Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Alikersantti Antero Rokka astelee jatkosodan tantereelle päättäväisesti ja mutkattomasti. Hän aloittaa sinuttelemalla komppanianpäällikköä, ja jatkaa ilmoittamalla, että menee samaan porukkaan kaverinsa Suen Tassun kanssa. Koko esiinmarssi tapahtuu tietysti nopealla karjalan murteella.
Lähes välittömästi ja kuin luonnostaan Rokka asettuu ryhmänsä henkiseksi johtajaksi. Eikä tämä ole ihme: Rokka soti jo Talvisodassa, hän on muita vanhempi ja kaiken lisäksi hitonmoinen sotilas. Rokan kotitila on jäänyt rajan toiselle puolelle, Karjalan Kannakselle, joten hänellä on konkreettinen tavoite sodassa.
Rohkea Rokka on, mutta ei tyhmänrohkea. Järkevyys ei ole rohkeudesta pois. ”Soas mie teen mitä pittää, mut leikkimää mie en ala”, Rokka sanoo...
Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, koska kolikkojen arvot määräytyvät erityisesti niiden kunnon perusteella. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan tällaisen kolikon hinnaksi 1 euro, jos se on virheetön. Toisessa raha-arviokirjassa Standard Catalog of World Coins 2007 tällaisen kolikon hinnaksi annetaan 0,10-1,25 euroa.
Lisätietoa saa Suomen Numismaatikkoliiton internet-sivuilta osoitteesta http://www.numismaatikko.fi Näillä sivuilla on esim. tietoja tulevista huutokaupoista, keskustelupalsta, yhteystietoja ja linkkejä muille alan internet-sivuille.
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan...
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:...
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
Veijo Meren kotimaassa ja ulkomailla tunnetuin kirja on hänen esikoisteoksensa Manillaköysi (Otava, 1957). Myös "Peiliin piirretty nainen" (Otava, 1963)ja "Sujut" (Otava, 1961) ovat tunnettuja, jos kriteerinä on kotimaassa tunnettavuuden rinnalla käännösten määrä. Meren laajasta tuotannosta ovat romaanit ehkä ylipäänsä tunnetuimpia, mutta myös julkaistut novellikokoelmat, näytelmät ja runot ovat aina merkkitapauksia ilmestyessään.
Lisää tietoa Veijo Merestä saa mm. kirjasta Sihvo, Hannes/Turunen, Heikki: Veijo Meri: täynnä liikettä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998 ja osoitteista:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/meri_veijo/fi_FI/meri_veijo/ ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=121&lang=FI
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa kysymykseen FAQ-sivulla http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Sivut/FAQ.aspx näin:
"Eräissä yhteyksissä puhutaan vielä entisestä Oulun läänin alueesta. Onko Oulun lääni vielä olemassa?
Ei ole. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä muutettiin myös maantieteellisiä nimityksiä. Lääni-sana poistui käytöstä maantieteellisenä alueena. Sen tilalla käytetään joko maakunta-nimitystä tai aluehallintoviraston toimialue-nimitystä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun ja poliisin, ympäristölupien ja työsuojelun osalta myös Lapin maakunta.
Niissä tapauksissa, joissa raportointi tms. koskee vuotta 2009 tai sitä aiempia aikoja on lääni-nimi käytössä."
Kotimaisten...
Tammi, Jari: Suuri kirosanakirja (2007) mukaan tämän uskotaan viittaavan päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöytyytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Teoksessa mainitaan kuitenkin myös, että ruotsalaiset käyttävät noitumisessaan sanaa sjutton (17), ja suomenkielen sana kuustoista on ainakin vähän äänteellisesti lähempänä sanaa sjutton kuin käännös seitsemäntoista. Täyttä varmuutta asialle ei kuitenkaan ole.
Suomenkielen monimuotoisiin kirosanoihin kannattaa tutustua Suuren kirosanakirjan kanssa.
Tarkempia tietoja päättötodistusten keskiarvojen keskiarvosta täytyy tiedustella Opetushallituksesta, mutta jotain tilastoja kirjastonhoitajat asiasta löysivät.
Kuuden suurimman kaupungin päättötodistusten keskiarvot (7,5 – 8,1) löytyvät pdf-tiedoston sivulta 24 osoitteesta http://www.tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B0d5e8e60-f620-4a72-adc…
Tyttöjen ja poikien välillä keskiarvoissa on huomattavaa eroa, kuten näkyy kaaviosta sivulla 17, osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasv…
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että keskiarvot eri oppilaitosten välillä, erityisesti lukio- ja ammattikoulutasolla, ovat huonosti toisiinsa verrattavissa, kuten selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen...
