Suomen pankin 68.vuosikirjassa 1987 s. 29 kerrotaan seteliuudistuksesta. Suomen Pankin johtokunta käynnisti uuden setelimalliston suunnittelun keväällä 1981. Seteleiden aihepiiriä pohtimaan asetettiin toimikunta. Toimikunta päätyi esittämään kuva-aiheiksi Suomen historian aikakausia. Uuden setelisarjan kuva-aiheiden valinnassa valittiin kolmijako Ruotsin vallan aikaan (1000 mk), autonomian aikaan (500 ja 100 mk) ja itsenäisyyden aikaan (50 ja 10 mk). Jokaisessa setelissä on henkilökuva. ”Henkilöiden valinnassa pidettiin silmällä heidän työnsä luonteenomaisuutta, edustavuutta ja tunnettavuutta aikakauden kannalta.”
Lähde : Suomen pankin 68. vuosikirja 1987 https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/9309/SP_Vsk_19…
Ensimmäinen runo on T. H. Körnerin Maailman tekijä. Se löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä (3.p. 1965). Pekasta kerrotaan Olli Vuorisen Kova pää -runossa, joka sisältyy teokseen Lausuntarunoja
nuorelle väelle (Valistus 1951). Kumpaakin teosta voi tiedustella
esim. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Tuntemattoman sotilaan nimen keksi Linnan ystäväpiiriin kuulunut Veikko Pihlajamäki, joka kirjan käsikirjoitusta luettuaan oli tokaissut: "Tämähän on oikea tuntematon sotilas." Kustantajalle teksti oli lähtenyt Sotaromaanina, mutta kustannussopimusta palauttaessaan Linna kertoi tulleensa uusiin ajatuksiin romaanin nimestä: se olisi Tuntematon sotilas. Pihlajamäen saamaan tekijänkappaleeseen Linna kirjoitti omistuskirjoituksen "Veikolle 'kummisetää' kiittäen Väinö".
Lähde:
Yrjö Varpio, Väinö Linnan elämä
Hei
En valitettavasti löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Suomen murteiden sanakirja, josta vastaus olisi voinut löytyä, on vielä keskeneräinen. Se kattaa vasta sanat aakkosväliltä a-mnää. Vastauksen voisit saada Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan toimittajilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/murteista
Voisin arvata sanan kuitenkin olevan varsin laajasti käytössä, koska Googlehakukin sen osasi maa-aineksiin liittää.
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan.
”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa:
https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat
https://...
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Etunimi Aaron on hepreankielinen nimi. Nimen alkuperä on hämärähkö, ehkä muinaisegyptin ´vuori´, ´vuorelainen´, ´valistunut´.
Kalervo-nimi juontuu knsanrunojen Kalevasta, joka on Kullervo-nimen vaikutuksesta muuttunut Kalervoksi. Kalervo nimen merkiyksestä ei valitettavasti löydy tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28Kustaa%20Vilkuna%29%20%2…
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Yön likainen enkelihän ei ole tavanomainen hohtava ja valkosiipinen kiiltokuvien suojelusenkeli, sellainen, joka vastaa lapsuuden mielikuvia enkeleistä. Mutta ne, joita hän suojelee,eivät myöskään ole mitään siloposkisia lapsia. Ehkä he tarvitsevat erilaisen enkelinkin...
Runossa esiintyvä ristiriitaisten mielikuvien käyttäminen on kirjailijalle tyypillinen tehokeino, tässä runossa asian ydin tulee esiin juuri sen kautta. (vrt. esim.Pekkarinen, Immo: Ilpo Tiihonen : lähellä tavoittamatonta. Sähköiset säkeet -verkkoantologia, http://www.electricverses.net, tai Kokko, Karri: Päivittäjä. Parnasso, 2010/6).
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-...
