Oikeusvaltiossa vakavistakin rikoksista syytetyllä on oikeus puolustukseen. On hyvä muistaa, että syytetty ei ole sama asia kuin syyllinen, ja myös rikoksiin syyllistyneillä on oikeuksia, joiden tulee toteutua.Syytetylle voidaan määrätä julkinen puolustaja. Syytetyn puolustajaksi määrätään pääsääntöisesti henkilö, jota syytetty itse on ehdottanut. Asianajaja saa kuitenkin kieltäytyä ottamasta tapausta hoidettavakseen.Miksi sitten joku tietty asianajaja haluaa puolustaa oikeudessa vakavista rikoksista syytettyä? Taustalla voi olla esimerkiksi velvollisuudentunto tai kunnianhimo, halu suorittaa erityisen haastava työtehtävä.Lisää aiheesta:https://www.minilex.fi/a/syytetyn-julkinen-puolustus-ja-oikeusapuhttps://yle.fi/a/3-10155062https://www....
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Monien dekkarifanien hyödyntämä sivusto Tornion kaupungin verkossa on ensitietojen mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Se, millaisista tietoturvariskeistä on kysymys, ei ole tiedossa. Sivuston aineisto on kuuleman mukaan tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Olisikohan kyseessä tarina Takaisin koulunpenkille? Se ilmestyi Aku Ankka -lehdessä ensimmäisen kerran numerossa 11/1955. Tarina on julkaistu myöhemmin mm. seuraavissa kokoelmissa:
Huiskahäntä ja muita Aku Ankan parhaita (1979)
Mikki ja Hessu olympialaisissa. Huiskahäntä ja muita Aku Ankan parhaita (1988)
Aku Ankka : 1955 (1997)
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Wikipedia kertoo, että sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskeva", ja että alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Kirjassa Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet sanotaan, että politiikka on toimijoiden tavoitteiden edistämiseen tähtäävää yhteisten asioiden hoitamista, se on konflikteja ja yhteistyötä. Politiikalle ei oikein voi määritellä keksijää.
Politiikka on myös Aristoteleen (348-322 eaa.) etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevä teos, joka on vaikuttanut hyvin paljon yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Fedde-nimen alkuperä on friisiläisissä Frid-alkuisissa nimissä, joissa 'frid' tarkoittaa rauhaa. Samaa juurta ovat myös Fredrick, jonka suomalaisena puhuttelumuotona on käytetty Veetiä.
Lähteet:
Behindthename.com: https://www.behindthename.com/name/fedde
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ve…
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Brittiläisen Lets go gardening-sivuston, http://www.letsgogardening.co.uk/ , maailmanennätykset osion mukaan painavin päärynä on painanut 2,1 kg ja sen kasvatti Warren Yeoman of Arding New South Walesissa Australiassa. Katso, http://www.letsgogardening.co.uk/Information/WorldRecords_p2.htm .
Kynsi sanasta on suomen murteissa moneksi. Monesti se on käsitetty sormiennäppäryyden tai taidon synonyymiksi. Suomen murteiden sanakirjassa on esimerkkejä Kynnelle kykenemisestä:"jhk kykeneväksi tullut ”kykenee (pääsee tms.) kynnelle (t. kynsilleen)”.Esimerkitnim piàn kun nek (pojat) kynnel kykèntysivɛ nin talòm pellol työhön. Sauvoeikö siältä nyr rupijat tulohon siältä Amerikasta pois kaikki jokka kynsillensäk kykenöö. NurmoAina vietiin niityllek kesällä syvämmaallekki yökuntiin semmosia (lapsia) jokka kynnellek kykeni. Saloinense aina tuntu vaiḭ että ku minä pääsen kynnellet tuosta niin kyllä minä sitte taas pärijää˷. KuivaniemiLapsi on jo melkein työhön kykenevä: On ihan kynnelle käymässä. KuhmoSillon kun kynnellek kyhäösi ni,...
