Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Kirjastot.fi-sivustosta http://www.kirjastot.fi löydät kaikkien yleisten kirjastojen yhteystiedot Kirjastot-kanavalta (valitsemalla aakkosista pääset kunkin kaupungin- tai kunnankirjaston kotisivulle, josta löydät ko. yhteystiedot).
Samasta osoitteesta samalta kanavalta löydätlinkit ammattikorkeakoulukirjastoihin, yliopistokirjastoihin ja erikoiskirjastoihin.
Myös Kirjastokalenterista löydät samat tiedot.
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Korkeus tarkoittaa sivutolpan korkeutta ja leveys ylätolpan pituutta.Esim. Suuri urheilukirja -teoksessa (julk. 1975) olevasta kuvasta ei aivan tarkasti näe, onko mitta otettu tolpan ylä- vai alareunasta.
Etsimäsi William Faulknerin novelli on suomennettu nimellä "Navetta palaa" ja se löytyy mm. William Faulknerin novellien kokoelmasta "Karhu ja muita novelleja" (Tammi, 1969). Kyseinen novelli sisältyy myös kokoelmiin "21 Nobel-kirjailijaa Björnstjerne Björnsonista Ivo Andricíin" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1962) ja "27 Nobel-kertojaa" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1987). Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.kirjasampo.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://www.helmet.fi/fi-FI
Internetistä Google-haulla löytyy Kotkasta yksi kirjansitomo, Kirjansitomo Snitti (www.fonecta.fi/profiili/Kotka/822830/Kirjansitomo+Snitti).Osoite: Hortolankatu 9, 48600 Kotka, Puhelin:05 264277
Esim. Helsingistä löytyy huomattavasti enemmän kirjansitojia, kuten nämä:
Pikku-Sitomo Haglund Oy
pikkusitomo.fi
Pohjolankatu 43
Helsinki
09 7772656
Kirjansitomo Juhani Roininen
Korkevuorenkatu 5
Helsinki
050 0410630
Kirjansitomo V. & K. Jokinen
kirjansitomovkjokinen.fi
Tarkk'ampujankatu 9
Helsinki
09 635143
Kirjansitomo Jari Marttila
kirjansitomo-jm.fi
Leikosaarentie 27
Helsinki
040 0570481
Kirjansitojatar Mari Vehkaluoto
mari.vehkaluoto@gmail.com
0405188521
www.kirjansitojatar.fi
Hei !
Savon Sanomat lehtiä 1970 – luvulta on mahdollista lukea mikrofilmeiltä
Kuopion pääkirjaston lehtisalissa. Mikrofilmin lukulaitteen käytössä opastetaan.
Lehden sivujen ja artikkeleiden kopioiminen on mahdollista mikrofilmeiltä.
Kopiot maksavat : A4 – kopio 0,20 €/ kpl ja A3 – kopio 0,40 €/kpl
Kopioiva mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen ( max 4 h / päivä ).
Ystävällisin terveisin !
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisali
Maaherrankatu 12
70100 KUOPIO
p. 017 182 323
Avoinna ma – pe 10 - 19
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole tilastoja lääkehoitovirheistä tai niiden dokumentoinnista. Suomessa lääkehoidon säädöksistä ja seurannasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen alainen Lääkelaitos.
Suosittelen tutustumaan heidän Internet-sivujensa sisältöön ainakin lainsäädännön osalta. Myös tarkemmat tiedustelut aiheesta kannattaa ohjata suoraan heille.
Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyspalvelut -aihealue:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thindex.htx
Lääkelaitos:
http://www.nam.fi/laakelaitos/
Valtaosin luterilaisissa Pohjoismaissa reformoitu kalvinilainen ja zwingliläinen kristillisyys on tunnettu lähinnä ulkomaisina kristinuskon haaroina. Uskonpuhdistuksen täällä vieraammasta reformoidusta haarasta ja sen historiasta on edelleenkin kirjoitettu varsin vähän suomeksi, usein vain aihetta sivuten ja/tai luterilaisesta näkökulmasta, mutta tuskin ollenkaan nimenomaan reformoitua kristillisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Tässä suhteessa suomenkielisessa teologisessa kirjallisuudessa näyttää siis olevan jonkunlainen aukko.
