Tätä on kysytty tietysti ennenkin. Tässä on aiemmin annettu vastaus. Mielestäni ihan hyvä.
Minä olen käyttänyt apunani Reijo Laatikaisen kirjaa Pötyä pöydässä. Siinä keskitytään kumoamaan tieteellisesti perustelemattomia dieettejä ja terveysväittämiä, mutta myös annetaan opastusta terveelliseen ruokavalioon.
Tietomme etruskeista perustuvat arkeologisiin löytöihin, rajalliseen määrään piirtokirjoituksia sekä muiden kansojen mainintoihin heistä kirjoituksissaan, kreikkalaisten ja roomalaisten. Meille ei ole säilynyt antiikin ajalta teosta etruskeista tai heidän historiastaan, ei etruskien kädestä eikä muidenkaan, vain tieto siitä, että keisari Claudius on sellaisen kirjoittanut ja että sitä pidettiin varsin luotettavana teoksena aikanaan. Näkemyksemme etruskeista perustuu siis siihen materiaaliin, jota on jäänyt jäljelle ja tähän mennessä löydetty.
Suurin osa hyvin säilyneistä etruskilöydöistä on peräisin hautausmailta, esimerkiksi Caeressa, nyk. Cerveterissä on suuri alue hyvin säilyneitä hautoja, joista on kaivettu itse hautakammioiden...
Emily Brontën "Humiseva harju" (1847) on tarinaltaan traaginen ja aika rankka. Romaani ei ole samalla tavalla lämminhenkisen romanttinen kuin esimerkiksi mainitsemasi Louisa Alcottin "Pikku naisia" (1868-69).
Suosittelisin "Humisevaa harjua" yläasteikäiselle lukijalle. Janakkalan kirjaston lukudiplomissa romaani on luokiteltu sopivaksi 9. luokkalaisella, mutta kyllä teokseen voi tarttua lukijan kehitystasosta riippuen aiemminkin 7. tai 8. luokalla.
Lähteitä:
https://www.janakkala.fi/palvelut/kirjasto/lapset-ja-nuoret/lukudiplomi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9759
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5b1a26ba-4936-4425-9b4b-f…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shumiseva%20harju%20bronte_…
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981...
Alexander Dumasin teossarja Kolme muskettisoturia on suomennettu useita kertoja eri aikoina, ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Sarjan osat ovat saaneet eri nimiä ja sarja jakaantunut osiin eri aikoina eri tavoin.
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan seikkailujen osat ovat:
1. Kolme muskettisoturia
2. Myladyn poika = Muskettisoturit seikkailevat jälleen
3. Bragelonnen varakreivi I-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt
Myladyn poika -suomennos on kolmiosainen, Muskettisoturit seikkailevat jälleen viisiosainen ja lisäksi se on suomennettu vielä ainakin Muskettisoturit 20 vuotta myöhemmin -sarjana. Sisältö on kuitenkin sama, eli Myladyn poika -sarja sisältää mainitsemasi osat.
Netistä löytyy monia ns. ikikalentereita. esim. Kivijakola.fi sivuilta http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=6&vuosi=1955&nimipaivat=no tai jkauppi.fi sivuilta https://www.jkauppi.fi/aika/kalenteri-1955
Yliopiston almanakkatoimisto tarjoaa jopa näköiskuvat 1900-luvun almanakoista. https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Juhannusaatto näyttäisi olleen pe 24.6. ja juhannuspäivä la 25.6.1955.
Aatto-sekaannukseen lienee syynä se, että 23.6.1955 oli Aaton ja Aatun nimipäivä.
