Kiinalaisesta ruokakulttuurista on runsaasti tietoa netissä, kattavimmin kuitenkin englannin kielellä, mutta suomenkielisiäkin sivuja löytyy. Haku kannattaa tehdä sanahakuna vaikkapa Google-hakukoneella (http://www.google.fi )ja hakutermeillä: kiinalainen ruokakulttuuri. Kokeile myös hakua termeillä: kiina ruokakultuuri ja vertaile saamiasi hakutuloksia keskenään. Tulokseksi saamistasi linkkilistoista voit sitten poimia suomenkieliset sivut.
Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Suomi-japani ja suomi-kiina sanakirjoja ei tunnu verkosta vielä löytyvän. Näitä tarvitsevien lienee parasta vielä turvautua painettuihin sanakirjoihin.
Suomi-japani sanakirjoja löytyy muutama:
Suomi-japani-suomi 5000 sanaa ja sanontaa, Jyväskylä, Atena, 1996, Kopijyvä. (ISBN 951-796-039-5)
Heinonen, Sirkka, Suomalais-japanilainen sanaluettelo, [Hki], Mundus-kirjat, 1987. (ISBN 951-95052-3-7)
Suomi-kiina sanakirjaa Li, Guangyun
Teos Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas / Li Guangyun
Julktiedot Helsinki : Art House, 2004
Li, Guangyun, Suomi-kiina : suursanakirja / Li Guangyun
Helsinki : Art House, 2005
Voisit ehkä yrittää katsoa, olisiko suomen kielen opetuskirjan sanaluettelosta jotain iloa sinulle:
Nuutinen, Olli, Suomea suomeksi suomi...
Tässä muutamia esimerkkisarjoja:
Karo Hämäläinen: Samuli-sarja, Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto-sarja, Tapani Baggen Urho-sarja, Tuula Kallioniemen Reuhurinne-sarja, Anders Jacobsson: Lasse-sarja, Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä-sarja, Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja, Astrid Lindgren: Melukylä-sarja, Marit Nicolaysen: Väinö ja rotta-sarja, Eppu Nuotio: Villilä-sarja, Jalka & Lamppu-sarja, Riika Jäntti: Vaahteratuvan väki-sarja, Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe Kammoset-sarja, Jyrki Kiiskinen: Jänis ja Vanki-sarja.
Lisää ehdotuksia esim. sivustoilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/osaan_lukea/
http://db3.oph.fi/netlibris/tapiiri_kt.asp
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/helppolista.htm
Sanakirjoja löytyy yllättäviltäkin aloilta, mutta niiden etsiminen aineistotietokannasta voi olla hieman työlästä. Lakikielestä löytyy mm. (vanhahko) Hakulinen: Uusi lakikielen sanakirja sekä Oikeudellinen perussanasto. Uskonnon alueelta tämän "hakemisto- tai sanakirjatyyppisiä" teoksia löytyy mm. Iso Raamatun sanahakemisto, Raamatun sanakirja, Raamatun tietosanasto.
Näiden teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi - voitte myös koittaa asiasanahakua esim. sanoilla sanakirjat raamattu, mutta kaikkia esim. vanhempia teoksia ei valitettavasti ole ns. asiasanoitettu, joten ihan täydellistä listaa ette tällä tavoin saa.
Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
HelMet -kirjastoissa löytyy Loma Bahamalla, oletko nähnyt jo sen? Toisissa kirjastoissa näkyy löytyvän ainakin seuraavia: KUIN KAKSI MARJAA : 3 : PERHEISTÄ PARHAIN 2006 dvd-levy Lahti+muut Lastu-kirjastot
KUIN KAKSI MARJAA : OSA 4 : HENGAILUA 2006 dvd-levy Lahti+muut Lastu-kirjastot Mikkeli:Savotta-kirjastot Lappeenranta
LONDON CATS: 2003 dvd-levy Lahti+muut Lastu-kirjastot Kouvola:Kyyti-kirjastot.
KUIN KAKSI MARJAA : OSA 3 : PERHEISTÄ PARHAIN 2006 dvd-levy Mikkeli:Savotta-kirjastot Lappeenranta
KUIN KAKSI MARJAA. [VIDEOTALLENNE] 4, HENGAILUA 2006 DVD Kokkola:Anders-kirjastot
LONDON CATS [VIDEOTALLENNE] DVD Kokkola:Anders-kirjastot
HOLIDAY IN THE SUN.
