Kuntaliiton sivuilla osoitteessa http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/Sivut/default… on aineistoa kuntataloudesta, mutta se ei liene oikein tuollaiseen perehdytykseen sopivaa. Kenties kunnilla voi olla omia aineistojaan, joita voi kysyä suoraan kunnilta itseltään.
Useita kuntataloutta käsitteleviä kirjoja, jotka voisivat olla aloittelijoillekin sopivia, löytyy kyllä, esimerkiksi seuraavia:
Kunnan hallinto, talous ja valvonta (Edita, 2008)
Kunta : kunnallisen itsehallinnon perusteet (Tampere University Press, 2011)
Kuntatalous : monen muuttujan summa (Suomen Kuntaliitto, 2012)
Kuntatuottavuuden ABC (Suomen kuntaliitto, 2008)
Luottamushenkilön käsikirja (UNIpress, 2008)
Valtuutetun käsikirja (KAKS - Kunnallisalan...
Kysymääsi runoa ei löydy myöskään kolmannesta suomennetusta Walt Whitmanin kokoelmasta Ruohoa (1965, suom. Arvo Turtiainen). Alkuperäinen runo sisältyy Whitmanin pääteokseen, Leaves of Grass, josta ilmestyi lukuisia painoksia vuosina 1855-1892, ja joka laajeni painos painokselta. Mainitsemasi säkeet ovat runon alusta. Whitmanin runoja löytyy suomennettuna myös useasta yhteiskokoelmista (mm. Tähtien väri, Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa, Runoaitta 2, Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Päivänlasku) sekä kirjallisuuslehdistä (Parnasso 6/1954, 5/1956, 1/2007 ja Tuli & Savu 3/1997), mutta näistäkään ei löydy juuri tätä runoa suomennettuna. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämä käännösrunoaiheinen tietokanta Linkki maailman runouteen...
Arabian tuotteista on julkaistu paljon kirjallisuutta. Satakirjastojen verkkokirjastosta kirjoja voi hakea asiasanoilla Arabia ja tuoteluettelot. Netissä on myös liikkeitä, jotka myyvät ja ostavat vanhoja astioita. Tässä pari linkkiä liikkeisiin:
http://www.astiataivas.fi
http://www.wanhatkupit.fi
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään varmaa tietoa Pääskylä-nimen taustasta ja merkityksestä. Etisin kaikista kirjastomme sukunimiä käsittelevistä teoksista – tuloksetta.
Teoksessa Sirkka Paikkala: Se tavallinen Virtanen : suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004) s. 319 kerrotaan sukunimestä Pääskynen, jossa viitataan tuon nimen juontuneen mahdollisesti asuinpaikasta, vrt. kylän nimi Pääskylä Längelmäellä. Oli sangen yleistä, että kun sukunimien käyttö alkoi vakiintua, nimeksi valittiin juuri talon tai paikan nimi. Siitä, miten sukunimet ovat syntyneet, löydät tietoa edellä mainitun teoksen (s. 79- ) lisäksi esimerkiksi teoksesta: UUSI suomalainen...
Löydät Helmet-tietokannasta englannin- ja saksankielisiä kielenopiskelijalle tarkoitettuja kirjoja, kun haet hakusanoilla helppolukuiset kirjat ja saksan kieli tai helppolukuiset kirja ja englannin kieli. Luettelointitiedoissa vaikeustaso on yleensä ilmaistu Eurooppalainen viitekehys - järjestelmän mukaisesti. Kirjojen takakansissa saattaa olla viittaus sanamäärään, jonka käyttö edellyttää.
Ruotsinkielisiä helppolukuisia voit etsiä Helmet-tietokannasta hakusanayhdistelmällä lättlästa böcker. Jos rajaat haun niin, otat mukaan vain kielet, kielikurssit -osakokoelmaan kuuluvat aineistot (Kokoelmat otsikon alta), saat hakuun mukaan vain sellaisia helppolukuisia, jotka on suunnattu nimenomaan kielenopiskelijalle. Eikä esimerkiksi lapselle, joka...
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen...
Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
Löysin verkosta tällaisen kokeilun:
Unohdin marenkipohjista mantelijauheen ja tarkotuksella vähensin rasvan määrää. Ohjeessa oli 300 g voita ja se oli mielestäni hirmu paljon. Laitoin 200 g ja siitäkin tuli niin iso satsi kräämiä, etten kaikkia siitäkään laittanut. Mielestäni kakusta tuli sopivan kevyt, mutta makua oli kuitenkin riittävästi.http://klemmari2.vuodatus.net/blog/1956592
Voisiko kyseessä olla Helena Anhavan runo joka alkaa ”Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan” teoksessa Anhava, Helena : Vuorosanoja, 1973. Runo on myös kirjassa Anhava, Helena : Runot 1971-1990 s. 141.
