Siteerattu runo on Yö värähtelee tähtien taajuudella kokoelmasta Odotus ja ilo (2003).
Kokoelma koostuu seitsemästä runosarjasta; yksittäisiä runoja ei ole varsinaisesti nimetty muualle kuin sisällysluetteloon ensimmäisen säkeen tai alkusanojen mukaan. Yö värähtelee tähtien taajuudella on kokoelman viimeisen sarjan (Sanantuojat) viimeinen runo (s. 89).
Kirjassa Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan kysymistäsi sukunimistä näin:
Toura. "Sukunimeä esiintyy kaakkoisimmassa osassa maatamme, erityisesti Lappeen seudulla. Savitaipaleella mainitaan Sigfrid Toura 1724. Nimeä on tavattu Vesilahdeltakin: Mikael Toura 1848. Nimeen saattaisi sisältyä jokin skandinaavisen Thor-alkuisen miehennimen kansankielinen mukaelma. Koskimies on havainnut Touran esiintyneen eräässä virolaisessa runossa ukkosenjumalan nimenä; tämä Toura voisi hyvin kertoa skandinaavisista vaikutuksista, sillä Pohjoismaissa on kyseisen jumalan nimi ollut juuri Thor." (s. 684)
Lallo: "Ainakin Joutsenossa ja Jääskessä tunnettu sukunimi, jossa on säilynyt meidän päiviimme muinaisruotsalainen...
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi asuinpaikkanne, mutta ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kautta on saatavana (myös kaukolainamahdollisuutta käyttäen) joitakin balalaikan soitonoppaita ja iskelmänuotteja mainitsemiltanne vuosikymmeniltä.
Menkää HelMet-järjestelmän verkkosivulle www.helmet.fi. Valitkaa ylävalikosta MUSIIKKI. Kirjoittakaa hakukenttään:
oppikirjoja etsiessänne
balalaikka near soitonoppaat
ja
iskelmänuotteja etsiessänne
iskelmät (1940-luku or 1950-luku or 1960-luku) sekä AINEISTO-valikosta Nuotti
Lähin kirjastonne antaa teille mielellään lisätietoja.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Tulenkantajista on tietoa esim. Ylen Teema-sivuilla: http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
Tutkimustietoa saat esimerkiksi oheisesta kirjasta:
Saarenheimo, Kerttu 1966. Tulenkantajat. Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla. WSOY, Porvoo, Helsinki
Pelkästään hiuskorujen tekijöistä ammattiryhmänä en löytänyt kirjallisuutta Kouvolan kaupunginkirjastosta. Löytyi kuitenkin yksi - tosin englanninkielinen - kirja joka esittelee 1800- ja 1900-lukujen koruntekijöitä: The master jewelers. Luokka 76.4. Kirja on lainattavissa.
Sen sijaan on runsaasti kirjallisuutta (useita englanninkielisiä) hiuksista/kampauksista sekä koruista. Jotkut näistä korukirjoista mainitsevat myös korujen tekijöiden nimet tai annetaan jotain tietoa korujen valmistajista. Tässä joitain lainattavissa olevia suomenkielisiä kirjoja :
Skolnikov, S.P. Historialliset päähineet, kampaukset, korut
(luokka 90.21)
Aarrekammio: valtakunnan regaalit ja aarteet (luokka 76.4)
Vainio-Korhonen, Kirsti: Kultaa ja hopeaa mestarien...
Positio-lehteä voi lukea Helsingin yliopiston Viikin ja Kumpulan tiedekirjastoissa, Humanistisen tiedekunnan kirjastossa Topeliassa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa sekä Museoviraston kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Yliopiston sivuilta ja Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/kirjastot/ ja kirjastojen kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin Positio-lehteä ei tule.
Satakirjastojen aineistorekisteristä https://www.satakirjastot.fi/web/arena löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään Saint-Exuperyn teoksia ja elämää:
Saint-Exupéry, Antoine de: Lento Arrasiin; Saint-Exupéry, Consuelo de:
Ruusun muistelmat; Triebel, Claas: Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944; Webster, Paul: Antoine de Saint-Exupéry : pikku prinssin elämä
Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä on äskettäin avattu virtuaalinen huvipuisto Void, jossa voi pelauttaa mm. pelejä, seikkailuja, ongelmanratkaisutehtäviä ja opetustehtäviä.
Alla linkit aiheesta uutisoineen Tekniikka & talous -lehden ja Void-puiston sivuille:
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/virtuaalinen-huvipuisto-auk…
http://www.polygon.com/features/2016/5/5/11597482/the-void-virtual-real…
Suomessa laseja näytetään vuokrattavankin, mutta ainakin löytämäni yritykset vuokrasivat niitä yritysten käyttöön.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ on saatavissa lista heprean kielisistä kirjoista. Valitaan monipuolinen haku, jossa voidaan valita kieleksi heprea ja aineistoksi vain kirjat. Näin saadaan noin kaksisataa kirjaa, joista osa on oppi- ja sanakirjoja. Plussasta selviää myös aineiston saatavuustiedot.
Hei! Helsingin kaupunginkirjastossa on tällaisia yhden hengen atk-huoneita seuraavissa kirjastoissa: Pasila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Malmi (4 kpl), Rikhardinkatu, Maunula (2 kpl), Paloheinä, Pitäjänmäki (2 kpl) ja Kannelmäki (tällä hetkellä remontissa).
Asiakaskoneita voi varata ajanvarausohjelman kautta: https://varaus.lib.hel.fi/ tai soittamalla kirjastoon.
Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten...
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Lapsia tulee, kun isät ja äidit haluavat lapsia. Lapsista kasvaa aikuisia, jotka haluavat myös isiksi ja äideiksi -- ja niin tulee aina vaan lisää lapsia.
Voisit lukea vaikka tämmöisen Janoschin kirjoittaman kirjan: Äiti, mistä lapset tulevat? Siinä hiirilapset miettivät ihan samaa asiaa.
Turun kaupunginkirjastosta myydään poistokirjoina vain kulunutta ja vanhentunutta aineistoa. Sinun kannattaa kysyä tätä kirjaa antikvariaateista. Turussa on myös kustantajien jäännöserien erikoisliike Turun huokeat kirjat (Hansatori 2. krs.), josta voit kysäistä kirjaa. Internetissä on myös Nettidivari Antikka, josta voi tarkistaa tällä hetkellä yhdentoista antikvariaatin kokoelmia osoitteessa http://www.antikka.net/
Eila Pennasen teos: Ruusuköynnös lienee saanut nimensä Tampereen tuomiokirkon ruusuköynnöstä esittävän maalauksen mukaan.
Aino Malisen romaanissa Ruususeppele on samannniminen luku.
Helakisa, Kaarina: Lumottu ruusu.
Teoksessa Ruusutarha on ruusuihin liittyviä runoja ja proosakatkelmia.
Lagerlöf, Selma: Jouluruusun legenda.
Paustovski, Konstantin: Kultainen ruusu sisältää samannimisen novellin. Novelli kertoo taotusta ruususta.
Saint-Exupery: Pikku prinssi teoksessa esiintyy myös ruusu.
Virpi Tuunaisen väitöskirjaa Different models of electronic commerce: integration of value chains and business processes (julkaistu: Helsinki School of Economics and Business Administration, 1999, sarjassa Acta Universitatis oeconomicae Helsingiensis. A.) on Linnea kirjastotietokannan mukaan saatavilla mm. Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kuitenkin puhelimitse Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastosta (puh. 09- 4313 8404), sillä väitöskirja on Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisu sekä osa koulun julkaisusarjaa.