Voit jättää muualla olevista elokuvista kaukolainapyynnön käydessäsi...
Isabel on muunnelma Isabellasta.
Isabellan nimipäivä on suomenruotsalaisessa kalenterissa 11.helmikuuta. Isabella on muunnos Elisabetistä.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isabella
Tuntemattoman tekijän Vuosileikki-runo löytyy esimerkiksi Sanna Hietalan ja Meeri Seppälän kokoamasta kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982).
Tätä sanoin "Tammikuu on nimeni" alkavaa runoleikkiä ei pidä sekoittaa Alpo Noposen suomeksi tulkitsemaan Zacharias Topeliuksen samannimiseen ja -henkiseen runoon, jonka ensimmäinen säe on "Ma olen tammikuu". Tämä joissakin lähteissä Alpo Noposen nimiin pantu vuorolausuntaruno on mitä todennäköisimmin ollut herätteenantajana ja mallina kysymyksessä peräänkuulutetun runon tekijälle.
Topeliuksen tekstiin voi tutustua mm. kirjassa Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se...
Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Kaari Utrion esikoisteos Kirstin on julkaistu alunperin 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin. Kirjan kertomus sijoittuu 1500-luvulle.
Lisätietoja kirjailija Kaari Utriosta ja hänen tuotannostaan saa esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:
Kaari Utrion kotisivu http://www.amanita.fi/
Sanojen aika kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös näistä kirjoista voisi olla apua:
Tarkka, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
ISBN 951-31-1770-7 (sid.)
(s.212-214)
Suomalaisia kirjailijoita (toim. Juhani Kohonen ja Risto Rantala)
Helsingissä : Otava, 2004
ISBN 951-1-19094-6 (sid.)
(s. 293-294)
Romaanin sisältö selviää tietysti parhaiten lukemalla, saatavuustiedot näkyvät HelMet-...
>Seuraavat lastenkirjat kertovat sateenkaariperheistä:
>Harainen Pirkko: Emma ja erilainen perhe. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Parr, Todd: Perhekirja. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. Kuvakirja, jossa enolla poikaystävä
>Enoranta, Siiri: Omenmean vallanhaltija. Fantasiakirja, jossa päähenkilöllä kaksi isää.
Koska hakutuloksemme on näin niukka, kannattaa ehkä kääntyä Tampereella toimivan Lastenkirjainstituutin puoleen, josko heillä olisi antaa kattavampi vastaus kysymykseenne. Lastenkirjainstituutti (LKI) on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tallennus- ja tiedotuskeskus ja erikoiskirjasto, jonka osoite on
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/...
Kysyimme Fennopress Oy Ab - a Bulls Companysta, joka julkaisee Suomessa Lätsä-sarjakuvaa. He sanoivat, että tällä hetkellä Lätsä ilmestyy ainoastaan Turun sanomien sunnuntainumerossa.
Uuni Kailaan runo ”Rajalla” (alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”) on julkaistu hänen runokokoelmassaan ”Uni ja kuolema” (WSOY, 1931). Kokoelma on saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.pgeu.net/dirs/pge/pge05/100006/e100006.txt, koska Kailaan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ja teos on siten tekijänoikeuksien rajoituksista vapaa.
Pekka Kejosen runo ”Metsän ja kaupungin raja” löytyy kokoelmasta ”Suruttoman saattohoito” (WSOY, 2005).
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-...
Hei,
Keisari Kaarle Suuri (742-814) näyttää todella antaneen määräyksen
tiettyjen kasvilajien kasvattamisesta. Määräys sisältyi noin vuonna 795
tai 800 (vuosiluku vaihtelee eri lähteissä) annettuun säädöskokoelmaan
nimeltä Capitulare de villis. Alkuperäinen teksti on ollut
latinankielinen. Se löytyy netistä osoitteesta
http://www.hs-augsburg.de/~harsch/Chronologia/Lspost08/CarolusMagnus/ka…
Valitettavasti en ole löytänyt listaa suomenkielisenä.
Englanninkielisenä se löytyy kuitenkin osoitteesta:
http://www.gardenvisit.com/history_theory/garden_landscape_design_artic…
Saksankielisenä se löytyy täydellisempänä osoitteesta:
http://de.wikipedia.org/wiki/Capitulare_de_villis_vel_curtis_imperii
Terveisin
Raimo Pekkanen
Viikin tiedekirjaston...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
