Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY 2001) mukaan Janita on Janin sisarnimi, ja Jani taas tulee Johanneksen lyhentymästä, Jan-nimestä. Johannes on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Etunimien yleisyyttä voi tutkailla Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun avulla osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Sieltä selviää muun muassa, että Janita-nimen on saanut vuosina 2000-2007 yhteensä 329 tyttöä.
Emmanuelle-elokuvien musiikki on julkaistu vuonna 1990 cd:llä The original soundtrack music from Emmanuelle, tekijänä Pierre Bachelet. - Kyseinen kappale voisi olla myös Serge Gainsbourgin ja Jane Birkinin esittämä Je t'aime - moi non plus. Äänitteiden saatavuutta voi tarkastella osoitteessa http://www.libplussa.fi .
Eila Kivikkahon suomentamat sanat Franz Schubertin lauluun Forelli löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 2. Kivikkahon suomennos löytyy myös mm. teoksesta "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (toimi. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Kivikkahon suomennos alkaa siis juuri näin: "Jo virta kirkas hohti...".
Laulun on suomentanut myös Kyllikki Solanterä. Hänen suomentamansa sanat löytyvät teoksista ”Ikivihreät laulut” (toim. Urpo Jokinen, Otava, 1981), ”109 kitaralaulua” (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer, 1974) ja ”Sata kuuluisaa yksinlaulua : keskiäänelle pianosäestyksin. II vihko” (toim. Kyllikki Solanterä, WSOY, 1984).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://finna.fi...
Rauhaa ajavien järjestöjen kattojärjestö on Rauhanliitto, johon kuuluu 16 suomalaista rauhanjärjestöä. Rauhanliittoon ei voi henkilöjäsenenä liittyä, mutta voit etsiä itsellesi sopivaa järjestöä liittoon kuuluvista järjestöistä. Listauksen liiton jäsenistä löydät Rauhanliiton sivuilta.
Esimerkiksi Suomen Sadankomitea ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö, jonka jäseneksi voi liittyä. Sadankomitean sivuilla järjestöä esitellään seuraavasti: Sadankomitea on antimilitaristinen ja pasifistinen, puoluepoliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille.
Rauhanliiton verkkosivut: https://...
Alttarin riisuminen kiirastorstaina näyttäisi olevan katolilaiselta ajalta periytyvä tapa. Kiirastorstain messun jälkeen alttari riisutaan kaikista tarvikkeista.(Katolinen kirkko Suomessa) Suomen evankelisen kirkon kirkkokäsikirjan mukaan kiirastorstain messu voidaan päättää seuraavasti: Kirkon kuoriin sytytetään messun alussa 12 apostolin kynttilät ja niiden keskelle yksi isompi Kristus-kynttilä. Aterian päätyttyä ennen kiitosrukousta joku jumalanpalveluksessa avustavista sammuttaa yhden apostolien kynttilöistä. Siinä yhteydessä hän lausuu: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen, poistui pimeään yöhön kesken aterian. Me sammutamme nyt Juudaksen kynttilän.Kiitosrukouksen jälkeen sammutetaan muidenkin opetuslasten kynttilät ja sanotaan: Kun...
Jos Raamatun teksteihin suhtautuu historiallisina tosiasioina, joutunee yksinkertaisesti toteamaan, että maailman kaikkien eliölajien lastaaminen isompaankin laivaan olisi haastava tehtävä sekä logistisesti että ajallisesti. Pelkästään maailman eri valaslajien mahduttaminen mukaan edellyttäisi jo melkoista tankkeria (tosin vedessä elävät Nooa saattoi jättää arkista pois, koska vedenpaisumus ei niitä suoraan uhannut). Raamatun kokoamisen aikoina ihmiskunnan tietämys eliöiden lukumäärästä oli varsin rajallinen, eikä se sisältänyt esimerkiksi Amerikan mantereen tai Australian eläimistöä. Mitään uskottavaa selitystä kysymykseen, miten kaikki nykyisin tunnetut noin 1,7 miljoonaa eliölajia olisi saatu edes kiinni, ei ole olemassa. Tosin noin 80...