Informaatikko Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta antoi seuraavan vastauksen tähän kysymykseen:
Valkovenäjä-nimen alkuperästä on monia versioita. Esimerkiksi keskiajalla ilmansuunnilla oli omat värit. Valkoinen tarkoitti Venäjän länsiosaa.
Ei ole yhtä keskeistä selitystä.
XY-XVI alkaen territoriota on nimitetty Valko-Venäjäksi.
Vuodesta 1991 alkaen Valkovenäjän virallinen nimi on ollut Respublika Belarus / The Republic
of Belarus tai lyhyesti Belarus .
Sana Belarus on sanasanainen käännös valkovenäjästä.
Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän....
Esim. Kylpyvaahto ja kermavaahto koostuvat nesteestä ja kaasusta.
(Hae googlella "heterogeeniset seokset ja tutustu päteviltä tuntuviin hakutuloksiin lähemmin.)
https://matopetus.com/kemian-opetus-lukio/ke1/puhtaat-aineet-ja-seokset/
Kirjailija Arto Paasilinnalla (1942 - 2018) oli kolme veljeä, Erno (1935 - 2000), Reino (s. 1939) ja Mauri (s. 1947). Arto Paasilinnan lisäksi veljeksistä siis myös Erno on jo kuollut.
https://kansallisbiografia.fi/
Arto Paasilinna Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Erno Paasilina Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Erno_Paasilinna
Reino Paasilinna Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Paasilinna
Mauri Paasilinna Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauri_Paasilinna
IMPRESSIONISMI MUSIIKISSA
Impressionismi (lat. impressio = vaikutelma) on taiteen suuntaus, joka vaikutti 1860-luvulta 1900-luvun alkuun.
Sanaa "impressionismi" käytettiin ensin 1800-luvun lopun ranskalaisista maalareista, joiden tärkeimmät edustajat olivat Monet ja Renoir. Värien muuttuminen kirkkaiksi ja kiinnostus sivellintekniikkaan olivat modernin taiteen lähtökohtia: taide irtautui todellisuuden orjallisesta kuvaamisesta. Runouden kehitys johti symbolismiin, paljolti miltä sanat kuulostivat lausuttuina. Valokuvauksen kehittyminen johti varsinkin muotokuvataiteen kriisiin. Tarvittiin jotain uutta, joten kuvataide suuntasi huomionsa ihmisen sisimpään. Symbolismissa näkivät niin Wagner kuin Mallarmékin musiikin rytmin ja harmonian...
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha saa luokan 0.
10-penninen vuodelta 1897:
kuntoluokka 0 = 200 €
kuntoluokka 01 = 100 €
kuntoluokka 1+ = 10 €
kuntoluokka 1 = 2 €
kuntoluokka 1? = 1 €
Vuoden 1987 10-penninen useimmiten esiintyy kuntoluokassa 1 eli "raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä".
25-penninen vuodelta 1917:
kuntoluokka 0 = 1,50 €
kuntoluokka 01 = 0,50 €
muut kuntoluokat: vähäinen keräilyarvo
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005, julk. Suomen Numismaattinen Yhdistys
Koulun oppikirjoissa on yleensä hyvin kiteytettynä tällaiset syyt. Rooman valtakunnan suuruuteen johtaviksi asioiksi on usein arveltu ensinnäkin vahvaa armeijaa, jonka avulla valloitettiin ensin lähialueet, sitten kauempaa maita. Sotataito ja sen kehitys loivat edellytykset maailman valloitukselle. Diplomatian avulla lähikansat ja osin kauemmatkin saatiin integroitua roomalaisiksi, antamalla mm. enemmän oikeuksia valloitetuille kuin aiemmin oli ollut tapana. Rakennustekniikka oli kehittynyttä, roomalaiset rakensivat tieverkon (joka mahdollisti sotajoukkojenkin liikkumisen), tämä antoi mahdollisuuden tehokkaaseen viestintään, tieto kulki lähettien mukana tieverkkoa avulla, vesijohtojärjestelmä toi...
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.
Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil....
Väinö Linnan romaani kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta (ns. jatkosota) vuosina 1941-1945. Romaanissa on kerrottu sotatoimista rintamalla suomalaisen sotamiehen näkökulmasta. Kirja löytynee Suomen jokaisesta yleisestä kirjastosta, joten se on helppo saada käsiinsä luettavaksi.
Hyvä teoksia Tuntemattoman sotilas –romaanin maailmaan ovat Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy monenlaisiin Tuntematonta sotilasta koskeviin kysymyksiin vastauksia, hae teoksen nimellä https://www.kirjastot.fi/kysy/haku .
