Maapallon väkiluku lisääntyi melko maltillisesti vuoteen 1750 asti. 1800-luvun alkuun mennessä maailman väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tähän saakka suuri kuolleisuus tasoitti väestön kasvua. Elinajanodote oli matala ja kuolleisuusluvut suuret. Väestöä verotti mm. epidemiat, huono ravitsemus, nälänhätä, epähygieeniset elinolot ja yleinen köyhyys.
Myös Kiinassa väestö väheni n. vuosien 1200-1393 aikana jopa puolella. Syynä olivat mm. mongolien invaasio ja rutto. Ming-kaudella 1368-1644 Kiina sen sijaan kukoisti ja väestö alkoi kasvaa. Vuosina 1749-1811 väestönkasvu kiihtyi Kiinassakin entisestään.
Katso esim. http://afe.easia.columbia.edu/special/china_1950_population.htm
Kysymyksesi on varsin laaja. Lisätietoa saat alla olevista...
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Kustaa Vilkuna kertoo teoksessaan Etunimet (1990) mm., että Edvin-nimi tulee muinaisenglannin Eadwine-nimestä (ead = "rikas", "onnellinen", wine = "ystävä"). Uljasta puolestaan pidetään kreikkalaisen Ptolemaios ("sotaisa, sodanhaluinen")-nimen suomalaisena vastineena.
Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino kirjoittamalla asiasanakenttään termi etunimet.
Kaikki Suomen presidentit ovat haudatut arkkuhautauksella. Kyösti Kallio on haudattu Nivalaan sukuhautaan, Svinhufvud Luumäelle myös sukuhautaansa. Kaikki muut Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Relander ja Ståhlberg lepäävät Hietaniemessä sukuhaudoissa kuin myös Paasikivi. Mannerheim lepää sankarihautojen keskellä, hän esitti toiveen jo talvisodan aikana saavansa viimeisen leposijansa sotilaidensa kanssa samaan paikkaan. Kaikki muut presidentit, Kekkonen, Koivisto, Ryti, Ahtisaari lepäävät Hietaniemen uutta kappelia vastapäätä. Myös kolumbaario sijaitsee presidenttien hautojen vastapäätä.
Ken Keseyn kirjan Yksi lensi yli käenpesän takakannen tekstissä sanotaan muun muassa näin:
"... satiiri parantavasta yhteiskunnasta, ihmisistä mielisairaalan suljetussa elämänpiirissä – syntyi yön pitkinä tunteina Palo Alton sairaalan akuuttien osastolla, missä Kesey toimi valvojana. ... Mustan huumorin sävyttämän säälimättömän satiirin kärki kohdistuu kaikkialle, missä ihmiset demokratian nimissä harjoittava häikäilemätöntä mielivaltaa toisiaan kohtaan."
Yksi lensi yli käenpesän | Kirjasampo
Tässä aikaisempi vastaus siihen mistä sanonta on lähtöisin. Mitään lisättävää tietoa tähän vastaukseen en ole löytänyt.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mietitaan-kavereiden-kanssa-etta-mita?language_content_entity=fi
Freeman eli Leo Friman kuvaa...
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena...
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimellä ”Rieppo” saattaa olla useita alkuperäisiä merkityksiä. Se saattaa olla lyhentymä sukunimestä ”Riepponen”, jonka kerrotaan olevan mahdollisesti paikallinen muunnelma nimestä ”Reponen”. ”Reponen” viittaa kettuun; nimi on saatettu aikoinaan antaa omistajan kettuun liitettyjen luonteenpiirteiden vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ”Rieppo” on syntynyt sukunimestä ”Repo” paikallismurteen liudennuksen kautta (”Repo > R’epo > Rjepo > Rieppo”).
Kolmas mahdollisuus on Mikkosen ja Paikkalan mukaan, että ”Rieppo” on lainaa venäjän ’naurista’ merkitsevästä sanasta ”repa”. Toivo Vuorelan ”Kansanperinteen sanakirja” (WSOY, 1979) kertoo, että Savossa ja...