Turun kaupunginkirjastossa voi tulostaa omia tekstitiedostojaan kaikissa toimipisteissä. Tulostus on mahdollista pääkirjaston Uutistorilla, samoin lähikirjastojen työasemilla. A4-kokoiset mustavalkotulosteet maksavat 0,30€/sivu ja A4-kokoiset väritulosteet 0,50€/sivu.
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Lauri Pohjanpään runo Palokärki alkaa säkeillä "Kuka metsissä illoin huutaa? / Kenen valitus kaukaa soi?". Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Palokärki-runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989).
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla....
Tieliikennelain mukaan
"kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta".
Liikenneturvan sivuston mukaan:
"Alle 15-vuotiaan turvavyön tai -laitteen käytöstä on vastuussa samassa autossa matkustavan lapsen holhooja tai huoltaja. Muulloin auton kuljettaja vastaa tällaisten matkustajien turvavyön käytöstä."
Maallikkotulkinnan mukaan 15 vuotta täyttäneet, terveet matkustajat vastaavat itse turvavyön käytöstään. Laki määrää kuitenkin esim. ilmoittamaan turvavyön käyttövelvollisuudesta linja-autossa.
Tieliikennelaissa sanotaan:
"ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että...
Suomessa mehiläiset elävät yleensä mehiläistarhaajien tarjoamissa pesissä, mutta paikoin myös villinä esimerkiksi ontossa puussa. Erakkomehiläiset syövät mettä ja siitepölyä, mutta eivät tuota hunajaa.
Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilta löytyy hyvin tietoa suomessa elävistä mesipistiäisistä:
https://www.mehilaishoitajat.fi/parvien-kiinniottajat/tunnista-mehilaisparvi/
Tieteelliseltä puolelta voisi tutkia Suomen pistiäistyöryhmän sivuja, joissa on monipuolisia linkkejä aiheeseen liittyen:
http://pistiaistyoryhma.myspecies.info/node/596
Pisteittää vai pisteyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskekskuksen julkaisema Nykysuomen perussanakirjan (1992) mukaan pisteittäminen merkitsee paitsi pisteiden tekemistä ja pisteillä merkitsemistä, myös sitä, että antaa jollekin pistearvon. Sanan suositeltu muoto on totta tosiaan pisteittää, vaikka pisteyttäminen onkin vakiintunut kielenkäyttömme.
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,...
Henriikka on on Henrikin tai Heinrichin sisarnimi. Nimestä on monenlaisia suomalaisia muunnoksia kuten Henriina, Hinni, Hinriikka ja Hintriikka.
Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich
(haim= koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi, rich=mahtava).
Heinrich -nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia: englantilainen Henry ja Harry, ranskalainen Henri, tanskalainen Hendrik, saksalainen Heinz, italialainen Enrico ja Enzio, espanjalainen Enrique, unkarilainen Imre ja virolainen Indrek
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Käännös on ilmeisesti Barbara Helsingiuksen käsialaa. Kappale löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
Margit Rantamäki kaupunginkeskusarkistosta etsi vastausta kysymykseesi ja tämän verran tietoja hän on löytänyt tähän mennessä: "Rakennuksen osoite on tällä hetkellä Hovioikeudenpuistikko 19 tai Pitkäkatu 34. Rakennuslupaa sille on haettu vuosina 1912 – 1917. Rakennuksen nimi on ollut Oy Liiketalo Ab, rakennus myöskin Lassila Tikanoja nimellä. Sitten nämä kilpiasiat ja kadun nimet. Oli Venäjän vallan aika, jolloin kilvet olivat venäjäksi ja sitten Ruotsin vallan aika, jolloin nimikilvet kaduissa oli ruotsiksi. 24.4.1945 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimet muutettiin kaksikielisiksi, eli ruotsin ja suomen. Nyt minulla on vielä kesken asia joka koskee tekstin fontteja ja mistä aineesta kilvet on tehty, vanhemmat ovat varmaankin...
Kyllä.
Nimien järjestystä voi muuttaa virallisesti tekemällä ilmoituksen.
"Jos haluat muuttaa etunimeäsi, täytä nimenmuutoshakemus. Hakemuksen avulla voit myös muuttaa etunimien järjestystä ja poistaa tai lisätä etunimiä."
Sivustolla on myös linkki nimenmuutos lomakkeeseen ja ohjeet sen täyttämisestä.
Digi- ja väestötietovirasto
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
