Kirjan voi tilata kirjastosta toiseen ja se maksaa 0,50€ (lasten aineiston varaaminen on maksutonta). Varauksen voit tehdä HelMet-verkkokirjastossa http://www.helmet.fi/ , mikäli sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku (pinkoodi). Varata voit myöskin joko soittamalla mihin tahansa kirjastoon tai käymällä missä tahansa kirjastossa. Lisää tietoa kirjojen varaamisesta tästä: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k .
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Ennen kotivalkaisun suorittamista on tärkeää, että hampaat ovat terveessä kunnossa. Tämän vuoksi onkin hyvin suositeltavaa käydä hammaslääkärin vastaanotolla hammastarkastuksessa, jolloin kaikki mahdolliset hampaiden valkaisua haittaavat tekijät tulevat ilmi. Esimerkiksi karies, hammaskivi ja hampaiden reikiintyminen voivat silloin tällöin tehdä hampaiden valkaisuhoidosta mahdottoman, ennen kuin ongelmat ovat asianmukaisesti hoidettu.
Samalla kun tarkistutat hampaidesi kunnon, kannattaa hammaslääkärin kanssa keskustella hammasrautojen vaikutuksesta valkaisuun.
Lisätietoja hampaiden kotivalkaisusta voit katsoa esim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00…
http://hampaidenvalkaisut.com/
Riikka Pulkkisen uusin teos Vieras on juuri ilmestynyt. Valitettavasti kirja ei vielä tällä hetkellä ole saapunut Helmet-kirjastoihin. Kirjailija on hyvin suosittu, joten kirjan tiedot varmasti ilmestyvät Helmet-tietokantaan lähipäivinä. Tarkkaa ajankohtaa en pysty antamaan. Kannattaa käydä katsomassa Helmet-tietokannasta kirjan tietoja vaikkapa päivittäin. Varauksia kirjaan tulee varmasti runsaasti. http://www.helmet.fi/fi-FI
Meillä on mikrofilmilukulaitteen yhteydessä tulostin, jolla saa tulostettua mikrofilmiltä suoraan A4-kokoisia eli tavallisen kopiopaperin kokoisia tulosteita. Koko sivua tai aukeamaa ei tulostimella voi tulostaa ison koon vuoksi.
On myös mahdollista ottaa haluamasi sivut tai artikkeli omalle muistitikulle, jolloin tulostus on mahdollista mahdollisesti jossain muualla.
Kirjastojärjestelmän päivityksen yhteydessä tapahtuneen häiriön johdosta eräpäivämuistutuksia ei ole lähtenyt asiakkaille 17.6.-21.6.2015 välisenä aikana.
Kahden päivän ennakkoilmoitukset pystyttiin lähettämään uudelleen 22.6., eli ne joiden olisi pitänyt lähteä ajalla 20.6.-21.6.2015.
Ajalla 17.6.-19.6.2015 ei siis ole lähtenyt eräpäivämuistutuksia asiakkaille joille niitä olisi pitänyt lähteä.
Eräpäivämuistutusten lähetys on nyt saatu korjattua ja muistutusten pitäisi tulla asiakkaille normaaliin tapaan.
HelMet-kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia, jos niillä on kirjastolle käyttöä. Käyttöä on, jos ko. kirjat ovat suhteellisen uusia (yleensä alle 10 v.) eikä niitä ole ennestään lahjoittevalla kirjastolla. Vantaalla voidaan ottaa vastaan kirjalahjoituksia sillä edellytyksellä, että jos kirjasto kirjat tarkistettuaan ei halua ottaa niitä omiin kokoelmiinsa, ne voidaan myydä tai panna esim. kirjakierrätyspisteeseen kiertämään.
Kokeilin varata toisen ja kolmannen tuotantokauden DVD:t ja onnistui - ehkä palvelussa on ollut tilapäinen häiriö silloin kun kokeilit tehdä varauksia. Kokeile uudelleen ja jollei onnistu soita tänne Sellon kirjaston pajaan (09)81657607 niin yritetään yhdessä.
Ilmoitus EI saatavilla tulee näkyviin hakuun silloin kun kaikki kappaleet ovat lainassa niin kuin noiden kanssa nyt on.
Sarjan toisessa osassa Pitkä kuuma kesä Dawsonin ja Joeyn suhde on edennyt vaiheeseen, jossa Dawson painaa kostean suudelman Joeyn huulille. Sarjan kolmannessa kirjassa parin suudellessa aikakin menettää kaiken merkityksen.
Olet ilmeisesti lukenut sarjan kirjat mutta, koska parin suhteet suudelmineen kiinnostavat edelleen, sinun kannattaneen lukea sarja uudelleen.
Seuraavia teoksia pystyy kaukolainaamaan oman lähikirjaston kautta:
1.
Tekijät:Mäki, Juha
Nimeke: Elintarvikkeet liikelahjoina : kartoitus markkinointimahdollisuuksista
ISBN: 951-45-6641-6 (nid.)
2.
Tekijät:Tuominen, Annika
Nimeke: Liikelahjojen käyttö ja asiakastyytyväisyys niitä toimittaviin yrityksiin Turun seudulla / Julkaistu: [Turku] : Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Ulkoasu: 36, [26] lehteä
Huomautus: Opinnäytetyö
Opinnäyte: Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, kauppa ja palvelu,talouden ja hallinnon koulutusohjelma, yrittäjyys
3.
Tekijät: Krabbe, Katariina
Nimeke: Suhdetoiminnan käsikirja / Katariina Krabbe
, 300 s. : kuv. ; 20 cm
ISBN: 952-5529-02-9 (nid.)
4.
Tekijät: Mbatia, Kessi-Sia
Nimeke: Export product...
Molempia nimiä on kysytty aikaisemminkin. Vanhoihin vastauksiin voit tutustua arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ). Kirjoita hakulaatikkoon nimi ja paina Hae.
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004).
Ninni on Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä. (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=b88a9593-cb3… )
Nimeä Juulia on kysytty useamminkin. Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana...
Meillä on Seinäjoen kirjastossa Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat mikrofilmattuna. Lehtiä voi tulla tänne lukemaan. Jalasjärven kirjastossa ne ovat käytettävissä ihan lehden muodossa.
Kaukopalvelumme voi myös lähettää jutun sinulle omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä kirjastoosi, jossa tehdään kaukolainapyyntö/kopiopyyntö meille. Mahdolliset kaukolainamaksut määräytyvät oman kunnankirjastosi käyttösäännöistä.
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta hakusanoilla "aurinkokennot or aurinkopaneelit" antaa tuloksesi seuraavan teoksen:
-Aurinko-opas: aurinkoenergiaa rakennuksiin/ Bruno Erat et al., julk. Aurinko-teknillinen yhdisty, 2008.
Kirja on saatavissa Viikin tiedekirjastosta.
Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
- DESIGNING INDOOR SOLAR PRODUCTS: PHOTOVOLTAIC TECHNOLOGIES FOR AES / JULIAN F. RANDALL,2005
- PHYSICS OF SOLAR CELLS/ JENNY NELSON, 2003
- SOLAR CELLS: MATERIALS, MANUFACTURE AND OPERATION/ TOIM. TOM MARKVART, LUIS CASTAÑER, 2005
- THIN FILM SOLAR CELLS: FABRICATION, CHARACTERIZATION AND APPLICA-TIONS/ TOIM. JEF POORTMANS JA VLADIMIR ARKHIPOV, 2006
Viimeksi...
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
