Asiaa on selvitelty mediassa useampaankin otteeseen, mutta suoraa vastausta ei tunnu löytyvän. Yleinen käsitys lienee, että vaaleanpunainen väri on vakiintunut tyttöjen väriksi toisen maailmansodan jälkeen. Sitä ennen vaaleanpunainen saattoi olla myös poikien väri, koska punaista väriä yleisesti pidettiin vahvana värinä. Linkkien takaa artikkeleista löytyy lisätietoa asiasta.
https://www.kaleva.fi/miksi-pinkista-tuli-tyttojen-vari-taustalla-kayta…
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_punainen_on_tyttojen_vari
https://www.coloria.net/varit/vaaleanpunainen.htm
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-teoksessa sukunimen 'Ahonen' syntyhistoriaa selitetään seuraavalla tavalla:
"Asuinpaikkaa ilmaiseva nimi on saatu -inen-johtimella aho-sanasta. Ahoisia on ollut vanhastaan paljon, sillä ahojakin on varmasti ollut runsaasti;sanan aho merkityshän on 'viljelyn jälkeen nurmettunut, niittynä tai laitumena oleva entinen kaskimaa".
Ahoinen-sukunimeä on esiintynyt jo 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvulla myös Pohjanmaalla. 1800-luvulla nimi on alkanut muuttua muotoon Ahonen. 1800-luvun lopulla Ahonen on ollut runsaslukuisimpia nimiä Savossa.
1900-luvun alkupuolella Etelä-Suomessa useat perheet vaihtoivat tämän nimen ruotsalaisen sukunimensä tilalle.
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Kaaso-nimeä on käytetty monilla paikkakunnilla Suomessa vanhoissa häämenoissa morsiamen apulaisesta, seuralaisesta ja pukijasta. Eri murteissa esiintyy sanasta muotoja kaase, kaasein, kaasi, kaasu, kaasa. Sana ei ole karjalankielinen vaan suomenkielinen. Jos kaason haluaisi kääntää ”nykysuomeksi”, mitä se kylläkin on, morsiamen pukija tai morsiamen seuralainen lienevät kuvaavimpia. (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Jyväskylä 1992; Suomen murteiden sanakirja. Helsinki 1997.)
Liisa on suomalainen muoto Elisabetista. Nimeä on ehdotettu almanakkaan 1879, mutta nimeä on käytetty varmasti jo paljon aikaisemminkin. Nimipäivä 19.11.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Hei! Löysin Suomen murteiden sanakirjasta vuoden leikkaamiselle seuraavan selityksen:ajankohdan t. iän ilmauksissa: ”leikattiin vuosi 1914” = oli vuosi 1914; ”leikkaan kahdeksatta kymmentä” = olen yli 70-vuotias. Käyttötapa perustuu siihen, että vuosilukuja on kaiverrettu puuhun.Esimerkitsillool leikathin nelijätoista (= oli vuosi 1914) kun tein tupakkalakon. Nurmosillon ov viiskymmentä leikattu kum min ̮olen syntynny. Joutsakum minnääj jo kaheksatta kymmentä vuotta leikkoon niin sitä aeka laella muistaa vanhoja asioita. SotkamoYheksänkymmentä sillä Hiltala pial leikkaa. Rovaniemileikkas kyytin, merkitsi velvollisuuskyydin suoritetuksi leikkaamalla veitsellä merkin pykäläpuuhun. KallivereTässä linkki sivustolle https://kaino.kotus.fi/sms/?...
Lämpötilan määritelmä kertoo, että lämpötila on suoraan verrannollinen hiukkasten keskimääräiseen liike-energiaan. Savu koostuu hiukkasista, joten silläkin on lämpötila. Savun sisällä voi olla ja usein onkin lämpötilaeroja.
Lisää asiasta voitte lukea esimerkiksi teoksesta Hatakka et. al: Physica 2 (Lämpö).
