Sergeanne Golonin Angelika –sarjan 12. ja viimeinen osa Angelikan voitto on ilmeistynyt Tammen kustantamana vuonna 1986. Kirjakauppojen Finnbooks –tietokannan mukaan sarjasta on tällä hetkellä saatavana vain ensimmäistä ja toista osaa, joista on otettu uudet painokset 2003. Etsin kustantajan sivuilta mainintaa, josko sarjan muistakin osista olisi suunnitelmissa ottaa uusia painoksia, mutta sellaista en löytänyt. Kysyntä saattaisi ehkä vauhdittaa tällaisiä suunnitelmia.
Myöskään haku Antikka.net:istä (http://www.antikka.net/) ei valitettavasti tuottanut tulosta, eli näyttää siltä, että etsimääsi kirjaa on tällä hetkellä hyvin vaikea saada ostetuksi mistään. Antikka.netissä on kuitenkin palvelu, jota sinun ehkä kannattaisi kokeilla. Heillä...
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
Sirkka Paikkalan ja Pirjo Mikkosen Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Mahkosten ”pesäpaikka” on ollut Viipurissa ja sen maalaiskunnassa sekä muualla Karjalassa, mm. Johanneksessa, Lumivaarassa ja Kuolemajärvellä. Mahkosia on tavattu myös esim. Savosta, jossa kuitenkin muoto Makkonen on vienyt voiton Mahkosesta. 1500-luvulta peräisin olevassa verokirjassa mainitaan nimi Mahkuev; 1800-luvun alkupuolella Viipurissa tavatut esiintymät ovat muotoa Mackoin ja Mahkoin.
Mahkonen ja Makkonen ovat samaa kielellistä juurta. Makkonen juontuu sukunimistöömme karjalaisista ristimänimistä Makari, Makkara, Makko(i), Makku, jotka puolestaan pohjautuvat venäjän Makarij-nimeen ja kreikan Makariokseen. 1500–1600-luvuilla kyseisistä nimistä juontuvia sukunimiä...
Vuoden 1962 euroviisuvoittaja oli ranskalainen Isabelle Aubret, ja voittoisa kappale mainitsemasi Un premier amour. Isabelle Aubret'n cd-levyä ei enää löydy kirjaston kokoelmista, mutta kokoelma euroviisuvoittajista kyllä Congratulations : 50 years of the Eurovision song contest : all the winners + favourites : 1956-1980. CD-levy. CMC Entertainment, 2005.
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä...
Tuomas Ragvaldinpojan vuonna 1763 julkaistu Sen wielä wirhellisen ilo-weisu on alkuperäisjulkaisun lisäksi luettavissa esimerkiksi Pekka Raittilan kirjoittamasta elämäkerrasta Tuomas Ragvaldinpoika : hengellinen arkkivirsirunoilija. Sekä arkkiveisu että seikkaperäinen kuvaus leikkauksesta löytyvät Duodecim-lehden numerossa 24/1975 julkaistusta Aarne Rintalan artikkelista Suomen ensimmäinen huulihalkioleikkaus. Hieman tiiviimpi leikkauskuvaus (ja itse arkkiveisukin vain osittain) sisältyy Rintalan kirjaan Plastiikkakirurgian historia Suomessa.
1850-luvulle saakka huulihalkioleikkauksessa käytetty metodi oli sama, jonka hollantilainen Johan Yperman esitti jo 1300-luvun alkupuolella ja jota ranskalainen Franco oli kehittänyt edelleen 1500-...
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Helmet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen numero näyttää sijaintisi jonossa, toinen numero kertoo varausten määrän. Olet siis esimerkiksi neljäntenä varausjonossa, jossa tällä hetkellä on kaiken kaikkiaan neljä varausta.
Siihen, kuinka nopeasti saat varaamasi aineiston, vaikuttaa suuresti myös se, kuinka monta lainattavaa kappalettaa kokoelmissa on kyseistä teosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Myytti löytyy Platonin Pidot-dialogista, jossa Aristofanes selittää kyseisellä myytillä rakkauden, seksuaalisen suuntautumisen ja ihmiskunnan alkuperän. Puheenvuorossaan (189d-193d) Aristofanes kertoo ihmisiä olleen ennen kolmea sukupuolta: miehiä, naisia ja androgyynejä, joissa oli puolet miestä ja puolet naista. Kaikilla ihmisillä oli neljä jalkaa, neljä kättä, kahdet kasvot ja kahdet sukuelimet.
