Ainakin Suomen Punainen Risti toimittaa villasukkia ja muita lämpimiä vaatteita avustuksina kylmille seuduille. Tarkempia tietoja löytyy SPR:n sivuilta osoitteessa http://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avustu….
Villasukkia ovat keränneet ja lähettäneet eri kohteisiin kampanjaluonteisesti monet muutkin tahot. Tietoja eri kampanjoista voi hakea Internetistä laittamalla hakukoneen hakusanoiksi esim. "villasukat keräys" tai "villasukat lahjoitus". Monet näin löytyvät linkit tosin viittaavat jo päättyneisiin projekteihin. SPR:n kautta sukkia voi lahjoittaa jatkuvasti.
Suomen taiteilijaseuran julkaisemasta matrikkelista KUVATAITEILIJAT 2004 on olemassa verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Myös Valtion taidemuseon verkkopalvelusta voi etsiä tietoja taidemaalareista, palvelu löytyy osoitteesta http://kokoelmat.fng.fi/. Tietoa kuvataiteilijoista maailmanlaajuisesti löytyy esim. Artists Indexistä osoitteesta http://www.wwar.com/.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyy tietoa hammaspyöristä ja jyrsinnästä mm. seuraavista teoksista:
Ansaharju, Tapani: Lastuava työstö
Hammaspyörät (SFS-käsikirja 24)
Kauppinen, Veijo: Konepajojen nykyaikaiset koneet ja konejärjestelmät
Kivioja, Seppo: Konetekniikka
Koneen elimet ja mekanismit
Konetekniikan materiaalioppi
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2
Tekniikan käsikirja, osat 7- 9
KOM-teksti on KOM-teatterin tekstihautomo, jossa etsitään ja kehitellään draamatekstejä. Toiminta keskittyy ammattikirjailijoihin. Lisäksi kuka tahansa voi lähettää draamatekstinsä luettavaksi KOM-tekstiin.
Lisää http://www.kom-teksti.fi/
Kirjoittamista harrasta kollega tiesi, että Tampereella toimiva Teatteri Telakka olisi ilmeisesti projektiluontoisesti ottanut vastaan tekstejä. http://www.telakka.eu
Kannattaa kysy lisäksi Teatterikeskus ry:stä
http://www.teatterikeskus.fi
yhteystiedot:
Meritullinkatu 33
00170 HELSINKI
(09) 135 7613
info@teatterikeskus.fi
Kollega kehoitti myös seuraamaan Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston opetustarjontaa
http://www.teak.fi/Opiskelu/Avoin_yliopisto
Erkki Laurokarin sävellys "Orjanruusu" on julkaistu nuottina vain kokoelmassa "Kirje Karjalaan" (Fazer FM105133, 1971), joka näyttää olevan harvinainen julkaisu. Se löytyy kuitenkin ainakin Musiikkiarkistosta (entinen Japa) (https://www.musiikkiarkisto.fi/), mistä sitä kannattaa kysellä.
Heikki Poroila
Kirjastot.fi julkaisee kirjastojen toimitukseen lähettämiä työpaikkailmoituksia. Myös työnhakijat voivat lähettää työnhakuilmoituksen sivuillemme osoitteella toimitus@kirjastot.fi.
Kirjastot.fi sivuilta löydät oikeasta yläkulmasta linkin KirjastoPro-kanavalle, jonka Ammattikalenterissa julkaistaan avoimia työpaikkoja -ilmoituksia http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/.
Myös työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla kannattaa käydä tutustumassa avoimiin kirjasto- ja informaatioalan työpaikkoihin osoitteessa
http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&AreaA1=0&…
Kurt Cobainin "Päiväkirjat" on suomeksi julkaissut WSOY
vuonna 2003. Kirjatunnusnumero on 951-0-28338-X. Se ei siis ole harvinaisuus ja on saatavissa Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Futuro-taloista löytyy mm. Harri Hautajärven Elämää muovikodissa -artikkeli Arkkitehtilehden numerosta 2000:1, s. 105, Jukka Kortin Futuro - muovi ja avaruus on todellisuus -artikkeli lehdestä Kuva 1998: 5-6, s. 66-67, Hannu Pöppösen artikkeli Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan Helsingin sanomista 2003-02-22 ja Sami Sykön Matin mökki -artikkeli Helsingin sanomien kuukausiliitteessä 2002; (11) marraskuu; 100-102. Lisäksi löytyy Otso Kantokorven kirja-arvostelu lehdestä Taide 2003: 1, s. 49 ja Tiina Purhosen kirja-arvostelu saman lehden numerosta 2003: 2, s. 49. Arkkitehtilehdessä (1/1969, s. 60) on Matti Suurosen ja Yrjö Ronkan Futuro -artikkeli. - Intenetistä löytyy Marko Homen ja Mika Taanilan kattava kirjoitus Metsämaisemasta...
