Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen.
Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat.
Lähteitä:
http://...
Tällaisia kirjoja ei valitettavasti löytynyt. Kirjat ja joululehdet, joista kuvia etsiskeltiin, olivat joko kuvattomia, tai harvat kuvat olivat piirrettyjä. Yksittäisiä kuvia varmasti on esimerkiksi aikakauslehdissä, mutta niiden löytäminen on hankalaa.
Googlen kuvahaun kautta löytyi jonkin verran kuvia, esim. nämä:
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
https://www.google.fi/search?q=koulun+joulujuhlat&rls=com.microsoft:fi-…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy joitakin koulujen joulujuhla -videoita:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/aihe/kansakoulu
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#aihe/joulujuhlat
Kyllä on. Kaukolainat Suomesta ulkomaille hoidetaan kirjastojen välisinä lainoina eli paikallisen kirjaston on pyydettävä aineistoa lainaksi täältä Suomesta. Sinun on siis otettava yhteyttä paikalliseen kirjastoosi ja kysyttävä miten siellä on tapana toimia näissä kaukolaina-asioissa. Kaukolainojen hintaa kannattaa myöskin kysyä, sillä hinnat vaihtelevat suuresti.
Suomen simpukoista löytyy perustietoa teoksesta Suomen eläimet 5 W+G 1986. Tästä eläinkirjasarjasta on ilmestynyt uudempikin laitos, osa Selkärangattomat 1998.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta esim. osoitteista: http://www.edu.lahti.fi/projektit/vesijarvi/rverkko/jsimpuk.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/6.elokuu/SIMP3199.HTM
http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19980803/ajas/980803aj01.html ja
http://lambda.nic.fi/~ksuk/simpukat.htm
Lehtiartikkeleita aiheesta myös löytyy useita, kannattaa poiketa kirjastossa ja pyytää sieltä artikkelilista.
Voit käyttää HelMet-korttia asioidessasi pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tee osoitteenmuutos. Osoitteenmuutoslomake on HelMet etusivulla vasemmassa palkissa.
https://www2.helmet.fi/address/
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös kirjastossa paikan päällä.
Tarkoitat varmaankin Baha Men -yhtyeen Who let the dogs out -kappaletta? Se löytyy Vaajakosken aluekirjastosta kokoelmalta nimeltä Dance Club 2001. Tuota cd:tä säilytetään Vaajakosken kirjaston lähivarastossa, joten se kannattaa pyytää virkailijalta.
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa löytyy kaikki Helsingissä ilmestyneet päivälehdet. Kolme kuukautta vanhat paperimuodossa ja sitä vanhemmat mikrofilmattuina. Valitettavasti uutisia ei ole luetteloitu millään tavalla. Sen sijaan kirjaston koneilta voi tehdä sanahakuja Helsingin Sanomien verkkoarkistosta. Seuraavassa tarkemmat tiedot miltä ajalta verkkoarkistosta löytyy aieneistoa:
Helsingin Sanomat
Yli 1,4 miljoonaa uutista ja kirjoitusta 1.1.1990 lähtien.
Ilta-Sanomat
Yli 500 000 artikkelia 1.1.1993 lähtien.
Taloussanomat
Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit vuodesta 1998 alkaen, yhteensä yli 80 000 kappaletta.
Kirjailija Helvi Hämäläisen elämää ja tuotantoa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Ketunkivellä : Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954 / Ritva Haavikko, Helvi Hämäläinen. 1993.
Hämäläinen, Helvi, 1907-1998
Päiväkirjat 1955-1988 / Helvi Hämäläinen ; toimittanut Ritva Haavikko. 1994.
Identiteettiongelmia suomalaisessa kirjallisuudessa / toim. Kaisa Kurikka, Turun yliopisto, 1995.
Komu, Eija
Armon tyhjiössä : kristillinen eksistentialismi eräissä Mika Waltarin, Helvi Hämäläisen ja Paavo Rintalan 1950-luvun romaaneissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
Paikkoja ja tiloja suomalaisessa kirjallisuudessa. Turun yliopisto, 1998.
Rahikainen, Esko, 1942-
Tie Härjänojaan : muistiinpanoja kirjailija Helvi Hämäläisen suvun taipaleelta, 1987....
Ensimmäinen kirja voisi olla Dorothy Edenin romaani Rakastan sinua, Kate (Tammi, 1982). Kansikuva ja takakansiteksti Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8707#.V1UOYuTUWd4.
Jännityskirjan nimi tuo mieleen Tom Rob Smithin romaanin Lapsi 44 (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_184#.V1UVpOTUWd4), mutta siinä on kyse murhista. Kim van Alkemaden uutuuskirja Lapsi nro 8 puolestaan kertoo lapsilla tehtävistä lääketieteellisistä kokeista, joskin ne sijoittuvat ajallisesti 1900-luvun alkupuolelle.
Säilötty savurengas on arpajaisvoitto Tove Janssonin muumikirjassa Muumipapan urotyöt. Kirja kertoo Muumipapan nuoruudesta. Muumipappa ystävineen osallistuu Itsevaltiaan puutarhajuhlaan, jossa mm. etsitään arpajaisia varten numeroituja munia. Muumipappa löytää munat, joilla Itsevaltiaan sanoin voittaa "haaveilijan tarpeettomia voittoja". Säilötyn savurenkaan lisäksi hän voittaa pienen merenvahasta tehdyn korallijalustaisen raitiovaunun, jonka perävaunun etusillalla on hakaneulanpidin sekä koristetun sampanjavispilän, hain hampaan ja koristellun posetiivin kammen.
Useampia sivupersoonia esiintyy ainakin seuraavissa romaaneissa.
Clark, Mary Higgins: Kauhu kiertää kaupunkia
Grimsrud, Beate: Hullu vapaana
Sheldon, Sidney: Kerro minulle unesi
Useimmissa muissa aihetta sivuavissa romaaneissa kyse näyttäisi olevan vain yhdestä sivupersoonasta. Halutessasi voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta laittamalla perushakuun (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_id=extendedSearch_WAR…) asiasanaksi "sivupersoonat" ja valitsemalla alempaa valikoista rajauksiksi kategoria "kaunokirjallisuus" ja aineistolaji "kirja".
Lisäksi elämäkertojen ja muistelmien puolelta löytyvät seuraavat teokset.
Chase, Truddi: Jänis ulvoo
Schreiber, Flora Rheta: Sybil
Sähköliiton eli sähköalojen ammattiliiton
(http://www.sahkoliitto.fi/portal/page?_pageid=613,2657413&_dad=portal&_…) mukaan työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Todennäköisesti tilanne jatkuukin hyvänä, mutta tulevaisuudennäkymiä on kuitenkin mahdoton varmuudella ennustaa: paljon riippuu yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Opiskeleminen ja ammattiin valmistuminen on kuitenkin aina hyödyllistä.
Tarkoitat varmaankin Leif G. W. Perssonin kirjaa Bombmakaren och hans kvinna.
Teoksesta näyttää olevan Helmet-kirjastoissa kahta normaalitekstistä painosta, kahteen osaan jakautuva isotekstinen laitos ja äänikirja. Näiden kaikkien ajankohtaisen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbombmakaren%20och%20hans%20…
Esimerkiksi listassa ensimmäisenä olevaa vuoden 2015 painosta näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Puistolan kirjastossa ja Espoon puolella Entressessä.
Voit myös varata teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon helmet.fi-sivuston kautta.
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –...
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki...
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi...
