Kysymykseen on mahdoton vastata, koska kukaan ei tiedä, kuinka paljon Raamattuja on maailmassa kaikkina vuosisatoina painettu. Wikipedian artikkelin mukaan pelkästään englanninkielisiä ns. Gideonin raamattuja on painettu yli 2 miljardia kappaletta ja Jehovan todistajat arvioivat kokonaismääräksi 6 miljardia. En onnistunut löytämään edes karkeata arviota pelkästään Suomessa julkaistujen Raamatun eri versioiden painosmääristä (painosmäärät ovat yleisesti ottaen ns. liikesalaisuuksia), mutta on selvää, että sitä on täytynyt pelkästään viralliseen seurakuntien käyttöön painattaa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoonankin menevä määrä.
Raamattu on laaja teos, mutta se painetaan usein ohuelle erikoispaperille, josta käytetään myös...
Mahdoitko tarkoittaa intiasta suomeksi käännettyjä nuortenkirjoja? Tällaisia ei valitettavasti ole paljon.
Hidier Desain kirja Tanuja: Sopivasti sekaisin (2004) kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka etsii paikkaansa kahden kulttuurin välissä. Tyttö on syntynyt Yhdysvalloissa ja hänen perheensä asuu siellä. Vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja.
Chita Banerjee Divakumi on suomalainen kirjailija, joka on sijoittanut kirjansa Hopealaakson salaisuus (2004)Intiaan. Kirja on fantasiatrilogian aloitusosa.
Vanhempi Intiaan sijoittuva nuortenkirja on R. Lal Singhin Viidakon lahja (1955).
Voit etsiä kirjoja myös Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten sivuilta
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/aasia.htm
sekä Helmet-tietokannasta...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Tekijänoikeuslain 12 pykälän mukaan ”julkistetusta teoksesta jokainen saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua teosta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen”.
Lain pykälässä 50a todetaan kuitenkin, että suojatun teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen eli suojausjärjestelmän saa kiertää vain, jos teoksen kappaleen laillisesti hankkinut tai haltuunsa saanut ei muuten saa teosta kuultavilleen tai nähtävilleen. Teoksesta, jota suojaava tekninen toimenpide on kierretty teoksen saamiseksi kuultaville tai nähtäville, ei saa valmistaa kopiota.
Saat siis valmistaa kirjaston levyistä itsellesi kopion, jos et joudu kiertämään suojausta.
Lea Tastula ja Marjaana Hietala Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta selvittivät asian perusteellisesti: Alice Tegnérin säveltämän Saareen-laulun alkuperäinen nimi on Dansvisa. Laulu löytyy hänen nuotistaan "Sjung med oss, mamma!", osasta 4: http://carkiv.musikverk.se/www/dansvisa_bi_13590_04.pdf. Nuotissa tekstin tekijäksi on merkitty O. v. Dalin ja tarkemmassa kuvauksessa Olof von Dalin https://katalog.visarkiv.se/lib/views/visolat/ShowRecord.aspx?id=1031979. Toisella sivustolla tekstintekijän etunimi lienee väärin (Otto), mutta tällä sivustolla lukeekin: Lyrics after Otto von Dalin: http://www.acc.umu.se/~akadkor/AT.html. Olof von Dalinin runossa tai sanoituksessa "Skatan sitter på kyrkotorn" 3. ja viimeisessä...
Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan...
Aino Niinistön runo "Saunatontun jouluaatto" sisältyy kokoelmaan "Aarrekammio" vuodelta 1985. Kokoelman julkaisutietoja ei jostain syystä valitettavasti löydy Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, mutta teos on kyllä lainattavissa monissa yleisissä kirjastoissa.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1316…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1428705%7CSAarrekammio%7C…
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Vuoden 1917 kuparista 10-pennistä on kaksi eri versiota:
a) Nikolai II:n monogrammilla varustettu, jonka arvo vaihtelee kolikon kunnosta riippuen 0,50:n ja 20:n euron välillä.
ja
b) Varustettuna kotkavaakunalla ilman kruunuja. Arvo vaihtelee kunnon mukaan 0,50:n ja 10:n euron välillä.
Tiedot löytyivät kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas.
