Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
Trilogia on Filip Rothin kirjoittama ja osat ovat: Amerikkalainen pastoraali (American pastoral), Mieheni on kommunisti (I married a communist) ja Ihmisen tahra (The human stain).
Voit tavoitella Helsingin yliopiston kirjastosta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta seuraavia teoksia, joista asia varmaankin selviää. Voi myös tehdä lähikirjastossa kaukolainapyynnön näistä kirjoista. Kaukolainaaminen on maksulllista, kysy lisää lähikirjastosta:
Ranta, Timo
Markkinoinnin peruskäsitteet ja niiden käyttö
Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu], 1993
(Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. D, ISSN 0356-8164 ; 181)
Pastila, Tuukka
Brandin rakentaminen ja asemointi kansainvälisille markkinoille : case Valio Oy / Tuukka Pastila
Julkaistu: , 2002
Opinnäyte: Pro gradu -tiivistelmä : Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, markkinointi
Koskinen, Jan
Asemointi ja erilaistaminen kauppaketjujen kilpailukeinona. Hki...
Meillä on Seinäjoen kirjastossa Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat mikrofilmattuna. Lehtiä voi tulla tänne lukemaan. Jalasjärven kirjastossa ne ovat käytettävissä ihan lehden muodossa.
Kaukopalvelumme voi myös lähettää jutun sinulle omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä kirjastoosi, jossa tehdään kaukolainapyyntö/kopiopyyntö meille. Mahdolliset kaukolainamaksut määräytyvät oman kunnankirjastosi käyttösäännöistä.
Kankaanpään kirjastosta löytyy useita eutanasiaa käsitteleviä ja sivuavia kirjoja mm. seuraavat:
Kokkonen, Paula: "Hoitotahto : potilaan oikeudet ja lääkärin velvollisuudet" (Talentum, 2004)
Ryynänen, Olli-Pekka: "Terveydenhuollon etiikka" (WSOY, 2000)
"Lääkintä- ja hoitoetiikka" (Painatuskeskus, 1997)
Mattila-Pyykkönen, Kati: "Yöperhosen siivin" (Kirjapaja, 1996)
Pahlman, Irma: "Potilaan itsemääräämisoikeus" (Edita, 2003)
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta hakusanoilla "aurinkokennot or aurinkopaneelit" antaa tuloksesi seuraavan teoksen:
-Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin/ Bruno Erat et al., julk. Aurinko-teknillinen yhdisty, 2008.
Kirja on saatavissa Viikin tiedekirjastosta.
Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
- DESIGNING INDOOR SOLAR PRODUCTS: PHOTOVOLTAIC TECHNOLOGIES FOR AES / JULIAN F. RANDALL,2005
- PHYSICS OF SOLAR CELLS/ JENNY NELSON, 2003
- SOLAR CELLS: MATERIALS, MANUFACTURE AND OPERATION/ TOIM. TOM MARKVART, LUIS CASTAÑER, 2005
- THIN FILM SOLAR CELLS: FABRICATION, CHARACTERIZATION AND APPLICA-TIONS/ TOIM. JEF POORTMANS JA VLADIMIR ARKHIPOV, 2006
Viimeksi...
Koska Salapoliisi Conan -sarjan osat 33-35 ovat jo nähtävissä HelMetin kautta, ne ovat jo ilmestyneet. Yhtään kirjaa ei vain ole vielä ennätetty tekemään kirjastoille, mutta ne ilmestyvät sinne varmasti pian. Käy katsomassa alkuviikosta uudelleen!
Ulkomaiset nimet kirjoitetaan Japanissa katakana-tavumerkein. Löydät katakana-merkit esim. oppikirjasta Karppinen, Takako : Japanin kielen alkeet tai Wikipedian taulukosta http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Hira-_ja_katakanat . Huomaa, että japanissa ei ole ole l-kirjainta ja sen tilalle japanilaiset kirjoittavat r-kirjaimen. Etsi siis tavumerkit ka-ro-ra.
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli vuoden 1982 alussa valmistuneesta Joensuun poliisi- ja oikeustalosta. Jutussa kerrotaan, että pääurakoitsijana toimi Rakennustoimisto A Puolimatka Oy.
Karjalainen 8.1.1982, s. 10.
En suosittelisi, koska puuvilla imee hyvin kosteutta ja saattaa sitten vaikkapa alkaa homehtua helposti. Yleensä suihkuverhot tehdään muovista tai vaikkapa jostakin jostakin muovitetusta kankaasta. Toisaalta kannattaa olla myös varovainen ja välttää PVC-muovia. Ks. tarkemmin:
http://www.vihrealanka.fi/node/1940
Esim. EVA-muovi voisi olla parempi vaihtoehto tai esim. polyestersatiini.
Muita ohjeita ks.
http://www.kylpyhuone.com/Suihkuverhot.htm
http://www.habilux.fi/index.html?n=14893
http://vaatetus.com/html/kuitu/luonnon/co.htm
Homoseksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja ovat mm Marianne Backlénin Tulilinnun tanssi, Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani, Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi, Tapani Heinosen Reunalla, Taru Väyrysen Ei millään pahalla sekä Jera Hännisen Harakkapoika. Lisää löytyy hakemalla asiasanalla homoseksuaalisuus kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi/) tai kirjaston tietokannasta (jolloin kannattaa rajata haku kaunokirjallisuuteen).
Helsingissä, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi digitoida vhs-kasetit dvd-levylle. Lisätietoja saa Kohtaamispaikalta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Varauksen voi tehdä täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/
Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Kallion kirjaston ylläpitämän Satukortiston mukaan Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran teokseen "Unipuu" (Hyvänyön satuja 2, Gummerus) sisältyy satu nimeltä "Poika, joka säästi aikaa". Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1975. Kirjan on kuvittanut Camilla Mickwitz.
Lähteet:
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan tuo vuonna 1933 julkaistu käännös Kansojen varallisuus 1 : ensimmäinen nide on jäänyt ainoaksi käännökseksi - ja keskeneräiseksi - teoksesta "An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations".
Sohvi on tosiaan muunnos nimestä Sofia. Kreikaksi Sofia tarkoittaa viisautta, vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Pyhimyslegendojen mukaan 100-200-luvuilla eli kolme Sofia nimistä marttyyriä, mutta varmoja tietoja heistä ei ole. Nimi Sohvi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1929. Lisätietoa löytyy Pentti Lempiäisen kirjasta: Suuri etunimikirja. WSOY