Lähteiden perusteella vuoden 1955 10000 markan setelissä on Snellmanin, ei Paasikiven kuva. Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) setelin arvo on noin 35-250 euroa kunnosta riippuen (sivu 91). Teoksessa Standard Catalog of World Paper money (1994) tämän setelin arvo vaihtelee 20-65:een dollariin kunnosta riippuen. Rahoilla on keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Varsinkin setelin arvo riippuu sen kunnosta. Siksi luotettavan arvion saadakseen pitäisi aina kääntyä rahaliikkeen puoleen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Suomen rahat arviohintoineen -kirjan mukaan sen arvo olisi 1-7 euroa kuntoluokan mukaan. Tietoa rahoista ja niiden arvosta myös mm. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Tätä asiaa on kysytty meiltä ennenkin. Liitän tähän aiemman vastauksen:
"Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)...
Kaksipäinen kotka on peräisin mesopotamialaisesta tarustosta, jossa se tunnettiin jumalkuninkaan suojelijana ja elämän vartijana. Bysantissa (Rooman valtakunnan itäisessä osassa) se yhdistyi taivaallisen ja maallisen hallitsijan symboliksi. Kaksipäinen kotka on esiintynyt tämän jälkeen eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm. usean maan valtiollisena vaakunaeläimenä. Sen symbolinen merkitys on myös vaihdellut. Tietoa kaksipäisen kotkan symboliikasta Turun yliopiston sivustolta Maallinen Bysantti – kotkasymboliikasta –otsikon alta:
http://archive.is/99i0r
Lentävästä possusta voidaan ainakin englanniksi puhua, kun tarkoitetaan asiaa, joka ei voi tapahtua: ”when pigs fly”. Suomeksi samasta asiasta käytetään esimerkiksi ilmaisua ”kun lehmät...
Jo ilmaisut "kova" ja "mieto" ovat itsessään subjektiivisia, koska suomen kielen adjektiivit kertovat parina vain erosta, ei mistään täsmällisestä. Käytännössä rajaus on (päihde)poliittinen, sillä edes huumeita on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Käytännössä "huume" tarkoittaakin laittomaksi lailla määriteltyjä aineita, vaikka sanalla arkikielessä voidaan tarkoittaa muutakin. Esimerkiksi kahvia ja tupakkaa ei pidetä Suomessa huumausaineina, koska ne ovat laillisia. Tällaisia kulttuurisia eroja on muitakin, sillä esimerkiksi YK:n yleissopimukset mahdollistavat jossain määrin erilaiset kansalliset línjaukset. Monia lääkeaineita voidaan myös käyttää huumaavassa tarkoituksessa, vaikka ne ovat itsessään laillisia reseptillä hankittuna....
Sanasto.fi sivustolta löytyy vastaukset kysymyksiisi: Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-tunnus ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta....
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Tällaista lausahdusta ei kukaan kollegoistanikaan muista, mutta Nuuskamuikkunen on usein ottanut kantaa omistamisen kirouksiin ja lausunut mm. näin: "Minä tiedän. Kaikki muuttuu vaikeaksi jos haluaa omistaa esineitä, kantaa niitä mukanaan ja pitää ominaan. Minä vain katselen niitä - ja kun lähden tieheni, ovat ne minulla päässäni. Minusta se on hauskempaa kuin matkalaukkujen raahaaminen." Tämä löytyy kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Nuuskamuikkusen mietekirja, s. 46.
Pikku Myyn lausahduksia voi etsiä esim. kirjasta Pikku Myyn mietekirja.
Ainakin seuraavat teokset löytyivät Helmetistä (www.helmet.fi) asiasana-haulla sanakirjat ja rakentaminen:
Methuen, John:
Arkkitehtuuri- ja rakennussanasto suomi-englanti = Architectural & building glossary Finnish-English / John Methuen.[Helsinki] : Suomen arkkitehtiliitto SAFA, 1996,
Rakennusalan sanakirja : suomi-englanti-viro, hakemistot viro ja englanti = Building and civil engineering dictionary : Finnish-English-Estonian, indexes Estonian and English = Ehituse sonaraamat : soomi-inglise-eesti, eesti ja inglise terminite registrid. Helsinki : Suomen rakennusinsinöörien liitto, 1994,
Rakennusalan sanakirja : venäjä-englanti-suomi, suomi-englanti-venäjä = Slovar' po stroitel'stvu : russko-anglo-finskij, finsko-anglo-russkij =...