Valitettavasti emme löytäneet tälle tekijää. Teksti näyttäisi olevan ns. käyttörunoutta, jonka alkuperäistä tekijää ei tiedetä tai tieto ei ole säilynyt runon levitessä mm. postikortteihin ja erilaisiin värssykirjoihin ja värssysivustoille, esim. http://varssyja.wordpress.com/kesaisia-tervehdyksia/ .
Suomen Unkarin lähettiläät mainittuna aikana olivat:
Karl Gustaf Idman (Kööpenhamina) 1922-1927,
Emil Nestor Setälä (Kööpenhamina) 1927-1930,
Onni Talas (Kööpenhamina) 1930-1934,
Onni Talas 1934-1940,
Edellä mainituista Idman on kirjoittanut muistelmateoksen "Diplomatminnen 1919-1927 ja Talas "Muistelmia - Itsenäisyyssenaattorina
ja lähettiläänä kymmenessä maassa". Molemmat teokset ovat lainattavissa Helsingin pääkirjastosta. Saatte lainaoikeuden
esittämällä henkilötodistuksen ja antamalla postiosoitteenne Suomessa. Kansallisarkistostamme löytyy varmasti lisää materiaalia ja Suomen lähetystö Budapestissa voisi ehkä myös auttaa teitä.
Pienille lapsille turvallisimpia ovat selkä ajosuuntaan asennettavat turvaistuimet tai -kaukalot. Valtaosa onnettomuuksista on etupäätörmäyksiä, jotka ovat myös voimakkaimpia. Lapsen kaularakenne ei ole riittävän vahva kestämään kolarivoimia, sillä aikuisiin verrattuna heidän päänsä on painavampi suhteessa kehoon. Selkä ajosuuntaan olevassa turvaistuimessa lapsen kaula saa tarvitsemansa tuen.
Lasta suositellaan kuljetettavaksi selkä ajosuuntaan niin kauan kuin hän sopii istuimeen, mutta ainakin kolmeen ikävuoteen saakka. Turvalaitteen kiinnitysohjeista selviää, onko laite hyväksytty kiinnitettäväksi selkä ajosuuntaan.
Lisätietoja lasten turvallisesta kuljettamisesta autossa saa osoitteesta: www.liikenneturva.fi
Englanninkielinen sivu kyllä olisi, mm. http://ravehousetech.miningco.com/library/weekly/aa022398.htm
Myös kirja olisi: History of house.
Suomenkielisiä kirjoja ei valitettavasti löydy, eikä kotimaisisa
aikakauslehtiartikkeleitakaan.Teknosta ylipäätänsä löytyy suomeksi mm.
http://www.damicon.fi/fri/articles/
Kaipaamasi runon ruotsinnos ”Frid” löytyy Barbara Helsingiuksen ruotsintamana nuottikirjasta ”Eino Leino” (1992). Ruotsinnoksessa ovat mukana alkuperäisen runon kaikki kolme säkeistöä. Kirjan saatavuustiedot HelMet-kirjastoista ovat katsottavissa osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1021955~S3*fin, ja sieltä voit halutessasi myös varata kyseisen nuottikirjan.
Kysymyksenne on aika laaja ja ilmeisesti olette jo perehtyneet kirjastostamme (aineistotietokanta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ) löytyvään aineistoon. Asiasanalla parisuhde löytyy noin parisataa viitettä.
Suomen kansallisbibliografiasta (asiakkaidemme käytössä käsikirjastossa) muutamia esimerkkejä:
-Näkökulmia perheeseen /Jukka Antikainen, Marja-Leena Haataja, Merja Korhonen (toim.): Jyväskylä : Gummerus, (Raportteja/Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), 1994.
- Parempi avioliitto. Hki : Helsingin NMKY. Osa 1: Avioliittoleiri Pieksämäellä 13.-20.7.1996. (565 s) 1996. Osa 2 Avioliittotyön jatkoseminaarit (348 s.) 1999
- Ritamies, Marketta: Ensimmäiset parisuhteet: Hki : Väestöntutkimuslaitos, 1996
-...
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Ellinor Rafaelsenilta on Katja Kuubassa -kirjan jälkeen ilmestynyt 2 Katja-kirjaa, joista toinen, Katja Huippuvuorilla (v. 2000) on suomennettu vuonna 2002. Suomentamatta on Katja-sarja 15. kirja Katja på Grünerløkka. Kirja on ilmestynyt norjaksi vuonna 2001. On hyvin todennäköistä, että myös tämä kirja suomennetaan. Asiaa voit halutessasi tiedustella sähköpostilla kirjan kustantajalta. WSOY:n lasten- ja nuortenkirjaosaston johtajan sähköpostiosoite on elina.ahlbäck@wsoy.fi. Luettelon Ellinor Rafaelsenin kirjoista löydät esimerkiksi osoitteesta http://www.narvik.folkebibl.no/dokument/presentasjoner/rafaelsenellinor…. (kieli on norja).
Katja Huippuvuorilla -kirjan voit hankkia luettavaksi myös Ylitornion kirjastosta. Saatavuustiedot...
