Meillä kirjastolaisilla ei valitettavasti ole riittävää pätevyyttä antaa lakiasioihin liittyviä neuvoja. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii maanantaisin klo 17-19.30 asianajajapäivystys:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) on paljon ohjeita ja myös perukirjan malli. Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Makupalat.fi:ssä on perukirjamalleja ja...
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään etsimääsi satua. Gobin autiomaahan sijoittuu kuitenkin esimerkiksi Marton Taigan jännityskertomus "Yhdeksänhäntäinen kissa", joka on ilmestynyt vuonna 1945:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_43409
Etsin myös mongolialaisia satuja ja löysin pari mahdollista. Vuonna 1972 on julkaistu satukokoelma "Satujen talo", joka sisältää mongolialaisen sadun "Kolme pientä hiirtä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen mongolialainen satu "Kilpikonna ja sammakko" on julkaistu vuonna 1984 satukokoelmassa "Satuja ystävyydestä":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Yle Areenasta löytyi myös mongolialainen satu "Kotkan...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan haveri tarkoittaa merivahinkoa, kun taas haaveri on arkikielinen sana mille tahansa vahingolle tai onnettomuudelle. Luultavasti sana on arkikielen käyttöön siirtyessään hieman muuttanut merkitystään ja ääntämystään (sekä kirjoitusasuaan). Sana on tullut suomen sanastoon ruotsin kautta romaanisista kielistä.Lähde: Kielitoimiston sanakirja (sanat yllä metalinkkejä)Suomen etymologinen sanakirja, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_0b0c2a0c9a0256a3c…
Keskeisiä suomalaisia realisteja ovat Minna Canth ja Juhani Aho, molemmat eivät tosin ole puhtaasti pelkästään realisteja vaan kirjoittivat eri tyyleillä. Kummankaan teokset eivät ole paksuja, mutta sisältö on vankkaa. Canthilta kannattaa tutustua esimerkiksi näytelmiin Papin perhe, Työmiehen vaimo ja Anna-Liisa sekä novelliin Kauppa-Lopo.
Juhani Ahon teoksista keskeisiä ovat Rautatie, Papin tytär, sen jatko Papin rouva sekä Juha.
Joel Lehtoselta kannattaa lukea Putkinotko-sarja, johon kuuluvat romaanit Kerran kesällä (1917) ja Putkinotko (1919-1920) sekä novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918), lisäksi novellikokoelma Korpi ja puutarha (1923) sisältää Putkinotko-sarjaan liittyviä novelleja. Muista Lehtosen kirjoista kannattaa lukea...
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan talonnimi Penttilä, siis Pentin talo, on yleinen koko maassa.
Pentti-nimi puolestaan pohjautuu pyhimysnimeen Benedictus (ruots. Bengt, Bente). Pentti-nimi on tavattu jo 1374 -luvulla Lammilla (Bente af Maeskaelum).
Sukunimi Penttilä on käytössä vain Länsi-Suomessa Oulu-Ähtäri-Heinola-Imatra -linjan länsi- ja eteläpuolella.
Esimerkiksi Lapuan Yli-Nurmon Penttilän isäntä oli vuonna 1571 Bencht Simonsson eli Pentti Simonpoika.
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki...
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Hei,
Muistan itsekin tuon sarjan (tosin nimi oli jo unohtunut). Suomessa keksittiin sarjalle nimi " Perhe on pimahtanut" (alun perin Perhe on pahin -sarja (All in the family) innoittamana. Samalla sapluunalla keksittiin Michael J. Foxin tähdittämälle sarjalle Family ties nimi "Perhe on paras"). Onneksi tämä nimeämiskäytäntö on jäänyt lopullisesti pois.
Kyseinen Etelä-Saimaa sanomalehti löytyy mikrofilmattuna pääkirjaston opintosalista. Siitä voi ottaa tulosteita 0,20 €/A4. Mikrofilmin lukulaitteelle voi varata ajan opintosalista, puh. (05) 616 2352. Samalla voi myös kertoa, tarvitseeko opastusta laitteen käyttöön. Kesällä (31.5.-30.8.09) pääkirjasto on avoinna ma-pe 10-18.
Lassi Nummen runosta Lähdössä tänään:
Miksi en koskaan sanonut sinua omenankukkien sisareksi
kun olit vielä tässä lähellä?
Minä kai ujostelin. Ja nuo sanat tulevat vasta nyt, kun olet
meidän silmiemme edessä niin kaukana.
Kaipaamaasi YLEISTIETOKIRJAA ei Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista
löydy. Seuraavissa kirjoissa fantasiakirjallisuus on enemmän tai vähemmän
esillä: Narnia ja ympäröivät maat - fantasia kirjallisuuden lajina;
Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit; Sivupolkuja - tutkimusretkiä
kirjallisuuden rajaseuduille; Nieminen, Tommi: Kohti lukijan genrejä-
johdatusta semioottiseen lajiteoriaan (kovin kirjallisuustieteellinen!
ainakin nimi, mutta voithan tuotakin vilkaista, fantasiakirjallisuudesta-
kin on puhe!)Turunen Ulla-Orvokki: Fantasiaa nuorille - valikoimaluettelo.
Tarkista kirjojen saatavuus Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Fantasiakirjallisuudesta löytyy runsaasti lehtiartikkeleita. Tule
lähimpään kirjastoon tekemään...
Ruotsin fack-sanaan (ja edelleen saksan sanaan Fach) pohjautuva vakki voi tarkoittaa hyllykön, pöydän tms. lokeroa, kuivaushyllykköä tai pientä kuivaus- t. säilytyshuonetta. Esimerkiksi tiilivakki on 'hyllyillä varustettu tiilien kuivauskatos'. Vakkilistat ovat '(hyllyn, kaapin) laatikoiden välissä olevat kannatuslistat'.
Toisaalta, Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Vakkilan kylän nimen on arveltu sisältävän karjalaisilla käytössä olleen ortodoksisen ristimänimen Vakko(i). Sukunimi Vakkilainen on nähty asukkaannimijohdoksena kylän nimestä. Vakkila esiintyy myös henkilönnimenä ja Huittisissa on Vakkilanmaa-niminen kylä. Siellä tunnetaan yhä sukunimi Vakki. Nämä nimet...
Uus suomalainen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan tästä nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Satakunnasta ja pohjanmaalta. Nimen eri muodot ovat vaihdelleet, esim. nimen Rahikainen kanssa niin että saman henkilön nimi on eri aikoina kirjoitettu Rahikainen ja Rahkonen. Voi myös olla että joidenkin nimien taustalla olisi suota merkitsevä rahka-sana. Kiintoisaa on nimikirjan mukaan myös se, että Agricola on maininnut Rahkon hämäläisten pakanallisten jumalien joukossa.
Wienistä Matinkylään päätyi Adolf Molnár (10.3.1905-20.6.1988). Tämä "kulkija ja pakolainen" asui Suomessa vuodesta 1939. Molnárin ensimmäinen kirjan Hangon mottia härnäämässä ilmestyi 1942. Hän kirjoitti sen jatkosodan aikana palvellessaan vapaaehtoisena Suomen armeijassa. Tunnetuin Molnárin teoksista on hänen omaelämäkertansa Suuri ilveily (1946, uusi suomennos 1983). Muistelmien lisäksi hän on kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta: Aurinko kutsuu julkaistiin suomeksi 1945 ja hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa, alun perin vuonna 1983 saksaksi ilmestynyt Saksan kansan ihmeiden lähde 2016.
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä...
