Elokuvia ei saa lainkaan esittää koulussa ja muuten julkisissa tilaisuuksissa. Tekijänoikeuslain 21 pykälän mukaan "teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä", mutta saman pykälän mukaan tämä ei koske näytelmä- tai elokuvateosta. Elokuvan esittämiseen julkisesti tarvitaan aina lupa.
Erinomainen lähde tekijänoikeusasioihin muutenkin kuin kirjastoon liittyvissä asioissa on Heikki Poroilan kirja Tekijänoikeus ja kirjastot.
Osmo Jokisen Nollapiste : runoja (Akateeminen kustannusliike, 1964), joka ilmestyi Hollannissa nimellä Nollapiste = Nulpunt (Vantilt, 2004) ei sisällä ainoatakaan sanaa nimiösivua ja sisällysluettelon "Sisällys"-sanaa lukuunottamatta. "Runot" koostuvat mustista pisteistä, joita on 1-9 aukeamaa kohti; osa sivuista on tyhjiä.
Kirjastojen tarjoamat palvelut, kuten kysymäsi sunnuntaiaukiolo, viedään Helmet-kirjastojen Helmet.fi-sivuille Kirjastotietokannan hallintaliittymän kautta. Palvelut ovat joko aktiivisia tai ei-aktiivisia. Kirjastot avoinna sunnuntaisin on palvelu, joka on useimmissa kirjastoissa voimassa vain talviaukiolon aikaan (elokuun puolivälistä toukokuun loppuun). Kesäisin ei Helsingin kirjastoista ole avoinna kuin Kirjasto 10. Rikhardinkadun kirjasto on unohtanut muuttaa palvelun ei-aktiiviseksi kesän ajaksi.
Kirjastokorttisi pin-koodin saat käymällä missä tahansa Keski-kirjastossa, muistathan ottaa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaasi. Puhelimitse tai sähköpostitse pin-koodia ei luovuteta. Lainat voi uusia tarpeen vaatiessa myös soittamalla omaan kirjastoosi.
Kukaan meistä ei osaa japania mutta internetista löytyi sivusto, missä kirjoitetaan etunimiä japanin kielellä. Katso tästä:
http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Voit valita haluatko että Kati on kirjoitettu klassisella tyylillä tai esim. mangatyylillä.
Pienyrittäjyydestä voit etsiä tietoa mm. kirjoista: Kallio, Jukka: Pienyrityksen kehittymisen tiet. – Helsinki : Tetosanoma, 2002 ja Lundén, Björn: Marknadsföring för småföretag. Näsviken : Björn Lundén information, 2006. Nämä kirjat löytyvät Pietarsaaren kaupunginkirjastosta.
LINDAsta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löysin aiheeseen liittyvän Suvi Karsikkoniemen Pro gradu –työn: Alueellisesti verkottuneiden käsityöyritysten kansainvälistyminen. Suosittelisin tekemään lisähakuja LINDAssa (tietokantaan pääset kirjaston koneilta) käyttäen hakusanoja: markkinointi, kansainvälinen kauppa, kansainvälistyminen, vienti ja pienyritykset. Kannattaa myös tutkia mm. Taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokantaa ARSCA https://finna.fi
sekä...
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti sitä kautta löytyy vastaus.
Lippakirja määritellään minitaskukirjaksi (8 x 12 cm), jonka teksti on painettu horisontaalisesti hyvin ohuelle paperille.
Lähde: Kirja-alan yhteinen tuotetietoformaatti: Suomalainen ONIX-sovellus 3.0.1
Video lippakirjasta löytyy sivulta http://www.dwarsligger.com
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu muutama lippakirja: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slippakirja__Orightresult__U…
Uusimpia tai uusia painoksia Asterix-albumeita löytynee ihan kirjakaupoista ja lehtiä myyvistä liikkeistä.
Vanhoja Asterixeja taas kannattaa etsiä antikvariaateista. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp. Toinen mahdollisuus ovat netin myyntipaikoista, kuten Huuto.netistä osoitteesta http://www.huuto.net tai Keltaisesta pörssistä osoitteesta http://www.keltainenporssi.fi. Joskus kirjaston poistomyynnistäkin saattaa Asterix-albumeita löytyä, mutta se on aika satunnaista.