Suomessa on järjestetty kaikki yleiset valtakunnalliset vaalit vuodesta 1907 lukien erikseen – yhtä kertaa lukuunottamatta: vuoden 1996 kunnallisvaalien yhteydessä toimitettiin myös Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit. Jos tarkasteltavaksi otetaan myös muut kuin valtakunnalliset vaalit, löytyy toinenkin poikkeus: Kainuun hallintokokeilun 2005–2012 yhteydessä alueen kahdeksassa kunnassa toimitettiin kokeilusta annetun lain mukaiset maakuntavaalit kunnallisvaalien yhteydessä 2004 ja 2008.Vaalien samanaikainen toimittaminen - Vaalit Kainuun maakuntavaalit 2004 ja 2008 - Vaalit Monella tapaa poikkeukselliset vaalit – "Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla" | Kuntalehti
Ruusuja voidaan lisätä useilla tavoilla. Suvullisesti eli siemenestä lisättäessä jälkeläistö on perinnöllisesti vaihtelevaa. Siemenkylvö ei sen vuoksi sovi sellaisten ruusujen lisäämiseen, joiden halutaan pysyvän lajikeaitoina eli aina samanlaisina. Jos siis tarkoituksena on kasvattaa täsmälleen alkuperäisen emokasvin kaltaisia taimia, kannattaa ruusuja lisätä suvuttomasti eli kasvullisesti: pistokkaista, varttamalla tai juurivesojen avulla.
Käytännössä siemenistä voidaan lisätä ainoastaan yksinkertaiskukkaisia luonnonruusuja, joiden siementaimet muistuttavat emoaan suuresti. Kerrannaiskukkaisia ruusuja ei voida koskaan lisätä siemenestä ilman että kukkien ulkonäkö muuttuu.
Mikäli suvulliseen lisäykseen liittyvän vaihtelun - esimerkiksi...
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Kirjastot saattavat ottaa lahjoituksia vastaan, mutta se riippuu paljon siitä, mitä kirjoja lahjoitukseen kuuluu. Esimerkiksi kohtuullisen uudet ja menevät kirjat otetaan luultavasti vastaan, mutta vanhat ja vähemmän suositut kirjat eivät oikein mahdu kokoelmiin. Tosin Pasilan kirjavarasto voi ottaa vastaan vanhoja harvinaisempia kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmista tai joita on vain huonokuntoinen kappale. Kovin huonokuntoisia kirjoja ei kannata tuoda.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshylly tai -kärry, johon kirjoja voi tuoda. Kirjakierrätyspisteelliset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, kun valitset pudotusvalikosta kohdan ”Kirjakierrätyspiste”. Välttämättä kaikkiin kierrätyspisteisiin...
Canto Finlandiasta ei löydy paljoakaan tietoa. Last.fm-sivuston määritelmän mukaan Canto Finlandia on suomalainen projekti, joka yhdistelee syntetisaattoreita ja kuoromusiikkia, tuottaen cover-versioita pop- ja rock-kappaleista Gregorian-yhtyeen hengessä.
Allmusic.com-palvelun mukaan yhtye on julkaissut kolme albumia ja neljä singleä vuosina 2001-2003.
Ensimmäinen levy Canto Finlandia on EMI:n julkaisema, kappaleiden sovitukset ovat Timo Lehtovaaran tekemiä ja osan kappaleista on säveltänyt Teropekka Virtanen. Tuottajana on toiminut Jakke Lindberg. Levyt Canto Finlandia II ja Canto Finlandia III ovat Capitol Recordsin julkaisemia. Tuotanto ja sovitukset ovat Teropekka Virtasen käsialaa, kuorosovitukset Timo Lehtovaaran tekemiä....
Lauri Viidan Kootut runot sisältää varmaan joitakin aiheeseen sopivia runoja. Vuoden 2006 painos on uusin, ja siinä on alussa luonnehdintaa runoilijasta. Uuno Kailaksen runoissa on myös mielenterveyteen liittyviä runoja. Hänestä on Kalle Achte julkaissut kirjan: Uuno Kailas, runoilija psykiatrin silmin. Kirjassa on myös Kailaksen runoja asiayhteyksissä. Häneltä on ilmestynyt lukuisia runokokoelmia, yksi koottujen runojen kokoelma on Palava laulu : valitut runot, 2000.