Teatterista voit hakea kirjallisuutta esim. http://www.kirjastot.fi/ -sivun tiedonhaku -osaston monihaulla tai FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ kirjoittamalla asiasanan kohdalle jokin hakusanoista teatteri lastenteatteri harrastajateatteri. Harrastaja- ja lastenteatteria käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Gate, Helene
Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi.WSOY, 1990 .
Sinivuori, Päivi: Esiripusta aplodeihin : opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille, 2000 Gummerus
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy edellämainituilla hakusanoilla ja mahdollisesti yhdistämällä niihin lapset tai nuoret esim. ALEKSI -tietokannasta, joka on kirjastoissa käytettävissä.
Oman alueen teatteritoiminnasta ja...
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla...
Seuraavat teokset käsittelevät Veikko Huovisen henkilöhistoriaa:
Kirjailijakuvia 6 : Veikko Huovinen [video]
Muina miehinä : kirjailijan muistelmia / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-25910-1
Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi / Arto Seppälä, ISBN 951-0-18199-4
Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia / Juhani Salokannel, ISBN 951-0-19018-7
Huovisen päiväkirjamerkintöjä löytyy teoksista:
Humusavotta : kirjailijan päiväkirja 1974-75 / Veikko Huovinen, ISBN 951-1-04010-3
Viime talvi : arvokeskustelua / Veikko Huovinen, ISBN 951-0-23012-X
Kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta tietoa Huovisesta teoksessa:
Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija / Tero Liukkonen, ISBN 951-717-990-1
Meillä kirjastolaisilla ei valitettavasti ole riittävää pätevyyttä antaa lakiasioihin liittyviä neuvoja. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii maanantaisin klo 17-19.30 asianajajapäivystys:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) on paljon ohjeita ja myös perukirjan malli. Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Makupalat.fi:ssä on perukirjamalleja ja...
Tavallisia maalla esiintyviä kasveja ei juurikaan voi kastella merivedellä. Itämeren veden suolaisuus on pieni etenkin rannikoilla ja vettä voi käyttää silloin tällöin tilapäiseen kasteluun. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Välimeren vesi taas on hyvin suolaista. Suolapitoisuus meren länsiosissa on n. 3,6 % ja itäosissa 3,9 %.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limeri
Merenrannikoiden ja suistojen mangrovekasvit kykenevät poistamaan rannikkovesien sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta tai varastoimaan sitä osin kuoreensa ja tilapäisesti lehtiin. Mangrovea ei esiinny Välimeren...
Raili Malmbergistä runoilijana ei juuri löydy tietoa. Tässä osa artikkelista kaupunkilehti Uuusi-Raumasta 9.2.2008:
"Hän toimi pitkään Kotiliesi-lehden päätoimittajana. Runoilijana häntä ei niinkään tunneta, mutta sen sijaan tapakulttuurin vaalijana sekä monen valtakunnallisen naisjärjestön vaikuttajahahmona Malmberg on tuttu."
http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=24900
Joitakin haastatteluja lehdistä löytyy:
- Pommeja paossa
Kotiliesi- ja Koululainen-lehtien entinen päätoimittaja, opetusneuvos Raili Malmberg (ent. Vasara) muistelee 13-vuotiaana pitämänsä päiväkirjan avulla talvisotatalvea 1940. Hänen perheensä pakeni Helsingistä mökille Kirkkonummelle (Meidän mökki, 2009, nro 8, s. 40-419
- Hyvät tavat eivät ole varaeväs...
Evästeistä ja muista käyttäjän päätelaitteille tallentuvista tiedoista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §:ssä. Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto antaa ohjeita ja valvoo evästekäytäntöjen noudattamista. Heidän sivuillaan kerrotaan, että verkossa olevien sivustojen ja mobiilisovellusten palveluntarjoajien, jotka haluavat tallentaa evästeitä päätelaitteellesi ja lukea tietoja niistä, tulee kertoa sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi käyttämistään evästeistä tai muista vastaavista tekniikoista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista ja toiminta-ajasta, sekä pyytää suostumustasi tietojen tallentamiseen ja käyttöön.
Palveluntarjoajien on siis lain mukaan kysyttävä evästeistä. Traficomin sivuilla on...
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
