Tällaisilla kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan paisuneilla kaupungeilla on useinkin tosiaan runsaasti rajanaapurikuntia. Kysyjän mainitsemien lisäksi esimerkiksi Savonlinnaa ympäröi varsin monta kuntaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonlinna
Myös Kuopiolla on useita rajanaapureita https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopio
Voisiko Hämeenlinna kuitenkin olla tässä ykkönen. Ikään kuin kolmesta palasesta koostuvalla kaupungilla näyttäisi olevan yhteistä rajaa 12 kunnan kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinna
Pienemmistä kunnista Pöytyällä on yhdeksän naapurikuntaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6yty%C3%A4 Niiden lisäksi Kuhankuonon rajakivellä Pöytyän kanssa yhden rajapisteen...
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Yle.fi sivuston historiaosuudessa on kerrottu opettajan ammatin vaiheista vuosisadan vaihteessa. Kiertokoulun opettajan palkaksi ilmoitetaan sivua kuvittavissa ilmoituksissa 300 mk/vuosi ja opetusajaksi enintään 33 viikkoa. Suurempi palkkatarjous varmasti tarkoittaa vakituisempaa ja paikallaan pysyvämpää työtä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/14/opettaja-hae-virkaa-palkkana-lehman-laidun-ja-valmiiksi-pilkotut-polttopuut
Opettajan ei ollut hyvä liiaksi erottua ympäröivästä yhteisöstä tulojensa takia. "Nälkäinen koira paremmin haukkuu, sanottiin."http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/02/opettajien-edunvalvonnan-kronikka.html
Kyseessä on vuosipalkka, joka verrattuna työmiehen palkkaan oli hyvä. Markan ostovoimaa eri vuosina on...
Tällaisia juoruja on liikkunut monestakin julkisuuden henkilöstä aika ajoin foorumeilla, joilla kenenkään ei tarvitse puheistaan vastuutaan kantaa. Missään uskottavassa lähteessä ei tietääkseni ole asiaa käsitelty saati esitetty todisteita. Oli miten oli, myöskään julkisuuden henkilöiden seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu asioihin, joita Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ryhtyy arvailemaan.
Heikki Poroila
Etunimikirjoista vain yhdessä mainitaan nimi Vadelma ja siinä nimi viittaa juuri marjaan. Vadelma-nimi mainitaan nimen Karpalo yhteydessä. (Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005)
Sekä Vadelma että Karpalo ovat Rauha Hammarin kirjassaan Valionimiä: nimikalenterit 1943-1949 ehdottamia nimiä.
Väestörekisterin etunimihausta selviää, että nimi on yleistynyt 2000 -luvulla. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Sun vastaa näissä ilmauksissa ja-sanaa. Se on levinnyt korvaamaan ynnä sanaa. Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. 3 ( SKS, 2000) kertoo, että sana ehkä juontaa juurensa kadonneeseen kielimuotoon muin, joka on ollut pronominen muu monikon intstruktiivi. Kielitajussa se on yhdistynyt genetiiviin mun (=minun) ja vastaavasti samaa merkitsevässä tilanteessa on alettu käyttää myös yksikön toisen persoonan genetiiviä, siis muotoa sun.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...
Kirjastot voivat tilata maakuntakirjastoista sekä tieteellisistä kirjastoista omille asiakkailleen kaukolainaksi sellaista materiaalia, mitä omista kokoelmista ei löydy. Maakuntakirjastot, kuten Lappeenrannan maakuntakirjastokin,lähettävät muille kirjastoille omaa aineistoaan pyydettäessä. Kaukopalvelu toimii kirjastojen välillä eli esim. Kuopion kirjaston asiakas tekee kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossaan ja kirjasto pyytää aineiston jostakin toisesta kirjastosta. Kirjastot eivät lähetä aineistoa suoraan asiakkaalle. Kaukopalvelu on maksullinen palvelu, meillä siitä peritään tällä hetkellä 2-7 euroa tilauspaikasta riippuen. Ulkomailta tilattaessa hinta on 10-30 euroa tilauspaikasta riippuen.
