Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Ilmeisestikin sama leima on tämän barokkikynttelikön takana:
http://cgi.ebay.pl/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=170173751255
Valitettavasti tämänkään esineen myyjä ei kerro valmistajaa.
Voisikohan kyseessä olla saksalainen tehdas Ritzenhoff & Breker, joka tunnetaan myös nimellä R&B:
http://www.productpilot.com/en/suppliers/ritzenhoff-breker-gmbh-co-kg/
http://www.ritzenhoff-breker.com/kontakt.php
En kylläkään onnistunut löytämään heidän sivuiltaan kuvia niistä leimoista, joita tämä vuonna 1810 perustettu tehdas on aikojen saatossa käyttänyt. Asiaa kannattaisi ehkä kysyä suoraan heiltä; sivuiltahan löytyy yhteystiedot.
Varmemman vastauksen pystyisi luultavasti antamaan myös joku suomalainen antiikin arvioija, vaikkapa Hagelstam...
Sampo nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se oli seppä Ilmarisen takoma ihmelaite, rikkauden ja onnen lähde. Sakari Topelius käytti nimeä sadussaan Sampo Lappelill (1866). Suomen almanakassa Sampo on ollut v:sta 1929 lähtien. Nimen tavallinen muunnos on Samppa.
Hei
Catherine-sarjan oikea järjestys on seuraava:
- Catherine
- Catherine ja herttua
- Kaunis Catherine
- Catherine rakkaani
- Catherine ja rakkauden aika
- Catherine ja vapaus
- Catherine, linnanrouva
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
Mikael Ilves on kirjan "Basti klinikkakissa" lisäksi kirjoittanut seuraavat kirjat "Eläinlääkäri puussa" (v. 1994), "Karvaisia kohtaloita" (v. 1995), "Eläinlääkäri liemessä" (1997), joka on myös olemassa äänikirjana.
Uusin kirja on "Basti klinikkakissa". Ammatiltaan Mikael Ilves on eläinlääkäri. "Eläinlääkäri liemessä" - kirjan etuliepeessä kerrotaan, että hän on vuosien varrella pitänyt useissa lehdissä hauskoja kysymys-ja vastauspalstoja. Vuonna 1994,jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994 s. 40 mm. seuraavaa:
"Haluatte tietää, kuka on eläinlääkäri Ilves? Tuotan teille pettymyksen. Minäkin haluaisin tietää, mutta minulla ei ole harmainta aavistusta...
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen erikoistunut Risingshadow.fi -sivuston mukaan parhaita aikuisten suomeksi ilmestyneitä fantasiakirjoja ovat mm.
Patrick Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko (trilogian kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu)
George RR Martinin Tulen ja jään laulu -sarja (tämäkin edelleen kesken)
Robin Hobbin Näkijän taru-, Lordi Kultainen- ja Narri ja Näkijä -sarjat (englanniksi samaan maailmaan sijoittuvaa löytyy enemmänkin)
Scott Lynchin Locke Lamoran valheet (sarja on edelleen kesken, vain 1. osa ilmestynyt suomeksi)
Laura Luotolan Suoja (2 osaa)
T. J. Klunen Talo taivaansinisellä merellä, Klunelta tulossa toinen käännös tänä vuonna
Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjat (humoristista...
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 2, SKS, Helsinki, 1995 pyykki-sanan taustasta todetaan: nykyruotsin murteissa "pyk" pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, "puk(e)" kuhmu, pieni sysimiilu, murt.suomi "pjuk" pyramidin muotoinen esine, esiin pistävä kohoama t. huippu, kuhilas. Pyykittää - merkitä rajapyykein. Ilmaisua rajat eli pyykit käytettiin Ruotsin valtakunnan laissa 1759 ja rajapyykki ( Forseen 1738 ).
Veijo Meren Sanojen synty - etymologinen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 1982 toteaa samansuuntaisesti: "pyykki, rajamerkki, nykyruotsin murteissa pyk on pieni kasa, kuhilas, pieni sysimiilu, norjan murteissa pjuka heinäruko.
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: ...
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää...
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Monet autojen korimallit ovat tosiaan periytyneet tietyn tyyppisistä hevosvaunuista.
Kabrioletti (cabriolet) tarkoittaa, paitsi auton korimallia, jossa on taittuva tai kokoonvetäytyvä katto, myös kevyttä kahdenistuttavaa kaksipyöräistä hevosvaunua, jossa on alas laskettava kuomu. Cabriolet on diminutiivi ranskan kielen sanasta cabriole (suom. pukinhyppy). Sanalla viitataan liikkeen keveyteen. http://www.thefreedictionary.com/cabriolet
Coupe on matalakattoinen kaksiovinen auton korimalli, alkuaan nelipyöräiset, kaksipaikkaiset umpinaiset hevosvaunut. Kuljettaja istui omassa suojassaan matkustustilan ulkopuolella. Jos kuljettajalla ei ollut kattoa suojanaan käytettiin nimitystä coupe de-ville. Nimitys juontaa juurensa ranskan kielen...
Kitaron säveltämä "Caravan" laulusolistina Pages tai Richard Page löytyy cd-levyltä Kitaro: "Noah's Ark". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Moko Nanri. Samalla levyllä on myös kappaleen instrumentaalinen esitys nimellä "Caravansary". Finna-hakupalvelun mukaan "Noah's Ark" -cd-levy löytyy tällä hetkellä Espoosta Ison Omenan ja Sellon kirjastoista.
Mainittakoon, että "Caravanista" on myös suomenkielinen versio. Sen nimi on "Unten erämaa". Suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/
Tietoa Finnasta: https://finna.fi/Content/about
