Hakkapeliittoja käsittelevästä kirjallisuudesta Olli Bäckströmin teos 30-vuotisesta sodasta on uusin ja laajasti saatavilla kirjastoissa.
Bäckström, O. (2020). Lumikuningas: Kustaa II Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus.
Aiemmasta kirjallisuudesta esim. seuraavat voisivat olla hyödyllisiä:
Antila, O. & Tetri, J. E. (2001). Hakkapeliittain jäljillä: Suomalaiset Euroopan sotakentillä. Ajatus.
Korhonen, A. (1939). Hakkapeliittain historia: 1, 1617-1625. WSOY.
Korhonen, A. (1943). Hakkapeliittain historia: 2, 1626-1629. WSOY.
Lappalainen, J. T. (2001). Sadan vuoden sotatie: Suomen sotilaat 1617-1721. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Kirjailija Spyri, Johanna (o.s.Heusser)1827-1901.
Kyseessä on kirjasarja:Pikku Heidi on ensimmäinen osa,josta on otettu useita painoksia, suom.Sirkka Rapola. Toinen osa Heidi osaa käyttää oppiaan.
Kirjat olivat suosituimpia tyttökirjoja 50-luvulla.
Niistä on tehty elokuvia ja sarjoja. Siihen aikaan Heidi tuli yhdeksi suosituimmaksi nimeksi..ja suosio jatkuu.
Kirjoissa keskeisenä teemana elämä Alpeilla sekä hyvän ja pahan taistelu. Lisää tietoa mm. Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita julk.BTJ Kirjastopalvelu 2000. Kirjoja lainataan yhä.
Valitettavasti Pihasoittajat kuuluu niihin varsin suosittuihin ja osittain jopa julkisesti menestyneisiin suomalaisyhtyeisiin, joiden levytettyä tuotantoa ei ole koskaan julkaistu nuottimuodossa. Ainoa poikkeus on Euroviisuissa erinomaisesti menestynyt "Viulu-ukko", joka on julkaistu vuonna 2007 kokoelmassa Suomen euroviisut kautta aikojen (F-kustannus).
Syyksi Pihasoittajien kustantamattomuuteen arvelen yhtyeen musiikin sijoittumista eri tyylien rajoille. Se ammensi perinnemusiikista olematta kuitenkaan varsinaista pelimannimusiikkia. Siinä oli folkin ja viihdemusiikinkin piirteitä olematta silti kumpaakaan. Tällaisten tyylien väliin jäävien artistien kohtalona on usein se, etteivät kustantajat uskalla ottaa riskiä. Pihasoittajien...
Laulun nimi ja esittäjä eivät valitettavasti ole selvinneet. 1980-luvulla julkaistuilla kaseteilla Lepakko-disco ja Superkuperkeikka : mukavia jekkulauluja on Mörökölli-niminen kappale. Kasetteja ei ole kokoelmissamme, joten en voi tarkistaa, löytyisikö etsimäsi laulu niiltä.
Lähetin kysymyksesi kirjastojen väliselle sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos saan vastauksen sitä kautta.
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
Hämähäkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, niinpä ulkoinen lämmönlähde eli käytännössä aurinko on niille elintoimintojen kannalta välttämätön. Ulkoseinät ovat hämähäkeille, aivan kuten esimerkiksi perhosille, ensimmäisiä rakennetun ympäristön lämpeneviä paikkoja kevään auringossa.
Oman kokemukseni perusteella lämpimillä seinillä näkee etenkin lukkeja (mm. seinälukki), mutta toki lämmin seinä tarjoaa houkuttelevan pinnan muillekin lajeille. Lukit ovat pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä, joita ei kuitenkaan lasketa varsinaisiksi hämähäkeiksi.
Lisää tietoa hämähäkkieläimistä löytyy kuvien kera vaikkapa teoksista Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa, Kalliola: Ötökät sekä Sandhall: Hämähäkit sukulaisineen.
