Olisikohan tästä apua? Mainio aihepaketti vanhojen huonekalujen kunnostamisesta ja verhoilusta Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Tietoa löytyy mm. huonekalujen pintakäsittelyä käsittelevistä kirjoista. Pääset tarkistamaan kirjojen saatavuuden hiiren näpäytyksellä. Mukavia hetkiä puutöiden ja entisöinnin parissa!
http://www.lib.hel.fi/
Aihepakettiarkisto (vasemman reunan valikosta), selaa eteenpäin 23.4.07.
23.4.07: vanhojen huonekalujen kunnostus ja verhoilu
Siellä on lueteltu peruskirjallisuutta:
Perinteinen verhoilu(Opetushallitus 2004)
Näin kunnostat mummolan mööpelit (Tammi 2007)
Kunnosta ja verhoile vanhaa (WSOY 1997
Tunberg, Brita Vanhojen huonekalujen kunnostus (Kirjayhtymä 1991)
Huonekaluja kunnostamaan (Tammi 2002)
Fredlund,...
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
Huomiosi on ihan oikea. Vaasan kaupunginkirjasto on yleinen kirjasto ja noudatamme yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), jota käytetään kaikessa aineistossamme, myös esim. lääketieteellisessä kirjallisuudessa, johon kuuluvat myös erilaiset itsehoito-oppaat. Aineisto luokitellaan aiheen mukaan luokkiin ja samaan luokkaan tulee kaikki samaan aiheeseen liittyvä, mutta laadullisesti hyvinkin kirjava materiaali. Tilaamamme aineisto on jo tilattaessa luokiteltu ykl-luokkiinsa.
Hankimme kaiken suomen ja ruotsin kielellä ilmestyvän ”vakavamman” tieteellisen psykologisen aineiston. Tätä aineistoa ei ilmesty kovin paljon. Populaaripsykologista aineistoa julkaistaan ja myös hankitaan paljon, koska sillä on myös suuri kysyntä....
Puutarhajätteitä, esim. risuja tai haravointijätettä, ei jätelain mukaan saa viedä toisen maalle. Kielto koskee myös kunnan ja kaupungin maita.
Rikkomuksista voi ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.
Lisää tietoa ympäristöhallinnon ympäristö.fi-sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Kasittele_puutar…
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto…
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Veikko Samulin säveltämä laulu "Mun sydämeni tänne jää" löytyy helppona pianosäestyksisenä sovituksena nuottikokoelmasta "Suuri toivelaulukirja 11", joka on hyllyssä Maarianhaminan kaupunginkirjastossa.
Juha Tapion laulu "Kaksi puuta" (ei siis "Kaksi vanhaa puuta") löytyy erittäin monilta nuottikokoelmilta, mutta valitettavasti mitään niistä ei näytä löytyvän Ahvenanmaan Bibliotek.ax -haulla. Jos kiire ei ole kova, sen voi toki yrittää saada kaukolainaamalla manner-Suomesta, esimerkiksi "Suuri toivelaulukirja 23" löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjatosta lainaaminen on Suomessa maksutonta, mutta kirjastokortti täytyy ensin hankkia. Kysyjän oma Hammarlandin kirjasto näyttää olevan tänään torstaina avoinna klo 17-20. Siellä kannattaisi...
Laulussa ehkä viitataan rajantakaiseen Karjalaan, johonkin luovutettuun alueeseen. Valitettavasi näillä tiedoilla ei löytynyt oikeaa laulua, mm. vanhat koululaulukirjat eivät tuottaneet tulosta. Onkohan laulu alkanut noilla sanoilla? Useissa vanhoissa laulukirjoissa on haku myös kappaleen alkusanojen mukaan.
Kolikon arvoa ei voi sanoa näkemättä kolikkoa. Rahan arvo riippuu siitä, mihin kuntoluokkaan se kuuluu.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas. 2005, selviää, että kuntoluokkia on kaikkiaan viisi, joiden mukaiset hinnat rahoille on määritelty. Esim. jos kolikkosi on tasaisesti kulunut, mutta yksityiskohdat näkyvät lähes selvästi, arvo on kirjan mukaan 3 euroa. Mitä kuluneempi, sen vähemmän sillä on arvoa, kun taas täysin käyttämättömän vuoden 1910 kymmenpennisen arvo kirjan mukaan on 120 euroa.
