Teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat 1 (toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, 1939) kerrotaan, että Kockisin tila sijaitsee Siuntiossa Kockisin kylässä lähellä Lohjan rajaa. Kirjan ilmestymisen aikaan 1930-luvulla omistaja oli K. V. Nyman. Tila on alkujaan ollut osa toista tilaa, mutta Kockis-niminen jo ainakin 1500-luvulla.
Tilan nykyisestä tilanteesta tai omistajasta ei löytynyt tietoa.
Maailman isoin eläin on sinivalas. ks. esim. Internet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinivalas
Maalla elävistä eläimistä suurin on Afrikannorsu: http://nationalzoo.si.edu/Animals/AnimalRecords/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikannorsut
Myös kirjoista voi tutkia ”ennätyksellisiä eläimiä”. Alla muutama esimerkki:
BECKER, Geneviéve de: Eläinmaailman ennätyksiä / [teksti: Geneviéve de Becker] ; [suomennos: Heli Kalliolevo]. - Helsinki : Kirjalito, 2007. - 43, [1] s. : kuv. ; 31 cm.
GUINNESS world records 2007 / [editor-in-chief: Craig Glenday ; [suomentajat: Annukka Kolehmainen, Matti Kinnunen ... Juhani Kohonen ...] ; [toimittajat: Suvi Lehtonen, Juhani Kohonen]. - [Helsinki] : Sanoma Magazines Finland, 2006. - 288 s. : kuv. ; 31 cm.
Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä.
Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim.
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l…
ja
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/
Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa.
Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan laulu on nimeltään Kenties viimeinen, alkuperäiseltä englanninkieliseltä nimeltään First love. Kappaleen tekijöiksi on merkitty Frank Farian ja Fred Jay, suomenkieliset sanat ovat Chrisse Johanssonin käsialaa.
Kappaleen ovat suomeksi levyttäneet Marjo-Riitta Kervinen vuonna 1977 sekä Tuulikki Eloranta vuonna 1978. Molemmat esitykset löytyvät Youtubesta kappaleen nimellä hakemalla.
Tämä kuuluisa lause "tarjouksesta, josta ei voi kieltäytyä" on tullut alkujaan tunnetuksi elokuvasta Kummisetä (1972). Se on lausuttu hieman eri variaatioin sekä Marlon Brandon esittämän Don Corleonen että Al Pacinon esittämän Michael Corleonen toimesta. Sittemmin lause on esiintynyt monissa muissakin elokuvissa ja tv-sarjoissa.
Tavallisia maalla esiintyviä kasveja ei juurikaan voi kastella merivedellä. Itämeren veden suolaisuus on pieni etenkin rannikoilla ja vettä voi käyttää silloin tällöin tilapäiseen kasteluun. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Välimeren vesi taas on hyvin suolaista. Suolapitoisuus meren länsiosissa on n. 3,6 % ja itäosissa 3,9 %.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limeri
Merenrannikoiden ja suistojen mangrovekasvit kykenevät poistamaan rannikkovesien sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta tai varastoimaan sitä osin kuoreensa ja tilapäisesti lehtiin. Mangrovea ei esiinny Välimeren...
Vapusta kerrotaan Ylen Oppimisen sivustossa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/vappu-15 ja Tampereen Vapriikin sivulla http://vapriikki.fi/blog/vappu-aatteen-perheen-ja-kevaan-juhla/ . Vappua vietettiin alunperin Pyhän Valborgin muistopäivänä. 1.5. oli keskiajan lopulta päivä, jolloin juhlittiin kesän voittoa talvesta. Sittemmin sekä ylioppilaat että työväenliike ottivat sen juhlapäiväkseen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla on tietoa Vapun kansanperinteestä, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielikuvastin… .
Vappusäistä on aina vähän purnattu, Ilmatieteen laitos on koonnut faktaa niistä tänne, https://ilmatieteenlaitos.fi/vappu
Vapun ruokaohjeita voi etsiä vaikkapa Marttojen reseptisivulta,...
Evästeistä ja muista käyttäjän päätelaitteille tallentuvista tiedoista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 205 §:ssä. Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto antaa ohjeita ja valvoo evästekäytäntöjen noudattamista. Heidän sivuillaan kerrotaan, että verkossa olevien sivustojen ja mobiilisovellusten palveluntarjoajien, jotka haluavat tallentaa evästeitä päätelaitteellesi ja lukea tietoja niistä, tulee kertoa sinulle selkeästi ja ymmärrettävästi käyttämistään evästeistä tai muista vastaavista tekniikoista, niiden tyypeistä, käyttötarkoituksista ja toiminta-ajasta, sekä pyytää suostumustasi tietojen tallentamiseen ja käyttöön.