Syynä lihan kovuuteen tai tiiviyteen lienee possujen vähärasvainen ravinto ja runsas liikunta. Viljapossun ruokinta pohjautuu nimensä mukaan viljalle; ohralle, kauralla ja vehnällä. Käytettävissä olevissa lähteissä kerrottin, että teollisuuden oheistuotteita kuten mäskiä tai heraa ei viljapossuille tarjota eikä myöskään valmiita teollisia rehuseoksia.
Viljapossuilla on yleisesti myös tavallista väljemmät tilat, jotta ne pääsevät liikkumaan. Kesällä harrastetaan myös ulkotarhauksesta. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa viljapossua verrattiin rasvapitoisuuden osalta villisikaan.
Lähteitä:
Helsingin Sanomien sähköinen arkisto
http://www.monipaja.net/sikala.htm
http://users.kymp.net/bmt-iitti/Sivut/Benjamin%20Sikala.html
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena....
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja...
Alku ja Alkku ovat skandinaavisen Algot-nimen suomalaisia muunnoksia, joiden pohjana on ilmeisesti keskiaikainen Algut-muoto. Sellaiset sukunimet kuin Alkula ja Alkku ovat muodostuneet tämän nimisten Satakuntaan asettuneiden isäntien nimistä. Tornionjokilaaksossa ja Kemijoen suulla jo 1500-luvulla sukunimenä esiintyvä Alkku kertoo väestötieteilijöiden mukaan satakuntalaisten muutosta pohjoiseen. Alkkula-niminen kylä löytyykin sekä Akaan Viialasta Satakunnan ja Hämeen raja-alueelta että Ylitorniolta Lapista. – 'Alkku'-sanalle sinänsä ei sanakirjoista merkitystä löydy.Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomalainen paikannimikirja Kielitoimiston sanakirja Suomen murteiden sanakirja Vanhan...
Etsitty sarja on Ruotsin television tuottama Varjojen talo, joka perustuu tanskalaisen Bjarne Reuterin romaaniin 7.a. Kolmiosainen sarja esitettiin TV 1:n ohjelmistossa lauantai-iltaisin touko-kesäkuussa alkaen 31.5.
"Ruotsin television tuottaman Varjojen talo -sarjan gotlantilaisessa kartanossa kummittelee. Mozart-koulun 7 A -luokka asettuu retkellään taloksi, jossa nurkat ulisevat ja ullakko paukkuu ilman näkyvää syytä. Kartano kuului aikoinaan Zanzibarissa asustaneille veljeksille, jotka hukkuivat merimatkallaan palatessaan takaisin kotikonnuilleen. Lasten ei tarvitse onneksi yksin kummittelua kestää; opettajista ovat mukana Gia (Gunilla Röör) ja Henrik (Stefan Sauk), jotka joutuvat setvimään omien ongelmiensa lisäksi murrosikäisten...
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Turun Sanomat mikrofilminä kyseiseltä päivältä (v. 1905 alkaen). Voitte pyytää kyseisen filmin varastosta ja varata ajan mikrofilminlukulaitteelle (puh. 2620 629). Laitteesta saa myös maksullisia kopioita.
Suomalaisten luettelosääntöjen mukaan kansien kuvittajia ei todella oteta mukaan kuvailutietoihin. Aiemmin kuvitus saattoi olla irrallisessa kannen suojapaperissa. Pokkari- ym. muissa painoksissa saattaa olla aivan eri kuvitus, vaikka kirjan sisältö on sama.
Myöskään yhteisten kansaivälisten luettelointisääntöjen mukaan, joihin suomalaiset säännöt perustuvat, kansien kuvat ja otsikoiden muotoilu jätetään huomiotta.
Fennicaan luetteloidaan tarkimmin Suomessa, yleiset kirjastot saavat jättää omissa kuvailuissaan tiettyjä tietoja pois.
Urpo Huhtanen -nimistä näyttelyjulkaisua (ilm. 1990, 14 s.), voi lukea Turun yliopiston kirjastossa.
Linkistä
http://suomenkuvittajat.blogspot.com/search/label/Urpo%20Huhtanen
löytyy joitakin kuvia Huhtasen...
