Mitään yhtenäistä tiedostoa ei näytä olevan olemassa, vaan pitää lähteä etsimään tietoja useasta eri lähteestä. Paikallisista historiikeista voi olla apua, samoin Suuresta maatilakirjasta 1-8 ja sen nettiversiosta, http://sukutilat.sarka.fi/ . Jos lunastus johti tilaksimuodostamiseen,löytyy tietoja entisten läänien pääkaupunkien
maanmittaustoimistojen arkistoista. Tietoja saa myös lähimmästä
maanmittaustoimistosta. Myös verokirjoista ja autioluetteloista voi olla apua. Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät omissa keskusarkistoissaan niiden toiminnasta kertyneet pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Samoin seurakunnat säilyttävät itse omat asiakirjansa.
Ponitalleja on kaikkiaan noin 60 osaa ilmestynyt tähän mennessä. Vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan. Suomi 24:n keskustelusta selviää, että uusimmaassa Ponitalli-kirjassa he seurustelevat. Uusimmat sarjan kirjat ovat Haamujen talo, ilmestymisvuosi on tämä vuosi. Tornikallion vangit on ilmestynyt kesäkuussa Wikipedian mukaan.
Suomenkieliset sanat Bruno Jubelskyn säveltämään Nalle Puhin sadelauluun on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäisteksti Erik Olsoni ja Brita af Geijerstam.
Lähde: Suuri toivelaulukirja 10, Porvoo, 1996.
Suomeksi A.A. Milnen teoksen Nalle Puh Rakentaa talon ovat suomentaneet esimerkiksi Annikki Saarikivi (1949)ja Kersti Juva (1977). Kersti Juvan suomentaman kirjan runot on riimitellyt Panu Pekkanen.
Vertaamalla kirjojen ja Helismaan tekstiä huomaa niissä suurta yhtäläisyyttä. Helismaan tekstissä sataa vettä, mutta varpaat palelevat molemmissa.
PS. Kirjassa Nalle Puhin suosituimmat kertomukset, 2002, on kyseinen runo saanut nimekseen Ulkoilmalaulu.
Isossa-Britanniassa on kullakin Yhdistyneen kuningaskunnan osalla (Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti) oma jalkapalloliittonsa. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA (jonka alaisuudessa toimiva, jalkapallon EM-kisat järjestänyt UEFA toimii) hyväksyy jäsenikseen juuri maat, joilla on erilliset jalkapalloliitot. Ison-Britannian lisäksi esimerkiksi Tanskan Färsaarilla on FIFAn jäsenyys, ja samoin vaikkapa Ahvenanmaalla voisi olla oma jäsenjoukkueensa jalkapallon kansainvälisissä mestaruuskisoissa.
Tästä on kerrottu esimerkiksi Aamulehdessä vuoden 2016 jalkapallon EM-kisojen aikaan:
Matti Mörttinen, Aamulehti 15.6.2016: https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000007448843.html
Kuitenkin olympialaisissa pidettäviin...
Haukilahden l. Gäddvikin historian asiakirjatiedot alkavat v. 1540, jolloin Gäddvikin yksinäistalo mainittiin yhtenä Espoon pitäjän kylänä. Talon hävittyä sen entinen alue oli kokonaan asumattomana kaksi vuosisataa siihen asti, kun Gräsan kartano perusti Haukilahden rantaan kaksi torppaa. Torppien lähelle raivattiin peltotilkkuja. Gräsan oli ilmeisesti Espoon vanhin rälssitila ja sitä pidetään historiallisesti yhtenä Espoon tärkeimmistä kartanoista.
Seuraava käännekohta alueen asutushistoriassa oli kahden huvilapalstan (Kalvholmen ja Toppelund) perustaminen alueen kaakkoiskolkkaan 1880- luvulla.
vuonna 1924 alueelle muuttaneen Herlin- nimisen kalastajan haastattelusta käy ilmi, että tuolloin alueella ei vielä ollut yhtään huvilaa. Näihin...
Monet sukuja koskevat tutkimukset on ryhmitelty sukututkimuskirjoihin suvuittain, joten tulisi ensin ottaa paikallishistorioista tms. selvää, mitä sukuja kyseisellä paikkakunnalla on asunut ja sitten etsiä noista sukukirjoista tietoja siitä, onko kukaan jo tutkinut kyseessä olevaa sukua. Myös Suomen historiallinen bibliografia (käsikirjastossa luettavana – uusin osa vain CD-ROM-muodossa) on hyvä lähdeteos, kun etsii sukuhistoriallista tutkimusta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen Sukututkimusseuran Internet-sivuilla osoitteessa www.genealogia.fi on sivusto, jossa luetellaan paikkakunnittain eri sukuja tutkivat henkilöt (esim. Kuoreveden ja Oriveden sukuja selvittävät tutkijat ja tutkimuksen kohteena olevat suvut löytyvät osoitteesta (http...
Vastaus löytyy Tilastokeskuksen sivulta http://www.tilastokeskus.fi Klikkaa Maailma numeroina, jolta sivulta klikkaat hakemistot ja hakemistosta kotieläimet.
