Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Semmittäin ja semminkin ovat puhekielisiä ja murteellisia sanoja. Semmittäin tarkoittaa samaa kuin nimittäin tai siis ja sitä käytetään perusteluna. Semminkin vastaa sanoja kumminkin, silti tai joskus mieluummin, tilanteesta riippuen. Kumpikaan ei kuulu yleiskieleen, mutta molemmat ovat monille murteille tyypillisiä ja arkisessa puheessa luontevia.
Nykypäivänä kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat käytännössä sama asia, mutta eri nimet johtuvat historiasta. Nykyään kansalaisopisto on tämän oppilaitosmuodon yleisnimi.
Kansanopisto puolestaan on aivan eri asia kuin kansalaisopisto. Kansanopistot järjestävät sisäoppilaitosmuotoista opetusta, kun taas kansalaisopistot järjestävät kurssimuotoista opetusta yleensä ilta- tai viikonloppuaikaan.
Alun perin opistojen tarkoituksena oli sivistää työväestöä. Ensimmäiset opistot olivat nimeltään työväenopistoja, ja niillä oli läheinen yhteys työväenliikkeeseen. Ensimmäiset työväenopistot perustettiin kaupunkeihin. Vanhin on Tampereen työväenopisto, joka perustettiin 1899. Vaikka työväenopistojen opetus oli suunnattu...
Vuotta 2016 edeltävät joulumerkit eivät ole vielä ikimerkkejä, joten kyseisen postimerkin käyttöarvon pitäisi olla edelleen postimerkkiin merkitty arvo, eli 0,75e.Lisää tietoa asiasta voi saada postin asiakastuesta Asiakastuki - Posti tai postin toimipisteeltä.
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Tekijänoikeuslain 12 § antaa jokaiselle oikeuden valmistaa julkistetusta teoksesta ”muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. Lisäksi ”kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi”.
Laki ei kuitenkaan velvoita ulkopuolista tahoa valmistamaan kopiota, ja valmistaja voi toki halutessaan tarkistaa, millaisesta aineistosta on kysymys, ja arvioida, voidaanko työn katsoa kuuluvan 12 §:n piiriin. Jos asiakas haluaa kymmeniä kopioita jonkun vieraan henkilön kirjoittamasta kirjasta, saattavat yrityksessä epäilykset herätä. Kopioiden valmistaminen voi silloin rikkoa tekijänoikeuslakia ja tuoda paljastuessaan lain rangaistusten lisäksi huonoa mainetta yritykselle. Siksi en yhtään...
Suomen ensimmäisinä yleisradiolähetyksinä pidettyjen Arvi Hauvosen alkukesällä 1923 Kuljussa tekemien ensimmäisten kokeilujen kuuluvuudesta en löytänyt aivan täsmällisiä tietoja. "Lähettimessä oli tavallinen Philipsin 2,5 watin vastaanotinputki ZI ja virtalähteenä muutama kymmenen taskulampunparistoa." Hauvosen kokeitten kuuntelijoina oli "eräitä insinöörejä ja maistereita Tampereella", joten Hauvosen lähetykset ovat kuuluneet ainakin kymmenen kilometrin päähän. Myöhemmin kesällä Hauvosen lähetysasema siirrettiin Tampereelle ja lähetystehoa lisättiin pariinkin otteeseen. Kun putkitehoa oli korotettu 10 wattiin Hauvosen gramofoonilähetyksiä "saatettiin kuulla sangen hyvin kaikkialla kaupungissa". Marraskuussa aloitettiin...
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
HelMet-kirjastokorttiin liitetyn PIN-koodin eli tunnusluvun saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta. Tunnusluvun saadakseen kortin haltijan on todistettava henkilöllisyytensä.
Kirjastosta saamansa tunnusluvun asiakas voi myös itse vaihtaa HelMet-verkkopalvelujen Omat tietoni -osiossa. Voimassa oleva tunnusluku ei näy asiakasrekisterissä, joten unohtuneen tunnusluvun tilalle on aina luotava uusi kirjastossa.
Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa virallinen Suomen presidentin valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli presidentti Urho Kekkosen vierailu vuonna 1961. Tämän lisäksi presidentit Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat käyneet Washingtonissa työ- tai yksityisillä vierailuilla. Helsingin Sanomien artikkelista (28.8.2017) lisää tietoa:
Kekkonen on yhä omaa luokkaansa – Suomen presidentti on päässyt vain kerran viralliselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin - Politiikka | HS.fi
Kaikista tällaisista perinnesanonnoista esiintyy sanallisia muunnoksia, mutta uskoisin tässä tapauksessa että ilmaisu "koiva kovaa vastaan" on yleisin. Sillä tarkoitetaan mitä tahansa tilannetta, jossa täytyy ottaa käyttöön samat menetelmät tai aseet kuin mitä vastapuolikin käyttää. "Kova" viittaa mitä ilmeisimmin aseisiin ja etenkin teräaseisiin, mutta sanontaa käytetään myös aivan rauhanomaisissakin yhteyksissä korostamassa, että nyt on vastattava "samalla mitalla". Oletettavasti sanonta on aikoinaan kuvannut sitä, että metallisia aseita vastaan ei kannata taistella pehmeällä puulla tms. Ilmaisulla tarkoitetaan siis tasapäisen menetelmän valintaa.
Heikki Poroila
Kyseessä on todennäköisesti Teuvo Pakkalan omaelämäkerrallinen romaani nimeltään Lapsuuteni muistoja. Kirja kertoo Pakkalan lapsuudesta ja mm. siitä kuinka perheen lapset joutuivat kerjäämään. Kirjan loppupuolella siirrytään lyseoelämäänkin.
Varsinkin kirjan uusinta painosta vuodelta 2007 löytynee hyvin kirjastoista ympäri maankin.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksiin voi tutustua arkistossamme. Siellä on kysymyksiä ja vastauksia palvelumme alkuajoista saakka eli vuodelta 1999. Tutkimalla niitä näyttää kyllä siltä, että meiltä on kysytty aika samantyyppisiä kysymyksiä ihan palvelun alkuajoista saakka. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastataankin vain tietopalvelukysymyksiin, meidän tehtävämme on opastaa tiedonhakijaa oikeiden lähteiden äärelle, joten palvelumme ei ole muuttunut Kysy.fi:n lakkauttamisen myötä juurikaan. Keskustelutyyppiset kysyjät on ohjattu keskustelupalstoille ja meidän palveluperiaatteemme on pidetty kirjastoammattilaisten työhön ja ammattitaitoon rajattuna. Lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toiminnasta löytyy infosta, https://www...
Antti Halmeen Tulileikit -kirjassa luuseriksi leimatut rastafarimies Ville Koskinen ja myöhempien aikojen Elvis Harri Keinänen löytävät noitarummun lomamatkallaan Ylläksellä ja joutuvat seikkailuihin. Tulikettua he kutsuvat avuksi loitsulla: Tule tuli, tule kettu, lyö lapsesi liekkihin. Vala voima väkehesi, vedä varjo vainiolta, poista pimeä polulta.
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