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta...
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Ei ollut. Suomen Vapaakirkko hyväksyi naispappeuden marraskuussa 2002. Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6.3.1988.
Lähde: Rantala, Marjaana: Sukupuoli ja auktoriteetti: Suomen Vapaakirkon naispastorikysymys vuosina 1980-2003. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/168229
Finlex.fi sisältää ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
(Vastausta päivitetty 20.7.2023.)
Löysin MaTaPuPu -lehdestä tällaisen tiedon: Suojeluskunnalla oli ollut noin 300 metrin pituinen ampumarata Victor Långin mailla Lindkullan takana nykyisen Kellaritien vaiheilla. (Tämän kukkulan nimistössä Ampujantie ja Paukkupolku lienevät muistoja niistä ajoista.)
Tässä vielä muutamia linkkejä aiheesta:
(Ylimmäinen on juuri mainitsemaní artikkeli, josta sijainti selviää)
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/SUOJELUS.HTM
http://www.hkr.hel.fi/viher/kuvat/malmisf.pdf
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/uyk/tied99/99-093.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19960729/kaup/960729ka03.ht…
Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kannattaa tehdä haku sanoilla "laivat" ja "pienoismallit". Aiheeseen liittyviä kirjoja näyttää löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista melko runsaastikin. Pelkästään purjelaivoihin keskittyviä teoksia ei tosin juurikaan ole (sanoilla "purjelaivat" ja "pienoismallit" löytyy vain yksi kirja, eikä siinä näytä olevan varsinaisia rakennusohjeita, kylläkin runsaasti kuvia purjelaivojen pienoismalleista). Tutkittuasi Plussasta, mitkä teokset Sinua kiinnostavat, voit tilata ne omaan lähikirjastoosi, elleivät ne siellä satu olemaan.
Lehtiartikkeliviitteitä sisältävästä Aleksi-tietokannasta löytyy myös (samoilla hakusanoilla) runsaasti aiheeseen liittyviä viitteitä. Aleksia voit tutkia...
Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta
Halme, Erkki: Parhaita kalanpyydyksiä: ohjeita niiden rakentajille. 1959
Kalamiehen tietokirja 3. 1990
Heikkilä, Pekka: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. 2000
Näihin voisi lisätä vielä Pekka Heikkilän kirjan Verkon pauloitus ja verkkokalastus, joka on vuodelta 1981 sekä vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen videon.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Oxford English Dictionaryn mukaan englannin gay-sana on vuosisatojen aikana voinut eri yhteyksissä tarkoittaa esimerkiksi eloisaa tai kirkasta, huoletonta tai hilpeää, kevytmielistä tai irstasta. Etymologialtaan sana pohjautuu anglonormannin kielen sanaan gai (tai gaye). Oxford English Dictionaryn mukaan 1900-luvun alussa sanalla voitiin varsinkin amerikanenglannissa viitata myös homoseksuaaleihin. 1960-luvulla merkitys oli jo vakiintunut ja myös homoseksuaaliset miehet itse suosivat gay-sanaa.
Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastossa on asiakkaiden käytettävissä RT-kortisto (Rakennustieto) CD-ROM-tiedostona. Sen ohjetiedostosta löytyy parvekerakennusta koskevia ohjeita. (RT 86 – 10563 : Parvekerakenteet : luku 4 : Puurakenteiset parvekkeet ja terassit.
Myös lehdessä Tee itse 2002 ; 6 ; 52-55 on artikkeli Parveke päätyyn, lisää oleskelutilaa, jossa on terassin päälle rakennettavan parvekkeen teko-ohjeet.
Kyseisestä artikkelista voi ottaa valokopiot käsikirjastossamme (0,20€ / A4). Monissa lähikirjastoissammekin on tuo lehti, ja ne lainaavat sitä asiakkaillemme kotiin.
Internetistä löysin tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.rakentaja.fi/
tuon sivun vasemmassa alalaidassa vapaasanahaku: parveke >
saa parvekerakentamista...