Oheisessa Jukka Leskisen toimittamassa julkaisussa Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena (2018) syyllisyysteemaaa käsitellään lyhyesti otsikolla Sotilaan syyllisyyden tunne ja tappamisen psyykkiset esteet (s. 28-29) PVTUTKL+julkaisuja+9.pdfViittaat kysymyksessäsi ehkä tässä artikkelissa mainittuun toisen maailmansodan jälkeen julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin nimeltä American soldier (Stouffer & työryhmä 1949), joka pohjautui perusteelliseen sotaveteraanien kyselytutkimukseen. Artikkelin mukaan tätä tutkimusraporttia voidaan edelleen pitää yhtenä sotilaspsykologian ja -sosiologian peruslähteenä. Yhtenä tämän tutkimuksen havaintona oli, miten vaikeaa tavalliselle ihmiselle on toisen ihmisen vahingoittaminen, puhumattakaan...
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Tuija Lehtisen Suklaapolkuja-kirja ilmestyi Otavan kustantamana v. 2008 (ISBN 978-951-1-23006-9) ja seuraavana vuonna pokkaripainoksena (Loisto-pokkari).
Kirja kertoo meteorologi Elsa Karimosta, joka kaipailee parisuhteeseensa uusia tuulia. Hänen miehensä ekologi Turo Marttilan mielenkiinto suuntautuu Elsan sijasta lähinnä hyönteisiin, joita mies reissaa tutkimassa maailmalla.
Kulttuuritoimittaja Ismo Loivamaa kirjoittaa Ilkka-lehden kulttuuripalstalla kirjasta tiiviin selostuksen ja arvion, jonka löydät täältä:
http://www.ilkka.fi/teemat/teematarticle.jsp?article=374189
Tässä vielä linkki yhteen blogitekstiin, joka kertoo Suklaapolkuja-kirjasta:
http://vauhko.vuodatus.net/blog/1541948/tuija-lehtinen-suklaapolkuja/
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
Vuonna 1968 hyväksytyn yleiskaavan mukaan Tourulasta tuli häviämään kaikki entinen rakennuskanta. Tourulan kohdalla ei ajateltu alueen säilyttämistä. Tourulaan laadittiin asemakaava vuonna 1971 ja vahvistamista odottava asemakaava oli nähtävissä 1972. Tourulan asemakaava vahvistettiin lopulta 1976.
Jyväskylän kaupungin Rakennusvalvonnan ystävällisellä avustuksella selvisi seuraavaa: Nykyään olevista asuinkerrostaloista on osoitteeseen Ailakinkatu 22 rakennusluvalla L71/1981 rakennettu 8-kerroksinen kerrostalo ensimmäinen. Rakennuslupa on myönnetty huhtikuussa 1981 ja Asunto Oy Toururanta on valmistunut helmikuussa 1982.
Lähteitä:
Anttila, Veikko: Jyväskylän Tourula : pienyhteisötutkimus (Suomalaisen kirjallisuuden seura,...
Alla on luettelo Helmet-kirjastojen ruuan lisäaineita käsittelevistä kirjoista. Niiden sijainnit löytyvät Helmet-hausta hakusanalla lisäaineet tai ruotsinkielisellä hakusanalla tillsatsämnen. Toisena hakusanana voit halutessasi käyttää sanoja elintarvikkeet, ravinto, ruoka tai ruoat, tai ruotsinkielistä föda-sanaa, jolla saat ruotsinkielisen materiaalin. Norjankielisiä kirjoja aiheesta ei Helmet-kirjastoista löytynyt.
http://helmet.fi/
Luettelo ei ole täydellinen, esim. yliopistokirjastoista löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joita yleisten kirjastojen kokoelmissa ei ole. Yliopistokirjastojen kokoelmia voit selata Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
- Ravintomme lisäaineet : käyttö, haitat, lisäaineeton ravinto / [Pertti] Lähteenmäki...