Vanity Fair tulee ainakin Espoon Viherlaakson kirjastoon. Hämeenlinnan ja Himangan kirjastoissa on tietokannan mukaan vain v. -97 ja-98 kappaleita. Kaikki kirjastot eivät luetteloi lehtiänsä aineistotietokantoihin, joten (mahdollisesti) lähempänä sijaitsevien kirjastojen tietoja ei ole saatavilla. Ota yhteys lähikirjastoosi ja pyydä lehti/artikkelikopio kaukolainaksi heidän kauttaan. Suurin osa kirjastoista lainaa vanhempia lehtien numeroitaan, saatat siis joutua odottelemaan haluamaasi numeroa jonkin aikaa.
Aihepiiriä on käsitelty tai sivuttu useissa opinnäytteessä, joista löytyisi varmasti lisäviitteitä, esimerkiksi:
Niemelä, Ville: Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoitteet - vertailussa rajavartiomies, poliisi ja ammattisotilas. Vaasan yliopisto, 2015.
https://finna.fi
Aho, Niko: Sotilaan sananvapaus Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulu,2015.
http://finna.fi
Koivisto, Sanna-Kaisa: Sananvapaus palvelussuhteessa, erityistarkastelussa asiallisuusvaatimuksen luomat haasteet virkamiehen sananvapaudelle. Tampereen yliopisto, 2015.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506251851
Jaakkola, Max: Sananvapauden rajoittaminen työ- ja virkasuhteessa noudatettavan lojaliteettivelvollisuuden perusteella. Turun yliopisto, 2012.
https://finna.fi
Riski, Minna:...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131.
Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja...
Hei,
Inarinjärven vesi on vähäravinteisempaa ja kylmempää kuin merivesi Helsingissä. Niinpä Helsingin silokallioilla kasvaa paljon runsaammin leviä kuin Inarinjärvessä. Itämeren levälajistokin on runsaslukuisempi kuin Inarinjärven, koska Itämeressä on sekä suolaisen veden että makean veden lajistoa. Olen itse vesibiologina liikkunut molemmilla alueilla ja havainnut ilmiön.
Lapponica-tietopalvelun puolesta
Liisa Hallikainen
Informaatikko
Arktisen keskuksen kirjasto
Lapin korkeakoulukirjasto
PL 122
96101 Rovaniemi
liisa.hallikainen@ulapland.fi
www.arcticcentre.org
www.lapponica.net
Kyseessä ilmeisesti Ellibsin kirja, joka vaatii latautuakseen Adoben Digital Edition-ohjelmaan. Voit joko avata e-kirjan tai tallentaa sen vaikka työpöydälle tai haluamaasi paikkaan. Joka tapauksessa sen pitäisi löytyä aina yllä mainitusta Adoben ohjelmasta.
Happy Feetin nuottia orkesterisovituksena ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun eikä maakuntakirjastojenkaan kokoelmista. Myös Viola-tietokanta (johon luetteloivat mm. Sibelius-Akatemia ja Suomen Jazz & Pop Arkisto) on tarkistettu.
Yleisten kirjastojen kokoelmista löytää harvemmin orkesterisovituksia, sillä ne pyrkivät palvelemaan lähinnä musiikin alkeis- ja perustason musiikinopetusta. Ammattimaiseen tai muutoin vaativampaan käyttöön tarkoitetut nuotit löytyvät parhaiten alan oppilaitoksista kuten Sibelius-akatemia ja Pop- ja Jazz Konservatorio.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan Plussan lisäksi sinun kannattaa katsoa, mitä maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy. Hakuun pääset Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusta http://...
Rudolf Koivun kuvituksista löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kauneinta maailmassa : Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä / Ervo Vesterinen
Kuin silloin ennen : lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana / Tuula Karjalainen
Rudolf Koivu 1890-1946 / Marja Salonen, Maria Laukka ; [englanninkielinen käännos: Arma Gunn]
Rudolf Koivu Tuuloksessa : 1940-luvun kuvitusten erityispiirteitä / Ervo Vesterinen ; [valokuvat: Raija Vesterinen]
Sadunkuvittaja Rudolf Koivu : sagotecknaren / [toimittaneet Hertta Tirranen ja Raul Roine]
Olavi Pesosen Laulukirjan juuri tuota painosta ei ole kirjastossa. Vuoden 1964 painosta löytyy. Olen varannut sen, ja voin selvitellä hiukan asiaa, kunhan saan sen käsiini, mikäli kuvitus on sama kuin...
Soukassa noutoa odottavaa kappaletta pidetään siellä 17.10 saakka. Jos asiakas ei siihen mennessä ole noutanut varaamaansa kirjaa, se laitetaan eteenpäin seuraavalle varaajalle eli teille.
Asiakkaalla on kahdeksan päivää aikaa (sunnuntaita ei lasketa mukaan) käydä noutamassa varaamansa aineisto noutokirjastosta.
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