Palveluntarjoajien on siis lain mukaan kysyttävä evästeistä. Traficomin sivuilla on...
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli...
Runo on Jenny Josephin Varoitus, joka löytyy esim. runoantologiasta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY 1998) Alice Martinin suomentamana. Runon alkuperäinen nimi on Warning! When I am an old woman I shall wear purple.
Helmet-kirjastoissa löytyy mm. oheisen linkin avulla löytyviä kirjoja ja niiden lisäksi vielä varmasti omalla haulla löytyy lisääkin. Toivottavasti näistä on hyötyä etsinnässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2253140__Syst%C3%A4vy*%20…
Suomen kirjastoista löytyy seuraavan linkin avulla löytyviä kirjoja ja niitä voi kaukolainata, elleivät ne löydy Helmet-kirjastosta. Ehkäpä tästäkin listasta on apua etsiessänne aiheeseen sopivia kirjoja https://finna.fi/Search/Results?lookfor=yst%C3%A4vyys+erot&type=AllFiel…
Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL
https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations
Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES
https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes…
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Todennäköisesti useimmat linnut, joille on luontevaa myös kävellä, pystyvät liikkumaan myös peruuttaen. Esimerkiksi varislintujen tai lokkien tepastelua seuraava voi huomata niiden tuon tuostakin hypähtävän taaksepäin. Myös kanalinnut, joille maan kuopiminen on jokapäiväistä puuhaa, kykenevät selvästikin ottamaan myös askelia taaksepäin eli peruuttavan. Matoa maasta vetävä rastas ottaa vaivatta askelia taaksepäin saadaksen herkun esiin.
Kokonaan eri asia on, onko linnun kannalta peruuttaminen mielekästä toimintaa eli kyky ja motivaatio ovat eri asioita. Yleensä eläimet pyrkivät etenemään niin, että näkevät liikkumissuunnassa mahdollisesti olevat vaarat. Siksi nämä peruutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja jos tarvitaan pidempää...
Miisa-nimen alkuperää on tiedusteltu myös vuonna 2007 ja näin kysymykseen vastattiin silloin:
"Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”)."
Muuta tietoa nimen alkuperästä ei vieläkään löytynyt. Vuoden 2007 jälkeen Miisa on kuitenkin lisätty nimipäiväkalenteriin. Miisan nimipäivä on suomenkielisessä kalenterissa 23.9.
Alle 4000 euron lahjoituksesta ei mene veroa. Tämä koskee samalta henkilöltä kolmen vuoden aikana saatujen lahjoitusten yhteismäärää. Saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta.
Lähde: Verohallinnon Internetsivut http://vero.fi/?article=7582&domain=VERO_MAIN&path=5,451&language=FIN#K…
Yhdysvaltain tekijänoikeuslakia, alunperin vuodelta 1790, uudistettiin vuonna 1831 siten, että myös musiikkiteokset saivat tekijänoikeussuojan Yhdysvalloissa. Äänitteetkin saivat tekijänoikeussuojan 1900-luvulla. Mainitsemaasi tapausta tuntematta voidaan yleisesti ottaen todeta, että levytys ja levytetty teos ovat kaksi eri asiaa. Esittävä taiteilija ja levy-yhtiö voivat omistaa oikeuden ainoastaan tekemäänsä tallenteeseen, eivät itse kappaleeseen, jonka kuka tahansa muukin saa esittää ja julkaista omana tulkintanaan.
Yhdysvaltain tekijäinoikeuslaki saattaa olla hyvinkin erilainen kuin eurooppalainen tai suomalainen laki. Pikaisen tiedonhaun tuloksena voi päätellä, että Yhdysvalloissa ei tarvitse erikseen pyytää tallennuslupaa jo...
Huvimajoja on ollut niin kauan kuin puutarhojakin. Varhaisimmat tunnetut huvimajat olivat egyptiläisissä puutarhoissa viisi tuhatta vuotta sitten. Antiikin Roomassa ja Kreikassa huvimajat muistuttivat temppeleitä. Persialaiset rakensivat islamilaisen arkkitehtuurin mukaisia huvimajoja, Kiinassa ja Japanissa puutarhoihin rakennettiin pieniä paviljonkeja ja teehuoneita.
Huvimajojen historia on sidoksissa puutarhataiteen historiaan. Keskiajalla Ranskassa ja Englannissa puutarhoihin rakennettiin huvimajoja, joka myötäilivät päärakennusten tyyliä ja joissa alettiin viettää huvielämää. Länsimaisen puutarhataiteen kukoistus alkoi renessanssin ja etenkin barokin aikana. Suomessa puutarhataide sai alkunsa 1600-luvulla, jolloin moniin kartanoihin...
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
