Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -...
Piafin ja Brelin ohjelmistosta on suomeksi julkaistu nuottina lähinnä artistien tunnetuimpia lauluja - Piafilta mm. En kadu mitään, Hymni rakkaudelle ja Pariisin taivaan alla; Breliltä Jos nyt menet pois, Päivät kuin unta ja Vanhojen rakastavaisten laulu. Nuotteja suomeksi näihin löytyy esim. Suuri toivelaulukirja -sarjasta.
Huomattavasti useampia Piafin ja Brelin lauluja on esitetty teattereissa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Susanna Haaviston albumi Laulusi elää, Brel koostuu Liisa Ryömän Helsingin kaupunginteatterille laatimista suomennoksista. Haaviston Pakko saada laulaa - Edith Piaf -albumin laulutekstit puolestaan ovat pääosin Esko Elstelän teatterille tekemiä suomennoksia. Jotkut kappaleet on käännetty moneen kertaan eri...
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Tässä muutamia ehdotuksia:Aalto: Matkaopas keskiajan Suomeen, Takalo: Polkimilla, Tyson: Tähtitiedettä kiireisille nuorille, Adam Kayn teokset Kayn anatomia, Kayn kaikenmoiset keksinnöt ja Kayn poppakonstit sekä Joona Leppälän ZoneVD -sarja.
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018)
Kirjastojen tiloja on muutettu yhä enemmän ryhmätyöskentelyyn sopiviksi ja pöytätietokoneita on korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita voi käyttää kirjaston tiloissa missä vain. Helsingin kirjastojen varattavat työtilat löytyvät nykyään Varaamosta https://varaamo.hel.fi/ . Työtiloja voi hakea kirjastoittain ja jokaisen työtilan kohdalla on selitetty, mitä tilassa on.
Esimerkiksi Vallilan kirjastossa on kolme varattavaa työpöytäpaikkaa. Paikkaan kuuluu työpöytä akustoiduilla seinillä, hyvä työtuoli, sähköpistoke, verkkoyhteys sekä lukittava laatikko. Kirjastosta voi lainata käyttöönsä kannettavan tietokoneen 4 tunniksi kerrallaan. Myös Oulunkylän kirjastossa on hiljaisia yhden hengen syvennyksiä ja kannettavia tietokoneita....
Kun yksittäistä tapausta alkaa selvittää - oli sitten kysymyksessä muna tai lintu -, kannattaa varmaankin lähteä liikkeelle Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (CITES) ja sen liitteistä, joissa kerrotaan mitkä pingviinit ovat uhanalaisia ja miten niiden kanssa tulee toimia tai olla toimimatta.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi) antaa ohjeita, miten edetä lupa-asioissa. CITES on julkaissut verkossa listan linnuista, missä on lukuisia pingviinilajeja.
Ks sivustot
Tarvitsenko CITES-luvan tai EU-todistuksen? Ymparisto.fi
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
Checklist of birds listed in the CITES appendices and in EC Regulation No. 338/97...
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
Hei
Kehottaisin sinua kääntymään suoraan Oikeusrekisterikeskuksen puoleen. Sieltä saat varmimmin luotettavan vastauksen kysymykseesi.
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriote.html
Jos linkki ei suoraan aukea, kopioi se osoiteriville.
Kyseessä oleva kuvio on kabbalan sefirot eli elämän puu. Da'at (knowledge, tietoisuus) on kohta, jossa kaikki elämän puun sefirot yhdistyvät yhdeksi. Sitä ei aina ole piirrettynä kuvioon, koska se ei ole sefira.
Lähteet
Wikipedia: Da'at: https://en.wikipedia.org/wiki/Da%27at
Kirjastokäynnin yhteydessä tai aineistohaun kautta (http://www.helmet.fi ) löytyy kyllä huomattavasti laajempikin lista, mutta tässä aluksi joitain ehdotuksia:
Sara, Anniina
Nainen paikallaan / Helmi, 2004
Poukka, Anneli
Meitä vastaan rikkoneet / Sanasato, 2004
Hietamies, Laila
Siniset Viipurin illat : romaani /Otava, 2004
Koivukari, Tapio
Luodetuulen maa / Like, 2002
Tuominen, Pirjo
Sillat yli joen / Pirjo Tuominen
Tammi, 2002
Ylä-Outinen, Urho
Nuuvinkytö : tarinaa ja totta Säkkijärven Lavolasta ja laajemmaltakin / MC-pilot, 2002
Haapanen, Kaarlo
Pietarsaari trilogia / Tammi, 2002
Sara, Anniina
Nainen paikallaan / Helmi, 2004
Hietamies, Laila
Kylä järvien sylissä / Otava, 2003
Tuominen, Pirjo
Kultavainiot / Tammi, 2003
Huomautus...
Nuotti Charles Aznavourin kappaleeseen Äiti (La Mamma) sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 15 sekä sävelkokoelmaan Willberg Pepe: Pepen parhaat (Fazer 1977).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Asian perinpohjaiseksi selvittämiseksi kannattaa tutustua Foucault'n teokseen Tarkkailla ja rangaista. Jos taas tiivis yhteenveto riittää, esimerkiksi Jarkko Tontin Rikostutkimus-julkaisussa vuonna 1998 ilmestynyt artikkeli 'Tieto, valta ja kontrollipolitiikka - Michel Foucault'n ajatusten tarkastelua' tarjoaa hyvän johdatuksen aiheeseen: "Mikrotason valtamekanismit, esim. vankilan, mielisairaalan ja klinikan kaltaisissa laitoksissa syntyneet valtasuhteet ovat perusta, joihin suuret valtastrategiat nojautuvat, vaikkakin joskus esiintyy myös vastakkaista liikettä. Foucault’n suosikkiesimerkki tästä kehityksestä on panoptikon, vankiloissa, sairaaloissa, armeijoissa ja tehtaissa kehitetty ja sovellettu valtaverkosto, jossa yksi tai muutama...
Teos on ilmeisesti Unto Parvilahden Berijan tarhat. Otava 1957. Se on käännetty useille kielille, myös espanjaksi:
LOS JARDINES DE BERIA
Parvilahti, Unto
Las experiencias de un trabajador esclavo en el paraiso soviético.Lauro. Luis de Caralt, Barcelona, 1961. 319 p.
Kirjan voi ostaa myös verkkokirjakaupoista. Esim. http://www.tangaroalibros.com/cgi-bin/resultado1.asp?Codigo=2887
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