Monissa kirkkohistorian yleisesityksissä ja -teoksissa esitellään myös uskonpuhdistuksen reformoitua haaraa. Varsinkin Zwingliä käsitellään varsin monissakin suomenkielisissä kirkkohistorian ja teologian...
Hei, kiitokset tarkennuksesta, näillä tiedoilla löysimme oikean kirjan! Eli etsimäsi runo tai runot löytyvät Laura Järvisen teoksesta Kukkalapsia (WSOY, 1944). Teos on kuvakirja, jossa on kaikkiaan 12 runoa eri kukista.
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
Kirjallisuuden perusteella (Suomen rahojen hinnasto 2005, Suomi 1999 - rahat ja setelit 1811 - 1999 arviohintoineen, Suomessä käytetyt rahat) viiden pennin kolikoita on kahdenlaisia. Lisäksi hinta-arvioon vaikuttaa kolikon kunto. Kuntoluokitukset löytyvät myös internetistä Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietosivuilta ( http://www.numismaatikko.fi/ ). Lienee syytä tutustua lähteisiin.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa...
Monrepos-puistosta löytyy tietoa Pro Monrepos yhdistyksen kotisivulta http://www.promonrepos.fi
Monrepos oli Ruotsin vallan aikana Lill Ladugård niminen kruununtila, jonka pinta-ala oli 1800 ha. Vuonna 1869-1919 tilan omisti Paul Nicolay, joka myi tilasta 322 ha Viipurin kaupungille. Monrepos oli säätyperintötila, jota ei voinut jakaa eikä omaisuutta lahjoittaa. Sodan jälkeen alue säilyi Neuvostoliitossa Park Kalinin nimisenä puistona.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei tosiaan tunnu olevan tätä materiaalia englanniksi, en löytänyt maakuntakirjastohaulla muistakaan suurimmista yleisistä kirjastoista. Etsin myös Kehitysvammaliiton kirjastosta, mutta sielläkin materiaalia oli vain suomeksi ja ruotsiksi, ainakin aineistokokoelman mukaan. Etsin muistakin erikoiskirjastoista. Näyttäisi siltä, että materiaalia on vaikea saada käsiinsä muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä, mutta voisi kuitenkin kannattaa tiedustella Kehitysvammaliiton kirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto. Sen yhteystiedot ovat Kehitysvammaliiton kirjasto, Viljatie 4 A (4. krs), 00700 Helsinki, kirjasto(at)kvl.fi,
p. (09) 3480 9256 (ke–to klo 12–16.30) / kirjastonhoitaja Sisko Puustinen, http://...
Lehtikankaan kirjastossa ei ole varsinaisesti omia videoita, vaan ne siirtolainataan sinne aina pääkirjastosta ja näin ollen Disney-videoiden nimekkeet ja määrä voivat vaihdella eri aikoina. Tällä hetkellä siellä on 4 Disney:n videota: Nemoa etsimässä, Nalle Puh - kummittelua kerrakseen, Herkules ja Poutapilvi Puh. Videoiden määrän ja tilanteen voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=loans&sesid
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Kyseessä on Kallion kirjaston remontti, jonka takia kirjasto suljettiin 12.10.2009 ja avataan tammikuun lopulla 2010. Kaikella Kallion kirjaston aineistolla on sulkemisesta johtuen pidennetty laina-aika (eräpäivällä 3.3.2010). Normaalistihan cd-levyillä olisi tosiaan neljän viikon laina-aika (paitsi pikalainalevyillä 7 vrk).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/