Vuonna 2001 on maailmassa ollut eniten
kanoja 14 662 miljoonaa
nautakarjaa 1360137 tuhatta
lampaita 1059107 tuhatta
sikoja 927692 tuhatta
vuohia 693457 tuhatta
hevosia 58295 tuhatta
aaseja 42684 tuhatta
muuleja 13517 tuhatta
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 kertoo muun muassa näistä termeistä. Trendi on 1. jonkin ilmiön kehityksen (määrätietojen avulla laskettavissa oleva) suunta, suuntaus. Esimerkiksi voidaan puhua vaikka väestönkasvun nykyisestä trendistä. Trendilla voidaan tarkoittaa myös
2. leimallista, näkyvää piirrettä (nykyisessä) muodissa, käyttäytymisessä tai muussa sellaisessa. Esimerkiksi voidaan puhua vaikka kukkakuosista kevään trendinä.
Tendenssi on puolestaan pyrkimys, taipumus, kehityssuunta, suuntaus; (mielipiteitä ohjaileva) tarkoitus, tarkoitushakuisuus. Esimerkiksi puhutaan tilaston osoittamasta tendenssistä lisääntyvään alkoholinkulutukseen tai romaanin yhteiskunnallisesta tendenssistä.
Kukaan ei tiedä eläinten määrää maapallolla, sillä edes kaikkia eläinlajeja ei tunneta. On arvioitu, että 86 % Maan eläinlajeista on vielä löytämättä. Parhaiten maapallon eläimistä tunnetaan ihmisten (Homo Sapiens) määrä. Ihmisiä on yli 7,8 miljardia. Väkiluvun kehitystä voi seurata osoitteessa https://www.worldometers.info/
Niin sanottuja tuotantoeläimiä on yli 24 miljardia. Näistä nautoja on lähes 1,5 miljardia, sikoja miljardi ja lampaita miljardi yksilöä. Kanoista ja broilereista on vielä vaikeampi pitää lukua, mutta niitä on lähes 18 miljardia yksilöä. Tuotantoeläinten määrään ei ole laskettu mukaan kaloja, hummereita, mehiläisiä, yms. Ihmisten ja tuotantoeläinten määrät ovat nousussa.
Villit eläimet sen sijaan vähenevät....
Luumäellä, lähellä Kannuskoskea ja Valkealan rajaa esiintyy Sdyänmaanlakka sekä talon että kylän nimenä, ja se on siellä juurtunut myös sukunimeksi. Kyseinen talo on peräisin ainakin 1700-luvulta. Nimen alkuosa ilmaisee talon syrjäistä sijaintia. Lisätietoa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa aikaisemmin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Miska ja Petruska ovat pojannimiä, mutta voivat myös tarkoittaa venäläistä Miska-karhua ja Petruska-nukkea. Petruska on perinteinen venäläinen nukketeatterihahmo. Kuten lasten leikeissä, ei lastenlauluissakaan aina taida olla ulkopuoliselle avautuvaa järjellistä sisältöä. Ne saattavat olla vain pelkkiä rallatuksia. Tässä Katinka-laulussakaan ei varmaan ole kyse triangelidraamasta sen enempää kuin seksuaalisuudestakaan. Katinka-tyttö siinä vain leikkii mielikuvitusleikkiä nallella ja nukella."
http://www.kysy.fi/kysymys/miska-soutaa-joella-mista-ihmeesta-kyseinen-…
Hei! Juha Tapion laulu Kaksi puuta löytyy nuottikokoelmasta Suomi pop 2009 (sanat, melodia, sointumerkit), jota Jyväskylän kaupunginkirjastollakin on useita kappaleita. Juha Tapiolta ei ole julkaistu omaa nuottikirjaa, mutta yksittäisiä kappaleita löytyy erilaisista nuottikokoelmista. Niitä voi hakea joko kirjoittamalla laulun nimi hakusivun ( http://www.aaltokirjastot.fi/ ) nimeke-kenttään tai kirjoittamalla artistin nimi tekijäkenttään muodossa sukunimi, etunimi. Laulu Kaksi puuta on Juha Tapion levyllä Suurenmoinen elämä (p2008).
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,...
Saitkin jo vastauksen edelliseen kysymykseesi. Vähän lisää: Annika Thor kirjoittaa romaaneja vaikeista aiheista kuten esim. koulukiusaamisesta toisen maailmansodan juutalaisvainoista ja lapsipakolaisista.
Tietoa Saari meren keskellä -kirjasta löytyy osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuesitt/thor.htm
Tietoa Totuus vai tehtävä -kirjasta löytyy osoitteesta http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Krista tarkoittaa "Kristukselle kuuluvaa, kristittyä". Nimi on alkuaan kreikkaa ja nimistöömme se on tullut latinan kautta.
Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Casimir on muinaisslaavilainen nimi ja tarkoittaa rauhan tekijää, rauhan julistajaa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimien merkityksiä. Palvelun arkistosta löytyvät myös kaikki kysymäsi nimet. Voit tutkia nimiä arkiston osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tieto...sto.aspx Kirjoita hakuruutuun haluamasi etunimi ja sana etunimet, esimerkiksi Camilla etunimet.
Kirjastosta löytyy myös paljon mielenkiintoisia nimikirjoja, joita voit lainata tai käydä selailemassa. Esimerkiksi Lempiäinen: Suuri...
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta...
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