Aristofaneen myytin mukaan voimakkaat ja kunnianhimoiset alkuihmiset aikoivat kiivetä taivaaseen ja hyökätä jumalten kimppuun, joten Zeus heikensi ihmiset halkaisemalla heidät kahtia. Kun ihmisruumiit oli halkaistu, puolikkaat hakeutuivat ikävissään toistensa luo ja kietoituivat syleilemään toisiaan kasvaakseen taas yhteen. Puolikkaat kuolivat...
Suosittelen sinulle tutustumista ainakin Paavo O. Ekon kirjaan "Puumerkit ja riimut menneisyyden avaimina". Sitä on Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla pari kappaletta hyllyssä (luokka 00.109). Symboleista on enemmänkin teoksia, mutta ne eivät liity pelkästään Suomeen.
Kuvasymboleja esimerkiksi muinaissuomalaisista kalliopiirroksista on useassa Pekka Kivikkään kirjassa, mm. "Kalliokuvat kertovat". Se löytyy hyllystä 92.1.
Tiedustelin asiaa WSOY- kustantamolta, joka on suomentanut Stephanie Garberin Caraval- trilogian. Heillä oli hyviä uutisia!
Stephenie Garberin Once upon a Broken Heart -sarja alkaa ilmestyä suomeksi lokakuusta 2022 eteenpäin Kaisa Katteluksen suomentamana.
Nenäonteloa peittää värekarvaepiteeli, jonka avorauhaset tuottavat aina jonkin verran limaa kostuttamaan ja puhdistamaan limakalvoa. Flunssan iskiessä flunssavirukset tulehduttavat limakalvon, jolloin se puolustautuu kiihdyttämällä limaneritystä ja huuhtelemalla viruksia tehokkaammin pois. Normaalitilanteessa lima on yleensä kirkasta, mutta flunssassa siihen sekoittuu kudosnestettä, kuolleiden limakalvosolujen jäänteitä, puolustussoluja, viruksia ja bakteereja, ja siksi sen väri vaihtelee. Flunssassa tulehtuneet limakalvot myös turpoavat. Jos nenäontelon sivuonteloiden ulostuloaukot ovat ahtaat, ne saattavat tukkeutua, jolloin potilas altistuu bakteerin aiheuttamalle poskiontelotulehdukselle.
Päässä on paljon erilaisia onteloita: suuontelo...
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/...
Abstrakti tai abstraktinen = käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva. Esimerkkejä abstraktista: TIETO, AJATUS, VIISAUS, MIELIKUVITUS
Konkreettinen tai konkreetti, on suomeksi aineellinen, esineellinen, materiaalinen, todellinen, todella tehty tai tehtäväksi päätetty, kouraantuntuva.
Esimerkkejä konkreetisesta: KIRJA, OMENA, POLKUPYÖRÄ
Nämän sivistyssanat olivat seuraavissa hakuteoksissa:
Sivistyssanakirja. Nykysuomen opas. Helsinki 20002
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Helsinki 2000
Tällaisia sanoja voit etsiä edellä olevien teosten lisäksi muistakin sivistyssanakirjoista tai esimerkiksi...
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain,...
Otavan Uusi sivistysanakirja vuodelta 1994 määrittelee sanan pedantti näin: pedantti (ransk. pédant < lat. paedago'gans = opettava), turhantarkka, pikkumainen ihminen.
Listauksen Helsingin kaupunginkirjaston kirjastojen palautusluukuista saa nykyään Kirjastot.fi:n Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi, kohdassa Haku, valitsemalla hakusanoiksi kohtaan Kunta Helsinki ja kohtaan palvelut palautusluukku.
Tällä hetkellä listasta löytyvät
Etelä-Haaga
Herttoniemi
Kalajärvi
Kauniainen
Koivukylä
Länsimäki
Munkkiniemi
Nöykkiö
Puistola
Pukinmäki
Roihuvuori
Sello
Soukka
Tapanila
Viikki
Vuosaari
(Päivitetty 20.8.2019)