Uuno Kailas on kääntänyt suomenruotsalaista runoutta, ja niistä L. Onervan ja Edith Södergranin runoissa on teemaan sopivia runoja, esimerkiksi kokoelmissa L. Onerva: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952;
Edith Södergran: Levottomia unia ja Kultaiset linnut. Uudempien...
Encyclopedia mythologicasta löytyy tieto, että mystinen Ing mainitaan anglosaksisessa riimurunossa (Old English Rune Poem, https://anglosaxonpoetry.camden.rutgers.edu/the-rune-poem/) 700-800 luvulta. Ing on mieshahmo, joka matkaa itään meren yli.
https://pantheon.org/articles/i/ing2.html
Ing-riimu ja hahmo on yhdistetty Yngvi (muin.norja) Inguin (muin.germ.) Ingwine (muin.engl.) -jumaluuteen https://infogalactic.com/info/Yngvi, joka yhdistetään jumalaan nimeltä Freyr. Yngvistä sanotaan, että hän on Odinin poika, https://pantheon.org/articles/y/yngvi.html Freyr on hedelmällisyyden, maanviljelyksen ja sään jumala https://pantheon.org/articles/f/freyr.html
Muotoa Ign ei löydy ...
Teoksesta Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen (1946) löytyy muun muassa voipytyn, taikina-astian teko-ohjeet (kuvallinen ja lyhyt kirjallinen selostus).
"Vanhojen tavaroiden aarrekirja" -teos (2001) opastaa jonkin verran taiteen keräilyharrastukseen. Siinä on myös mukana Arabian leimat. Hyvä johdatus siihen, miten Helsinkiä on kuvattu kuvataiteessa on Helsingin kaupunginmuseon julkaisu "Rakas Helsinki", jossa kerrotaan myös teosten julkaisemista massapainotuotteiksi. Suomalaisia maisemia esittelevä litografia teos "Finland framstäldt i teckningar" -teos julkaistiin 1845-52, sen tekijöinä oli mm. Magnus von Wright.
Kotkan pääkirjastossa on lehtileikekansio, joka sisältää vanhoja lehtiartikkeleita Ilkka Remeksestä. Sieltä osui silmiini Kotiliedessä vuonna 1999 julkaistu artikkeli, jossa kerrotaan näin:
Kirjailija Remeksestä tuli saman poltteen johtamana kuin muistakin kirjailijoista. "Minulla oli tarinan kertomisen tarve. Kai se on niin kaikilla, jotka tarinoita kertovat, vaikka se saattaa tuntua pliisulta syyltä.". (Apila, Inkeri: Ilkka Remes. Jännityskirjailija. - Kotiliesi 4/1999, s. 100)
Lehtileikekansion voi laina kotiin.
Kyyti-verkkokirjaston haulla löytyy mm. seuraavat kirjat, joissa kerrotaan Ilkka Remeksestä:
-Kotimaisia nykykertojia 8. - Avain 2010.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6. - BTJ 2009.
-Kotimaisia tieteis- ja...
Ristiintaulukoinnilla voidaan analysoida tilastotietoja ja tilastollisten muuttujien välistä riippuvuutta. Menetelmää käytetään paljon muun muassa sosiologiassa ja historiantutkimuksessa.
Tietoa ristiintaulukoinnista on muun muassa Martti Holopaisen ja Pekka Pulkkisen kirjassa Tilastolliset menetelmät. Ristiintaulukoinnissa kahden muuttujan arvot sijoitetaan taulukkoon siten, että toinen muuttuja on riveillä, toinen sarakkeissa. Jos muuttuja 1 on esimerkiksi oppilaiden määrä eri luokilla ja muuttuja 2 oppilaiden sukupuoli, nähdään ristiintaulukoimalla kuinka monta tyttöä ja poikaa jokaisella luokalla on. Voidaan laskea myös kuinka monta prosenttia eri luokilla on tyttöjä ja poikia. Lopputuloksesta voidaan yrittää päätellä, vaikuttaako...