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
Kyseessä on varmaankin Helena Sinervon Finlandia-palkinnon saanut romaani Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Kuvauksessa tosiasiat sekoittuvat fiktiiviseen kerrontaan, ja tämä on aiheuttanut närkästystä mm. kirjailijan sukulaisten keskuudessa.
Samantapaista kohua aiheutti 1941 ilmestynyt Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kirjailija kuvasi suomalaisen sivistyneistön elämää tosiasioita ja fiktiivistä kerrontaa sekoittaen siten, että päähenkilöt olivat tunnistettavissa.
Voisikohan olla kyse "Marjatan kangas" -nimisestä sadusta, jonka on kirjoittanut Aura Jurva? Satu sisältyy Aura Jurvan satujen kokoelmaan "Tuulen tarinoita". Kuvat kirjaan ovat piirtäneet Rudolf Koivu ja Ester Hjelt-Cajanus. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1913 WSOY:n sarjassa Suomen lasten kirjoja XV. Kirjassa on 111 sivua.
"Marjatan kangas" -satu alkaa näin:
"Oli kerran ukko ja akka. Heilla oli paljon lapsia, joista vanhimman nimi oli Marjatta. Marjatan oma äiti oli kuollut, hänellä oli siis äitipuoli ja sisarpuolia."
Sadussa Marjatta päättää ruveta kutomaan kangasta, kun paha äitipuoli antaa tytön tuntea, ettei tämä muuhun kelpaa. Marjatta kutoo ullakolla satumaisen kaunista kangasta langoista, jotka hän on itse kiertänyt...
Aale Lindgrenin levyä "Arioso" löytyy Suomen kirjastoista sekä LP- että CD-muodossa. LP-levyn tunnus on FGLP-1048 ja CD:n vastaavasti FGCD-1048.
Jos omasta kirjastosta sitä ei löydy, sen voi pyytää kaukolainaksi.
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Yhtä osoitetta eri kirjastojen tietokantoihin ei ole, mutta hyvä aloituspaikka aineistohakuun on Frank-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi/), josta voi tehdä hakuja mm. maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmiin. Pelkästään hyllyssä olevia teoksia ei kuitenkaan voi hakea. Myös kirjastot.fi-sivustolta pääsee suoraan eri kirjastojen aineistotietokantoihin:
http://www.kirjastot.fi/
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Mikkelin tai Pieksämäen seudulla ei ole varsinaisia kokkilukioita. Mahdollisuus on suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa on opintoja sekä lukiosta että ammattiopistosta
E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa ja E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut kyseisen lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön.
E 200-alkuiset lisäaineet viittaavat hyväksyttyihin säilöntäaineisiin.
Kysymääsi E 205-koodia ei löydy Eviran E-koodiluettelosta http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf eikä teoksesta Lisäaineopas (Evira, 2009).
Kokoelmasta poistettuja kirjoja voi ostaa, mutta vielä kokoelmassa olevat kirjat eivät ole myytävänä. Kirjastoissa on yleensä myyntihyllyjä tai -kärryjä, joista ostettavat kirjat löytyvät. Kokoelman kirjoja ei voi myöskään etukäteen itselleen varata. Kirjoja, joita ei enää löydy kirjakaupasta, voi löytyä antikvariaateista ja kirpputoreilta tai nettihuutokaupasta www.huuto.net.
Seuraavilla sivuilla voi tehdä Arabian astioiden vertailua.
http://www.astialiisa.fi/etsintapalvelu.html
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
http://www.tori.fi/uusimaa?f=&q=arabia&cg=4080&w=1&st=s&st=k&st=g&c=0&c…
Arabialla on myös oma museo, jossa tietoa heidän tuotteistaan.
http://kysymuseolta.fi/designmuseo/
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Joni löytyy osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/female/blna_joni.htm ja Sara...