Kiitos kysymyksestä!
Leipätekstin fontti kuuluu Garamond- perheeseen. Fontti oli suosittu 1990-luvulla, jolloin kirja on kirjoitettu ja painettu. Epilogin fontti on kursivoitu versio leipätekstistä. Suurella todennäköisyydellä fontti on joko EB Garamond tai Adobe Garamond.
Kyseiset tiedot löytyvät esimerkiksi Markus Itkosen kirjasta Kirjaintyypit ja tyyli (2015). Lisää fonteista löydät verkkokirjastosta asiasanalla kirjasinlajit.
Ritva Heikkilän laajassa Ida Aalberg elämäkerrassa Ida Aalberg : näyttelijä Jumalan armosta (WSOY 1998) kerrotaan nimen vaihdosta sivulla 62.
Verevästä ja pyöreäposkisesta maalaistytöstä Ida Ahlbergista sukeutui hoikka, kevyesti liikkuva Ida Aalberg. Hän oli alkanut vuodesta 1876 kirjoittaa sukunimensä kahdella a:lla (myöhemmin myös veli Jalmari seurasi esimerkkiä).
Syitä kirjoitusasun muuttamiseen ei Heikkilä tässä yhteydessä sen tarkemmin mainitse.
Samassa teoksessa kerrotaan myös Ida Aalbergin vanhempien taustasta, mutta siellä ei ole sen tarkempaa tietoa sukunimen historiasta. Antti Ahlberg oli avioton lapsi, jonka isä Ritva Heikkilän teoksen mukaan oli tiettävästi nahkuri Åhlbergin tuomaripoika Anders Johan.
Tarkempia vastauksia...
En minäkään löytänyt yksiselitteistä vastausta, joskaan usein tätä Suomessa yleensä nimellä varjoviikuna tunnettua kasvia ei mainittu myrkyllisten joukossa. Jos olisin itse tilanteessa, jossa tällaista kasvia kissanomistajana harkitsee, todennäköisesti jättäisin varmuuden vuoksi ostamatta, jos edes jotkut lähteet mainitsevan sen myrkylliseksi tai edes vaaralliseksi. Kissoilla on toki omat konstinsa tunnistaa jotkut vältettävät aineet, mutta petoeläimenä kissa ei ole esimerkiksi lehmän veroinen myrkkykasvien tuntija luonnostaan. Muista jo lapsena katselleeni, kuinka taitavasti laiduntavat lehmät söivät kaikki muut kasvit, mutta jättivät niittyleinikit syömättä. Kissa ei varmaan kodin kasveja ravinnokseen halua, mutta uteliaisuuttaan saattaa...
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
Tarkoitat varmaankin Lemmikki Beckerin teosta Ratko Ariadnen lankoja. Se on Varkauden kaupunginkirjaston luokassa 79.84. Siitä luokasta voisi kenties löytyä muutakin nuorisotyöhön sopivaa aineistoa.
Helpoimmin löydät äänikirjat menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla ruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esim. tietyn kielisiin tai jonkin kirjaston äänikirjoihin. Kirjastoissa on äänikirjoja sekä kasetilla että cd-levyllä. Kasetille äänitettyjä on vielä toistaiseksi enemmän, mutta cd-äänikirjoja hankitaan jatkuvasti lisää.
On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa.
Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä:
http://bit.ly/1rzY2CJ
Elämä vaan on varjo kulkevainen,
Näyttelijä-raukka, joka näyttämöllä
Rajuupi aikansa ja katoo sitten;
Tarina on se, hupsun tarinoima,
Täynn' ilmaa, tulta, mutta mieltä vailla.
Lähteet:
TEKIJÄ Shakespeare, William
TEOS Draamoja. 2 / William Shakespeare ; [suomentanut Paavo Cajander]
PAINOS 3. p.
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1994
http://manybooks.net/support/s/shakespe/shakespe1689316893-8.exp.html
Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