Viime kädessä asiantuntija pystyy parhaiten määrittelemään hinnan.
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia...
Tuulen käyttäytymistä on tutkittu hyvinkin paljon tieteteen alalla,
jota kutsutaan aerodynamiikaksi
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Aerodynamiikka). Tuulen vaikutus
varsinkin suurien rakennusten tapauksessa on hyvin merkittävä, ja se
on otettava huomioon jo rakennusta suunniteltaessa, sillä tuuli saa
korkean pilvenpiirtäjän heilumaan ja voi jopa rikkoa rakennuksen.
Kun tuuli osuu rakennukseen, ilman molekyylit törmäävät rakennuksen
pintaan. Kuten mikä tahansa kappale, molekyyli kyllä voi kimmota
pinnasta, mutta ei kovin kauas, sillä sen takana on tulossa monta
muuta ilmamolekyyliä, jotka työntävät edellään olevia eteenpäin. Tämä
paine saa edellä olevat molekyylit liikkumaan rakennuksen ympäri,
kunnes ne pääsevät taas jatkamaan suoraan.
Tätä...
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on laaja kokoelma lehtiä. Lehtiä säilytetään vaihtelevan pituisia aikoja: esimerkiksi Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilta-Sanomat ja Iltalehti säilytetään pysyvästi (mikrofilmattuina n. kolme kuukautta ilmestymisestä). Useimpia lehtiä säilytetään lyhyempiä aikoja. Säilytysajat löytyvät Helmet-haun kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Lehtiä ei lainata, mutta ne ovat vapaasti käytettävissä kirjastossa.
Artikkeleja tietystä aiheesta voi etsiä Aleksi- ja Arto-lehtitietokantojen kautta. Aleksia voi käyttää Helsingin, Espoon ja Vantaan asiakastitokoneilla. Arto on vapaasti verkossa käytettävä tietokanta. Hakuja voi tehdä...
Sivulta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/lainavinkit/klassista_lapsille/
löytyy Kempeleen kirjaston kirjastonhoitaja Ulla Hirvosen tekemä suosituslista Klassista musiikkia lapsille.
Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla ollaan tehty aiheluetteloita klassisesta musiikista. Niistäkin voi olla apua:
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/21mviit.htm
Piki verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
voi hakea kyseisiä cd-levyjä asiasanoilla lapset ja taidemusiikki (vaihda nimekehaun kohdalle toinen asiasanahaku ja laita siihen toinen yllämainittu asiasana ja toinen asiasanahaun kohdalle). Tämä haku antaa pääasiassa vain kokoelmalevyjä, ja ei ole täysin kattava.
Suosittelisin tulemaan tai soittamaan pääkirjasto...
Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 6 (vuonna 2006) sivuilla 841-846 eli kyseessä on noin viisisivuinen teksti. Se on julkaistu myös internetissä, joten sen saamiseksi ei tarvita edes kirjastoa:)
http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000025290
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilta ei tällä hetkellä pääse kirjautumaan omiin tietoihin yhteysvian vuoksi. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin. Toivottavasti se saadaan korjattua pian.
Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Eeva Riihosen kirjassa: Mikä lapselle nimeksi? Minja on sijoitettu Mineten nimipäivän jälkeen 26.5, eli Minjan päivää voidaan oletettavasti viettää samaisena päivänä. Kirjassa mainitaan myös, että Minja voi olla Vilhelmiinan muunnos, joten nimipäivän vietto sopisi myös tästä syystä kyseiselle päivämäärälle.
Koska virallisessa nimipäiväkalenterissa Sinjaa ja Jikoa ei ole, nimipäivää voi viettää joko silloin kun haluaa tai voi valita nimipäivän samankaltaisuuden perusteella. Sinjan nimipäivä voisi olla 2.9., jolloin juhlivat myös Sinikka ja Sini. Jiko puolestaan voisi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin juhlivat Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
