Asiasta kukkaruukkuun on ilmeinen variaatio sanonnasta "asiasta toiseen". Suomi-stadi -sanakirjassa se ajoitetaan 1990-luvulle. Sanonnan alkuperästä ei näyttäisi olevan tarkempaa tietoa.
https://books.google.fi/books?id=wqFJEAAAQBAJ&pg=PA54&lpg=PA54&dq=asias…
Nyt mä bonjaan: suomi-stadi-sanakirja / Heikki Paunonen, Jeongdo Kim (BoD - Books on Demand, 2021)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Käytämme arkistokirjateippiä pienempiin vaurioihin, mutta irronneet kirjan sivut liimataan ja kirja pannaan painon alle kuivumaan. Liimaukseen voi käyttää esim. Eri Keeperiä tai muuta vastaavaa liimaa. Liima kannattaa levittää siveltimellä.
Laulu on Petter Ohlsin Kotimaa. Sen sanat ja nuotit löytyvät Lasten toivelaulukirjasta (toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson) ja Musiikin aika 3-4 -kirjasta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sohls%20kotimaa__Orightresul…
Nuortenkirjallisuudesta ja sen historiasta saat tietoa ainakin seuraavista teoksista - mukana on sekä kotimaisen että ulkomaisen nuortenkirjallisuuden historiaa:
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. 1979. Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjan villit vuodet - nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990 -luvun alussa. 1996. Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. 1966. Kuivasmäki, Riitta: Aakkoset - johdatus suomalaisen nuorisokirjallisuuden historiaan ja käsitteistöön.1988. Kuivasmäki, Riitta: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä - suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851-1899. 1990. Luovaa iloa - nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. 1996. Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit.1997. Sininen lamppu - näkökulmia...
Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan.
Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit
avaimet vara-avaimet Lahti
Eeva Kilvellä on runo Elämän evakkona, joka alkaa rivillä "Mie rakastin sinnuu ko Karjalaa". Runo on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972), mutta voit lukea sen myös esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987).
https://finna.fi/
Kapellimestari säätelee liikkeillään soiton tempoa ja äänenvoimakkuutta. Tempoa ja rytmiä määritellään yleensä oikealla kädellä, joka pitelee tahtipuikkoa. Vasen käsi neuvoo komentaa soiton voimakkuutta ja luonnetta: soitetaanko hiljaa vai kovaa, pehmeän soljuvasti vai terävän iskevästi. Eleillään ja kasvojen ilmeillään kapellimestari myös ohjaa soiton tunnelmaa haluttuun suuntaan ja auttaa soittajia eläytymään teokseen.Lähteet:Kapellimestarin työtäPystyykö kuka tahansa olemaan kapellimestari? Ella Eroniemi kokeili, ja lopputulos on koominen | Yle Lume | YleMitä kapellimestari tekee, Ville Matvejeff? - YouTube
5G-tekniikka on pohjimmiltaan nykyisten tietoliikenneyhteyksien vauhtia kasvattavaa uutta tekniikkaa, jonka terveydellisistä riskeistä vallitsee suuri erimielisyys. Esimerkiksi fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä on tuoreessa kirjoituksessaan pitänyt huolia perusteettomina ja pelottelua "humpuukina". Ala-Nissilän mukaan auringon normaali säteily ja kauempaa avaruudesta tuleva säteily ovat paljon vaarallisempia kuin 5G-tekniikka voi olla. Säteilyturvakeskuksen (STUK) tammikuussa antamassa tiedotteessa kerrotaan tämänhetkinen tilanne ja vakuutetaan, ettei uutta tekniikkaa oteta käyttöön tutkimatta terveysongelmia.
Toisaalta Suomessa on käynnistetty kansalaisaloite 5G-teknologian kieltämisestä laista. Se ei näytä kuitenkaan keräävän nimiä...
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL
https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations
Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES
https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes…
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
