Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mistä sanonta 'asiasta kukkaruukkuun' on peräisin? Kukkaruukulla mielestäni viitataan myös joskus mitättömiin, tai negtiivisiin, turhiin asioihin. Onko… 3760 Asiasta kukkaruukkuun on ilmeinen variaatio sanonnasta "asiasta toiseen". Suomi-stadi -sanakirjassa se ajoitetaan 1990-luvulle. Sanonnan alkuperästä ei näyttäisi olevan tarkempaa tietoa. https://books.google.fi/books?id=wqFJEAAAQBAJ&pg=PA54&lpg=PA54&dq=asias… Nyt mä bonjaan: suomi-stadi-sanakirja / Heikki Paunonen, Jeongdo Kim (BoD - Books on Demand, 2021)
Montako Sami nimistä henkilö asuu Suomessa 1987 Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Millä teipillä korjaatte liimauksestaan irronneet kirjan sivut? Maalarinteippi ei pidä enää 30 -vuoden jälkeen... 2266 Käytämme arkistokirjateippiä pienempiin vaurioihin, mutta irronneet kirjan sivut liimataan ja kirja pannaan painon alle kuivumaan. Liimaukseen voi käyttää esim. Eri Keeperiä tai muuta vastaavaa liimaa. Liima kannattaa levittää siveltimellä.
Nyt olisi tieto tarpeen: En löydä millään, mistä löytäisin nuotit ja sanat kappaleeseen, joka menee näin: "Minä asun siellä ja sinä asut täällä, joku asuu… 2266 Laulu on Petter Ohlsin Kotimaa. Sen sanat ja nuotit löytyvät Lasten toivelaulukirjasta (toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson) ja Musiikin aika 3-4 -kirjasta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sohls%20kotimaa__Orightresul…
Mistä saisin tietoa nuortenkirjallisuuden historiasta? 1941 Nuortenkirjallisuudesta ja sen historiasta saat tietoa ainakin seuraavista teoksista - mukana on sekä kotimaisen että ulkomaisen nuortenkirjallisuuden historiaa: Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. 1979. Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjan villit vuodet - nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990 -luvun alussa. 1996. Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. 1966. Kuivasmäki, Riitta: Aakkoset - johdatus suomalaisen nuorisokirjallisuuden historiaan ja käsitteistöön.1988. Kuivasmäki, Riitta: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä - suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851-1899. 1990. Luovaa iloa - nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. 1996. Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit.1997. Sininen lamppu - näkökulmia...
Missä voi teettää vara-avaimia avaimiinsa? Onko kyseessä jokin liike tai ammattilainen? 1775 Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan  valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan. Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit avaimet vara-avaimet Lahti
Eeva Kilpi on kirjoittanut romaanin Elämän evakkona. Onko häneltä samannimistä runoa, ja jos on, niin missä kokoelmassa? 861 Eeva Kilvellä on runo Elämän evakkona, joka alkaa rivillä "Mie rakastin sinnuu ko Karjalaa". Runo on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972), mutta voit lukea sen myös esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987). https://finna.fi/  
Tiedustelisin onko Adolf Hitlerin kirjoittamaa kirjaa nimeltä Mein Kampf suomenkielisenä? 2058 Adolf Hitlerin Mein Kampf on julkaistu suomeksi nimellä Taisteluni.
Katselin tuossa vanhoja euroviisuja ja legendaarinen Ossi Runne siellä huitoi viihdeorkesterin edessä . Mitä hänen huitomisensa tarkoittivat, mitä… 104 Kapellimestari säätelee liikkeillään soiton tempoa ja äänenvoimakkuutta. Tempoa ja rytmiä määritellään yleensä oikealla kädellä, joka pitelee tahtipuikkoa. Vasen käsi neuvoo komentaa soiton voimakkuutta ja luonnetta: soitetaanko hiljaa vai kovaa, pehmeän soljuvasti vai terävän iskevästi. Eleillään ja kasvojen ilmeillään kapellimestari myös ohjaa soiton tunnelmaa haluttuun suuntaan ja auttaa soittajia eläytymään teokseen.Lähteet:Kapellimestarin työtäPystyykö kuka tahansa olemaan kapellimestari? Ella Eroniemi kokeili, ja lopputulos on koominen | Yle Lume | YleMitä kapellimestari tekee, Ville Matvejeff? - YouTube
5G - suojautuminen Löytyykö pääkaupunkiseudulta teosta joka ohjaisia miten kansalaiset suojautuvat 5G säteilyltä? DNA:n edustaja joka oli "myymässä" minulle… 799 5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia. Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä...
Sivuilla http://svenskanamn.alltforforaldrar.se/visa/Sirpa sanotaan "Namnet Sirpa härstammar från 1800-talet och kommer från en mycket vacker finsk blomma. Det… 1163 Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.) Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Mitä tarkoittaa nimi Jadelin ja mistä se juontaa juurensa? 3921 Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Lapset laulavat laulua päiväkodissa "Maija Mehiläinen lentää innoissaan kukkasesta kukkaan mettä keräämään...? Mutta miten laulu jatkuu, löytyykö sanat jostain? 3674 Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin: "Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa, siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen. Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat. Maija, Maija, Maija kerro tarinas!" "Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija pienen pieni mehiläinen Maija Maija lentää maailmaan, Maija, Maija Maijaa kaikki rakastaa." On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
Pastori Antti Kylliäinen julkaisi v. 1997 kohua herättäneen teologisen pamfletin "Kaikki pääsevät taivaaseen" (Nemo). Teologi-toimittaja Olli Valtonen… 411 On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi. Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
Kirja: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla Onko siinä kirjassa semmoinen henkilö Berhard Heljävirta ja missä on haavoittunnut?? 2079 Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa". Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Haluaisin tietää sotavuosina 1939-1944 Suomessa top 10 myydyimmät kaunokirjalliset teokset, olisiko tämä mahdollista selvittää? 2442 Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy. Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää. Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja. Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia. Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Rullaportaat on rullaportaat, mutta miksi kutsutaan sitä "hihnaa" millaisia on esim isoimmissa ostoskeskuksissa? Se mikä lukitsee ostoskärryn pyörätkin ettei… 1132 Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle. Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4 ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava 
Kesähousujeni valmistemateriaalit ovat CO PL VI Mitä ainetta on PL ? 2776 Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes… https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Pystyykö tavallinen lintu peruuttamaan kävellen tai hyppien? 841 Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin. Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Ovatko entinen F1-maailmanmestari Keijo Rosberg ja tennisässä Emil Ruusuvuori sukua toisilleen? 621 Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä -  molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan -  niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää. Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.   Lähde Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.