Sana jade tulee WSOY:n Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan espanjan kielestä ja on "pyrokseeniryhmän mineraalin jadeiitin ja kovuuden, värin ja sitkeyden suhteen samankaltaisen amfiboliryhmän mineraalin nefriitin yhteinen jalokivinimi. Jade on tiivis, kuituinen, vihreä kivi, jota vars. Kiinassa on käytetty korujen ja pienoisveistosten raaka-aineena." Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie -kirjan (Nemo 2005) mukaan Suomessa on Jade-etunimestä käytössä useita muunnoksia, joista yleisin - kuitenkin alle kymmenen tyttölapsen nimi teoksen kirjoittamisaikaan - on Jadeliina. Muita, vielä harvinaisempia muunnoksia ovat Jadena, Jadetta, Jadette ja Jadelina. Nummelin antaa Jade-nimen alkuperäksi Kiinassa erittäin arvostetun vihreän...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa (s. 25).
Tutkielma on luettavissa myös verkossa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf
Espoon kaupunginkirjastosta saamaasi kirjastokorttia voit käyttää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Lainattu aineisto kuitenkin palautetaan siihen kaupunkiin, josta se on lainattu, tai maksetaan kuljetusmaksu.
Runon nimi on Opettajan neuvo ja se on julkaistu ensimmäisen kerran Hämeenlinnan lyseon toverikunnan Joci Baccalaureus –nimisessä pilalehdessä 18.2.1893. Leino kirjoitti sen nimimerkillä Ypsilon. Runo löytyy myös Aarre Peltosen ja Eino Kauppisen toimittamasta kokoelmasta nimeltä Kirjokeppi (Otava 1949), jossa on valikoima alkuperäiskokoelmien ulkopuolella julkaistuja runoja, ja osa siitä ainakin myös kirjasta Värssykirja (toimittanut Maija Raski, Karisto, 1. p. 1985). Molemmat kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa (http://www.helmet.fi/) Tässä runo kokonaisuudessaan:
”Lue poika, aina ahkeraan,
sun muuten paha vie,
näin sinut leivänkannikkaan
ain` ohjaa opintie!
Sill` emme koulun tähden vaan
tääll` ahkeroitse ain`,
vaan elon...
Lahden pääkirjaston lukusalin yhteydessä on digitointipiste, jossa voit maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle. Alussa saat opastuksen ohjelmien ja laitteiden käyttöön, sen jälkeen voit työskennellä itsenäisesti.
Digitointiajan voit varata lukusalista, puh. 038125550.
Tarkempia tietoja:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Myös Helsingissä digitointi onnistuu.
Tarkempia tietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Kamee on koru, jossa korukiveen tai simpukankuoreen kaiverrettu kuvio on koholla reliefinä. Kamee -koruja on tehty jo Egyptissä ja Babyloniassa.
Korujen kuviot voivat olla erilaisia. Myös naisfiguurit ovat erilaisia. Käsin kaiverretussa kameessa voi olla muotokuva.
Aitoja kamee -koruja kannattaa kysellä kultasepänliikkeistä ja antiikkiliikkeistä.
Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku.
Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,
Suomenkieliset...
Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.
Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna.
Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://...
Tuo seitti on todennäköisesti jonkun kehrääjäkoin tekemää. Kehrääjäkoita ovat mm. omenankehrääjäkoi, omenatarhakoi, tuomenkehrääjäkoi ja pihlajanmarjakoi.
Meillä kotona -lehden asiantuntija suosittelee omenankehrääjäkoin karkoitukseen saippuavettä ennen kukintaa tai harjausta pehmeällä harjalla.
Meteor Garden on kiinalainen tv-sarja, joka perustuu Yoko Kamion kirjoittamaan mangasarjaan Boys Over Flowers. Tuota mangasarjaa löytyy kymmenen osaaTampereen kirjaston alueelta englanniksi (ei ole suomennettu). Voit katsoa tästä linkistä.
Voit kysyä sitä kaukolainaksi Vaasan kaupunginkirjastosta tällä lomakkeella https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kysymällä kirjastosta.
Sitä voi myös ostaa Amazon-verkkokaupan kautta.
Netflixin vuoden 2018 50-osainen sarja Meteor Garden on v. 2001 ja 2002 ilmestyneen taiwanilaisen samannimisen tv-sarjan (kaksi kautta) uusi versio. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, saako Netflixin julkaisu jatkoa.
On myös olemassa korealainen tv-sarja Boys Over Flowers...
