Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Muistelemasi kirjasarja on Olov Svedelidin Korttelijengi (ruotsiksi Betongrosorna) -sarja.
Nuortenkirjasarjan tapahtumat sijoittuvat Tukholmaan ja yksi jengiläisistä söi jatkuvasti vadelmaveneitä.
Kahdeksanosainen sarja ilmestyi suomeksi 1986-1994:
Korttelijengi ja asuntomurrot
Korttelijengi ja konnien kätkö
Korttelijengi tuhopolttajien jäljillä
Korttelijengi ja kadonnut nainen
Korttelijengi ja postiryöstö
Korttelijengi ja suuri kaappaus
Korttelijengi ja uhkauskirjeet
Korttelijengi ja petkuttaja
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://...
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan yhteisön kortilla lainaamisesta näin:
”Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla.”:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetki…
Yhteisön kortilla saa lainata samoin säännöin kuin yksityishenkilön kortillakin kaikkea aineistoa, myös elokuvia. Elokuvien esittämistä taas säätelee tekijänoikeuslaki. Elokuvien julkiseen esittämiseen esim. koulussa tarvitaan lupa. Tietoa elokuvan esittämisestä koulussa löytyy esimerkiksi Koulukinon sivuilta:
http://www.koulukino.fi/index.php?id=931
Sivulta http://www.worldlicenseplates.com/ löytyvät todellakin eri maiden rekisterikilvet kuvina eri ajoilta. Myös sivuilta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/
ja sen alasivulta
http://homepages.cwi.nl/~dik/english/reg/B/reg.html
löytyvät niin kuvat kuin tietoa belgialaisten rekisterikilpien käytöstä eri aikoina.
Lisää kuvia ja infoa myös sivulla http://www.olavsplates.com/belgium.html
Rekisterikilvistä Suomessa voi hakea lisätietoa Ajoneuvohallintokeskuksen AKEn sivuilta http://www.ake.fi/
AKEN tietopalvelun osoite on http://tietopalvelu.ake.fi/fi/index.html
Siellä on mm. sähköpostiosoite ja puhelinnumeroita, jonne voitte esittää lisäkysymyksiä. Mikäli heillä ei ole yhteyksiä muiden maiden ajoneuvorekistereihin, he varmaankin...
lomat määräytyvät kunkin alan työehtosopimusten mukaan. Opettajilla on yleensä vuosilomat määrätty tietyille ajoille, mutta nykyään esimerkiksi toisen asteen koulujen opettajilla voi olla myös vuosiloma "normaalilla kertymällä" eli lomapäiviä kertyy esim. 2 kuussa. Siivoojat ja keittäjät työskentelevät koulujen loma-aikoina joissakin toisissa kaupungin yksiköissä kuten päiväkodeissa, mitkä ovat auki koulujen ollessa suljettuina.
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja vuosiloman aikana maksettavaan palkkaan. Minilex.fi-sivuston mukaan "vuosiloma annetaan vuosittain, josta seuraa, että lomaa ei voi jättää kokonaan pitämättä eikä sitä voi antaa kokonaan rahana. Vuosilomalaki on säädetty, jotta työntekijä saa vuosittain pidemmän vapaan käyttääkseen sen lepoon ja virkistäytymiseen, ja sillä osaltaan suojataan työntekijää." (Voiko vuosiloman saada rahana? - Minilex)
Vuosilomalaki kokonaisuudessaan löytyy Finlex-verkkopalvelusta:
Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan yleensä käynti kirjastossa, jotta henkilöllisyys voidaan tarkistaa henkilöllisyystodistuksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kortin hankkimisen yhteydessä vaaditaan myös Suomessa sijaitseva osoite. Myöhemmin kortilla oleva osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille.
Kun kortin on hankkinut, sillä voi käyttää e-kirjoja myös ulkomailta, jos käytössä on vain nettiyhteys.
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Internetistä löytyy hyvä sivusto sekä historiallisista että uusista maakunnista.
Osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnat
Sivusto on vielä kesken ja kaikkien uusien maakuntien vaakunoita sieltä ei löydy, esim. Etelä-Karjalan vaakunaa en löytänyt.
Se löytyi kuitenkin toiselta sivulta, osoitteesta http://www.reg.fi/
Tuo sivusto ei muuten ole niin selkeä kuin wikipedia.
Asiasta kukkaruukkuun on ilmeinen variaatio sanonnasta "asiasta toiseen". Suomi-stadi -sanakirjassa se ajoitetaan 1990-luvulle. Sanonnan alkuperästä ei näyttäisi olevan tarkempaa tietoa.
https://books.google.fi/books?id=wqFJEAAAQBAJ&pg=PA54&lpg=PA54&dq=asias…
Nyt mä bonjaan: suomi-stadi-sanakirja / Heikki Paunonen, Jeongdo Kim (BoD - Books on Demand, 2021)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Laulu on Petter Ohlsin Kotimaa. Sen sanat ja nuotit löytyvät Lasten toivelaulukirjasta (toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson) ja Musiikin aika 3-4 -kirjasta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sohls%20kotimaa__Orightresul…
Saat nelinumeroisen PIN-koodin kirjastokorttiisi mistä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipisteestä (Espoo,Helsinki,Kauniainen,Vantaa) esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen henkilöllisyystodistuksen.
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan.
Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit
avaimet vara-avaimet Lahti
Eeva Kilvellä on runo Elämän evakkona, joka alkaa rivillä "Mie rakastin sinnuu ko Karjalaa". Runo on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972), mutta voit lukea sen myös esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987).
https://finna.fi/