Valitettavasti ei voi. Se johtuu siitä, ettei kirjastojärjestelmään ole liitetty mitään pankkitunnusten kaltaista toissijaista kirjautumisjärjestelmää. Kenties sellainen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, mutta tällä hetkellä kirjautumiseen tarvitsee kirjastokortin numeron.
Kortin numeron voi toki kysyä tarvittaessa kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, mutta jos kortti on lopullisesti kadonnut, kortti täytyy vaihtaa, jolloin numero muuttuu.
Mikko Niskasen vuonna 1983 ohjaamasta elokuvasta Mona ja palavan rakkauden aika ei valitettavasti ole tehty tallennetta, ei kirjastolevitykseen eikä myytäväksi.
Elokuva on esitetty Ylellä vuosina 1992, 2012 ja 2014. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/102832
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjastossa Leverkusenista on ainoastaan vuonna 1981 ilmestynyt kuvateos Leverkusen. Tämä kirja on sekä saksan että englannin kielisenä. Muistakaan maakuntakirjastoista ei pelkästään Leverkusenia koskevaa kirjallisuutta löytynyt.
Matkaoppaita Saksasta kyllä on
- Porter, D: Germany, 2009
- Germany, 2010 Lonely planet -sarjan opas
- Germany, 2010 Eye witness travel guides -sarjaa
- Tuominen, Hannu: Saksa automatkailijan unelma, 2009
Muutamia netistä löytyneitä sivuja:
http://www.ouka.fi/kansainvalisyys/english/ystavyyskaupungit.html
http://www.leverkusen.de/english/historisches.php
http://www.welcometoleverkusen.de
http://www.answers.com/topic/leverkusen
Vanity Fair tulee ainakin Espoon Viherlaakson kirjastoon. Hämeenlinnan ja Himangan kirjastoissa on tietokannan mukaan vain v. -97 ja-98 kappaleita. Kaikki kirjastot eivät luetteloi lehtiänsä aineistotietokantoihin, joten (mahdollisesti) lähempänä sijaitsevien kirjastojen tietoja ei ole saatavilla. Ota yhteys lähikirjastoosi ja pyydä lehti/artikkelikopio kaukolainaksi heidän kauttaan. Suurin osa kirjastoista lainaa vanhempia lehtien numeroitaan, saatat siis joutua odottelemaan haluamaasi numeroa jonkin aikaa.
Valitettavasti sellaista yhteistyötä ei näiden kirjastojen välillä ole, eli Seinäjoelta lainatut kirjat pitää palauttaa Seinäjoelle ja Isostakyröstä lainatut Isönkyrön kirjastoon.
Siksi, että HelMet on kirjaston oma tietokanta, jonka täytyy aina olla asiakkaiden käytettävissä. Jos kaikilla koneilla pääsisi vapaasti myös Internetiin, saattaisi käydä niin, että kaikki koneet olisivat varattuina surffailuun eikä asiakas pääsisikään käsiksi kirjaston omaan tietokantaan. Silloin hän ei pystyisi esimerkiksi tarkastamaan, onko hänen tarvitsemaansa kirjaa saatavissa vai ei.
Uusi maailma -lehden vuosikerran 1964 voit saada kaukolainaksi Varastokirjastosta. Käänny oman kirjastosi puoleen, he tekevät kaukolainatilauksen, ja voit noutaa sen sitten kirjastostasi.
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Ko. teosta on tilattu useaan kirjastoon pääkaupunkiseudulla jo elokuun puolivälissä joten ei odottelu varmaan enää kauan kestä. Tarkkaa päivää kirjan valmistumisesta lainauskuntoon emme voi ennustaa.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Voit etsiä kirjaston plussa-tietokannasta aihehaulla kirjoittamalla asiasanaksi esim. haastattelut, haastattelututkimus, kyselytutkimus tai mielipidetutkimus, myös asiakastyytyväisyys, -kysely tai asiakaspalvelu. Internetissä voit saman tehdä osoitteessa http://www.libplussa.fi/ käyttämällä asiasanahakua.
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla on esitetty yleinen kymmenluokitus selkeästi:
http://www.tampere.fi/kirjasto/opkaava1.htm#luok
Pienemmissä kirjastoissa on useimmiten käytössä hiukan karkeampi versio eli kaikkia alaluokkia ei käytetä.
Kymmenluokituksesta on myös verkkoversio, jossa voit sanahaulla hakea haluamasi aiheen luokkanumeroa:
http://ykl.kirjastot.fi/
Arvi Kivimaan runo löytyy Erekhtheion-kantaatin sisältävän cd-levyn tekstilipukkeesta (cd-levy Kokkonen, Joonas: Inauguratio, BIS-CD-498). Samalla äänitteellä on kantaatin ja Inauguratio-teoksen lisäksi Kokkosen 2. sinfonia ja Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset. Teokset esittää Lahden kaupunginorkesteri, jota johtaa Osmo Vänskä. Kantaatin laulavat Satu Vihavainen, Walton Grönroos ja Akateeminen laulu. Cd on julkaistu vuonna 1991.
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannassa on kotitalouksien kenkien kulutukseen käyttämä euromäärä vuodessa
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp , mutta niissä sukupuolta ei ole tilastoitu.
Kulutustutkimuksen mukaan kotitaloudet käyttivät rahaa jalkineisiin vuonna 2006 keskimäärin 185 €. Eniten rahaa kenkiin meni kahden huoltajan lapsiperheeltä, 360 euroa.
Tullin Uljas -tietokannasta saa maahantuotujen kenkien määrät ja arvot http://uljas.tulli.fi .
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin...
Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
Maailmanuskonnoista löytyy koottua tietoa mm kirjoista
Uskonnot maailmassa/Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.) Helsinki, Porvoo, Juva, WSOY. 1999
ja
Maailman uskonnot: elävän uskon perusteet/ päätoimittaja Peter B. Clarke. Porvoo, WSOY. 1994.
Netistä löytyy myös asiallista tietoa osoitteesta:
http://www.evl.fi/ --> Keskushallinto --> KIRKON LÄHETYSTYÖN KESKUS (KLK) --> Kirkko uskontojen maailmassa (Useita artikkeleita maailman uskonnoista ja aikamme uskonnollisuudesta) --> Maailmanuskonnoista.
Mitään kirjaa tai linkkiä joka suoranaisesti käsittelisi eri maailmanuskontoja suvaitsevaisuuden näkökulmasta ei löytynyt.
Islamin uskonnosta ja suvaitsevaisuudesta löytyy kirja
Keskusteluja Jumalan kanssa. Kirja 3/ Neale Donald Walsch...
Ei lainaaminen mitään maksa. Voit lainata vaikka 40 kirjaa ihan ilmaiseksi.
Varaaminen sen sijaan maksaa 0,50€ / aineistoyksikkö, jos varattava aineisto kuuluu aikuistenosastoille. Lasten- ja nuortenosastojen aineistosta varausmaksua ei peritä. Jos siis varaat kaksi aikuistenosaston kirjaa, se maksaa 1,00€.
Löydät kaikki HelMet-kirjastoissa perittävät maksut HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) kohdasta Ohjeita -> Maksut. Lue myös kohta Käyttösäännöt. Sieltä näet senkin, montako erilaatuista lainaa sinulla voi kerrallaan olla.
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi...
