Katajamäki-sarjaa kirjoittava Anneli Kivelä on Karistolla ja heidän kevään listoilla uutta kirjaa ei vielä ollut. Kariston syksyllä ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tullut listoja/esitteitä, joten kirjastolla ei ole tarkkaa tietoa tällä hetkellä.
Kariston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kustannusliike(at)karisto.fi jos haluat kysyä sieltä, jos heillä olisi jo tiedossa tarkka julkaisupäivä.
Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Enid Blyton kuoli Lontoossa Greenwayn hoitokodissa Alzheimerin tautiin eli dementiaan 28.11.1968 71 vuoden ikäisenä. Joidenkin lähteiden mukaan tosin hän olisi kuollut sepelvaltimotukokseen. Blyton kuitenkin sairasti Alzheimerin tautia jo vuodesta 1961.
Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä näyttämölle sekä Leena Tulivirran Näytelmäkirja : näytelmiä luokille 1-6 sisältävät ala-asteikäisille sopivia näytelmiä.
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton, http://www.sunklo.fi , yhteydessä toimiva Kirjailijain näytelmätoimisto ja kirjasto pitää yllä Suomen laajinta kotimaisen näytelmäkirjallisuuden kokoelmaa. Toimiston kautta voi tilata lastennäytelmiä.
Julkaisemattomia lastennäytelmiä löytyy jonkin verran ja voi lainata Teatterikorkeakoulun kirjastosta, http://www.teak.fi/kirjasto/ .
Kirjassa Linnut lapintiiran muutosta kerrotaan, että se seuraa yöttömän yön aurinkoa napa-alueelta toiselle. Se pääsee kovien myötätuulien auttamana Afrikasta Etelä-Mantereelle ahtojään reunalle. Lapintiiran saapuessa sinne, siellä on täysi kesä: aurinko paistaa läpi yön ja ravintoa on riittämiin.
Eli lapintiiralla on Etelä-mantereella hyvät elinolot, se näkee elämänsä aikana enemmän päivänvaloa kuin mikään muu lintu ja ahtojään reunalla elävät suuret krilliparvet ovat lapintiiran ravintotalouden perusta.
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.
http://kaupunginosat.net/kallio
Kallion kaupunginosan huvilakausi alkoi 1820-luvulla Siltasaaren läntisimmästä osasta, Saarniemestä ja jatkui 1920-luvun lopulle asti Hämeentien puulaakivillojen muodossa. Siltasaaren läntisimmän osan Saarniemen alueelta ensimmäisiä huvilatontteja alettiin vuokrata 1820-luvulla. Lisäksi kaupunki alkoi vuokrata 1880-luvulla Eläintarhasta huvilatontteja. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi 15 huvilaa. Villat olivat herrasväen käytössä....
Runo, joka alkaa "- Katsoppas kummaa, virkkoi Miiri..." on nimeltää "Hiiriä pyydystämässä" . Kirjoittaja on Immi Hellen. Runo löytyy muun
muassa antologiasta PIKKU PEGASOS. 4000 kauneinta lastenrunoa.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa osakkeenomistajan oikeudesta saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat.
Jos nyt tutkitaan miten laita on osakeyhtiölaissa, niin WSOY.pro.fi-palvelussa osakeyhtiölain osalta todetaan, että tilintarkastajalla on nimenomaisen säännöksen puuttuessakin oikeus saada nähtäväkseen hallituksen pöytäkirjat. Osakkeenomistajalla tätä oikeutta ei ole.
Myös asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastajalla on tämä oikeus:
Asunto-osakeyhtiölaki
63 § Tilintarkastajan valinta
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.
Tilintarkastuslaki
11 § Tilintarkastuksen kohde
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen,...
P. Mustapää oli kansanrunoudentutkija Martti Haavion salanimi runoilijana. Kirjailijan elämää ja tuotantoa käsittelee esimerkiksi Aale Tynni-Haavion teos "Olen vielä kaukana - Martti Haavio-P.Mustapää 20-luvun maisemassa" (1978). Teoksessa salanimelle esitetään kaksi mahdollista alkuperää. Ensinnäkin Haavio on voinut keksiä nimen Tallinnassa sijainneesta Mustapäitten talosta, joka oli toiminut kauppiaitten kiltana. Kauppiaiden suojeluspyhimys oli mauri nimeltään P. Mauritius. Toisen alkuperän mukaan Mustapäät olivat munkkiveljeskunta, joka oli aikoinaan levinnyt myös laajalle pohjoismaihin ja senkin suojeluspyhimys oli ollut mustaihoinen mauri. P. Mustapää tarkoittaisi tällöin samaa kuin Pyhä Mauritius.
Käyttöjärjestelmä on ohjelmakokonaisuus, joka huolehtii siitä, että tietokoneen laitteet kuten levyasemat, muisti, näyttö ja ohjelmat toimivat keskenään halutulla tavalla. Käyttöjärjestelmä muodostaa toimintaympäristön eri ohjelmille ja huolehtii tietokoneen perustoiminnoista.(Hannu Jaakonhuhta : IT-ensyklopedia. 2003.) Yleisimmät käyttöjärjestelmät ovat Windows, Unix, Linux, joka pohjautuu Unixiin, MS-DOS, OS/2 ja Mac OS (Applen Macintosh-tietokoneen käyttöjärjestelmä.)
Tietokoneen ohjelmistohan voidaan jakaa kahteen osaan eli järjestelmäohjelmiin (esim. käyttöjärjestelmä) ja sovellusohjelmiin eli tiettyyn tarkoitukseen tehtyihin tai yleiskäyttöisiin ohjelmiin. Näin lähes kaikki tietokoneessa käytettävät ohjelmat ovat sovellusohjelmia,...
Helmet-kirjastokortti lakkaa toimimasta, jos asiakas ei ole käyttänyt sitä kolmeen vuoteen. Uuden saat maksutta käymällä jossain helmet-kirjaston toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Henkilöllisyys on todistettava. Kortti on maksuton.
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan vuoden 1867 10 pennin kolikolle arvo 2 €. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Lisätietoja rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
Teoksessa Eurooppa: Urheileva ja leikkivä ihminen kerrotaan Euroopan urheilun (ja leikin) historiasta.
Teoksen mukaan golf - nykyisessä muodossaan - keksittiin Skotlannissa. Kirjassa todetaan myös: "Urheilu - nykyisessä muodossaan - syntyi Englannissa 1800-luvun jälkipuoliskolla."
Kannattaa siis tutustua ainakin tähän historialliseen teokseen.
Jalkapallon ja golfin lisäksi perusbrittiläisiä lajeja ovat ratsastus, kriketti ja tennis esimerkiksi.
On erilaisia urheilun vuosikirjoja, mutta niissä kerrotaan lähinnä kilpailutuloksia. Eri urheilulajien oppaissa on puolestaan kunkin lajin säännöt.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Kimmo on kansanrunoissa esiintyvä nimi, joka tuli laajemmin tunnetuksi Eino Leinon runosta Kimmon kosto (kokoelmassa Kangastuksia, 1902). Nimeä esitettiin etunimeksi jo vuonna 1865. Almanakassa se on ollut 2.8. vuodesta 1929. Alkuosan perusteella Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Kimmon Kimin tavoin Eudokimokseen.
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla...
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka...
