Evert Suonion säveltämän Inarinjärvi-laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
- Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua / Toimituskunta: Virpi Lehikoinen, Ari Nieminen, Pekka Sipila, Heikki Uusitalo
- Laulumatti : lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Inarijärvi : uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi / Seppo Nissilä
Selim tai Seelim on alkuperältään epävarma nimi. Perustuu ilmeisesti arabian sanaan terve. Voi olla myös Anselmin lyhentymä.
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Oikeata pussauskoppia ei liene ollut olemassa. Lorujen ja laulujen pussauskoppi taas on olennainen osa lasten kiusoitteluperinnettä, ja on mahdollista, että "koppi" on päätynyt tähän käyttöön pelkän loppusoinnun vuoksi.
Lastenperinnettä paljon tutkinut Leea Virtanen kirjoittaa kiusoittelusta Tytöt, pojat ja tykkääminen -kirjassaan ja esittää, että sitä on kahdentyyppistä: väärään viiteryhmään samaistumisen korostamista ja eroottis- tai seksuaalissävytteistä. Pussauskoppi liittyy näistä jälkimmäiseen: sävyltään eroottinen tai seksuaalinen kiusoittelu vaihtelee pelkästä nimiparin yhdistämisestä pitkiin loruihin, joissa asianomaisia kuvaillaan sukupuoliyhdynnässä tai onnellisina vanhempina. Virtasen kirjaansa varten tutkima...
Islannin suurlähetystön ylläpitämillä internetsivuilla (http://www.iceland.org/fi/suurlahetysto/tietoa-islannista/maa-ja-kansa/…) on runsaasti tietoa Islannista. Kaupunkiasioista siellä kerrotaan näin:
"Islannin suurin kaupunki on Reykjavík, jossa on noin 114 000 asukasta. Pääkaupunki ja sen lähikaupungit Mosfellsbær, Kópavogur, Garðarbær, Seltjarnarnes ja Hafnarfjörður muodostavat tiheimminasutun, yhteensä noin 185 000 asukkaan taajaman. Noin 60 % islantilaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Muut suuret keskukset ovat: Akureyri pohjoisessa (16 086; 2003), Keflavík 50 kilometrin päässä Reykjavíkista (10 907; 2003) ja Vestmannasaaret etelärannikolla (4 344; 2003). Keflavikin lentokentälle laskeutuvat kaikki ulkomailta saapuvat lentokoneet....
Muutama -pronominia käytetään viittaamaan lukumäärältään epämääräisiin asioihin. Merkitys on siis jokunen, joitakin, eräitä. Sanan merkitys on aina monikollinen.
Määritelmän mukaan muutam -sanaa ei voi käyttää kahdesta juuri tuon lukumäärän epämääräisyyden vuoksi. Kaksi on kaksi eikä muuksi muutu.
Lähde:
Kielitoimiston sanakirja, 2006
Kysy Kirjastonhoitaja -palvelusta on kysytty aikaisemminkin Paavo nimen tarkoitusta. Tässä vastaus:
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Armas on vanhempien tunteita lastaan kohtaan ilmaiseva nimi ja Suomen almanakkassa nimi on ollut vuodesta 1908. (Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja)
Periaatteessa luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia, mutta tiettyjä sääntöjä ruokkimiseen liittyy.
Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
eläimistä saatavista sivutuotteista säädetään, että haaskaruokintapaikkaan toimitetut tuotteet on ilmoitettava. Alla linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150783
Lintujen ja muidenkin eläinten ruokinta voidaan myös kieltää. Esim. taloyhtiöillä on oikeus kieltää ruokinta alueellaan. Muun muassa Helsingin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan mm. toreilla ja monissa puistoissa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralu…
Kannattaa myös selvittää, mikä on eläimelle sopivaa ruokaa. Esim. siilin ruokavaliosta löytyy tietoa Siili kiikarissa...
Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule. Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi: http://spa.118100.se/blod/65143 http://spa.118100.se/full+length/238269 Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen: http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-...
Unicefin Käkimassaa on cover-kappale Screwdriverin kappaleesta "You're so Dumb". Käki on englanniksi cuckoo. Cuckoo voi viitata myös mm. hulluun, seonneeseen, hölmöön.
On siis mahdollista päätellä, että käkimassa on käännös Screwdriverin kappaleesta ja viittaa esim. "sekopäiseen joukkoon".
Stewart Homen kirjan suomentaja kertoo teoksen lopussa julkaistussa selitysosiossa, että käännöksen nimi Käkimassaa on peräisin Unicefin kappaleesta.
