka on suomennettu nimellä Catching the Big Fish : Meditaatio, tietoisuus ja luovuus (Otava, 2008). Katkelma löytyy suomennoksen sivulta 53 ja se on tosiaankin lainaus Upanishadeista. Teoksen on suomentanut Laura Beck.
Saat käännöksen sähköpostiisi.
Käy missä tahansa HelMet-kirjastossa ja ota voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti mukaan. Saat uuden kortin odottaessa. Kirjastossa tarkistetaan, ovatko tietosi vielä rekisterissä. Mikäli ovat, uusi kortti maksaa kolme euroa. Muussa tapauksessa saat kortin ilmaiseksi, ikään kuin uutena asiakkaana.
HelMet-palvelusivustolla, kohdassa Löydä kirjastosi, on pudotusvalikko, josta löydät kaikkien HelMet-kirjastojen yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