Lisätietoa Unicefin Käkimassaa-kappaleesta: http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2009/12/04/unicef-kkimassaa-orkku-251/
Pirjo Mikkosen Sukunimet kirjassa esitetään kaksi alkuperää Hulkko-sukunimelle. Alpo Räisänen (1982) on selittänyt nimen sanan hulkka (joukko) pohjalta. Helposti nimi selittyisi myös saksalaisperäisen henkilönimen pohjalta. Viljo Nissilä (1980) onkin rinnastanut suomalaiset nimet Hulkka, Hulkki, Hulkko ja Hulkkonen saksalaisiin nimiin Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke. Turusta löytyy asiakirjatieto Fulco dictus Skelgestä 1338. Viipurissa oli 1558 Pouell Hulk, Viipurin pitäjässä 1559 Knuth Hulcoin, parikkalassa 1614 Rijgoi Hulcko ja Pielisjärvellä 1651 Oloff Hulkonen. Sortavalassa Hulkko esiintyi etunimenä: 1645 Hulcko Semenoff ja 1642 Hulcko Ifvanoff. Muoto Hulkko on säilynyt sukunimenä lähinnä kiteellä, Nurmeksessa ja Tuusniemellä....
Sidney Sheldonin suomennetut teokset löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennicasta osoitteessa http://finna.fi .
Myös WSOY sivuilta löytyvät heidän kustantamansa suomennokset, http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1061 .
Yso, ontologia, johon sisältyvät aikaisemman Ysa:n asiasanat, on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Englanninkieliset asiasanat on linkitetty Library of Congress Subject Headings (LCSH) -sanastosta. http://finto.fi/yso/en/.
Eetu Iston oli tuottelias taidemaalari, jonka teoksiin voit tutustua tarkemmin teoksessa Rönkkö, Pekka: Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). - Oulu : Pohjoinen, 1990. Edward (Eetu) Isto syntyi 28.11.1865 Alatornion Alavojakkalassa. Kylä kuuluu nykyisin Tonioon. Hän kuoli 14.10.1905.
Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.
Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:
"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään...
Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.
http://kaupunginosat.net/kallio
Kallion kaupunginosan huvilakausi alkoi 1820-luvulla Siltasaaren läntisimmästä osasta, Saarniemestä ja jatkui 1920-luvun lopulle asti Hämeentien puulaakivillojen muodossa. Siltasaaren läntisimmän osan Saarniemen alueelta ensimmäisiä huvilatontteja alettiin vuokrata 1820-luvulla. Lisäksi kaupunki alkoi vuokrata 1880-luvulla Eläintarhasta huvilatontteja. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi 15 huvilaa. Villat olivat herrasväen käytössä....
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy hakusanoilla IFRS and FAS muutamia aiheeseen liittyviä teoksia. Yksi niistä on myös sähköisesti luettavissa. Se on Joonas Pekkisen pro gradu –työ Vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyvä tilintarkastusriski FAS versus IFRS. Yhdessä luvussa käsitellään FAS:n ja IFRS:n eroja. Työn lähdeluettelosta saattaa olla myös hyötyä. Opinnäytetyön sähköinen versio löytyy täältä:
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04648.pdf
Aiheesta löytyy pari muutakin opinnäytetyötä:
- IFRS- ja FAS-tilinpäätöskäytäntöjen erot ja vaikutus kovenantteihin / Toivonen Pekka (Turun kauppakorkeakoulu, 2011)
- Laskentanormiston muutos FAS:sta IFRS:ään: tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ti-lintarkastajan...
Suomessa Tea on luultavimmin etunimen Dorotea lopputavusta keksitty lyhennelmä. Tean ja Dorotean nimipäivää vietetään Suomessa 6.2. Ortodoksinen kalenteri yhdistää Tea-nimen toiseen kristillisperäiseen nimeen Teodote. Kolmas vaihtoehto on, että Tea olisi lyhennelmä Theresian sukuisista nimistä.
Kreikkalaisperäisen Dorotea-nimen merkitys on jumalan lahja. Teresa ja Theresia nimien alkuperäinen merkitys on hieman epäselvä, mahdollisesti ne ovat tarkoittaneet naista Theran saarelta.
Lähteet:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja
- Uusi suomalainen etunimikirja
Enid Blyton kuoli Lontoossa Greenwayn hoitokodissa Alzheimerin tautiin eli dementiaan 28.11.1968 71 vuoden ikäisenä. Joidenkin lähteiden mukaan tosin hän olisi kuollut sepelvaltimotukokseen. Blyton kuitenkin sairasti Alzheimerin tautia jo vuodesta 1961.
Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä näyttämölle sekä Leena Tulivirran Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 sisältävät ala-asteikäisille sopivia näytelmiä.
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton, http://www.sunklo.fi , yhteydessä toimiva Kirjailijain näytelmätoimisto ja kirjasto pitää yllä Suomen laajinta kotimaisen näytelmäkirjallisuuden kokoelmaa. Toimiston kautta voi tilata lastennäytelmiä.
Julkaisemattomia lastennäytelmiä löytyy jonkin verran ja voi lainata Teatterikorkeakoulun kirjastosta, http://www.teak.fi/kirjasto/ .
