Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Kyseessä onTuomas Anhavan nimeämätön runo kokoelmasta Kuudes kirja (1966). Runo sisältyy myös Anhavan runojen kokoelmaan Runot 1951 - 1966 (1967).
Saat runon sähköpostiisi.
Tällaisia makeisia ei näyttäisi Suomen kauppojen valikoimiin kuuluvan. Erilaisia suklaalla kuorrutettuja ananastuotteita kyllä löytyy maailmalta. Näitä voi etsiä verkosta vaikkapa hakulauseella: "chocolate covered pineapple products".
Suklaakuorrutettuja ananasrenkaita voi toki valmistaa itsekin. Ohjeita on runsaasti saatavilla.
https://www.google.fi/search?q=how+to+make+chocolate+covered+pineapples…
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956.
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Nykyaikaisten akkujen keston kannalta olisi parasta, että akun varaus olisi n. 30 prosentissa lataukseen laitettaessa. Kokonaan tyhjäksi nykyaikaisa akkuja ei kannata päästää. Lataus kannattaa yleensä pitää jossain 20-80 prosentin välillä.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/3a235688-d03f-4738-859e-0c88d558a184
https://elisa.fi/ideat/10-faktaa-alypuhelimen-akun-lataamisesta/
Useissa lukemissani lähteissä todetaan, että nukkumiseen ja nukahtamiseen vaikuttaa kahvin sisältämä kofeiini, joka on keskushermostoon vaikuttava piriste. Se vaikuttaa etenkin aivoissa muodostuvaan adenosiiniin. Adenosiini on kemiallinen yhdiste, joka säätelee ihmisen uni-valve-rytmiä. Valveillaolon aikana adenosiinin määrä aivoissa lisääntyy ja alkaa vähitellen vaimentaa aivojen aktiivisuutta vireyden kannalta keskeisillä aivoalueilla. Runsas kofeiinin käyttö salpaa adenosiinireseptoreita. Siksi aivot pysyvät tavallista aktiivisempina eikä normaalia uneliaisuuden tunnetta tule tai se viivästyy.
Kofeiinin määrä verenkierrossa on suurimmillaan noin 30-60 minuutin kuluttua sen nauttimisesta ja sen vaikutus voi kestää ihmisen...
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo...
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Helsingin kaupunginkirjasto ei osta kotoa löytyneitä uusia kirjoja. Ostamme uudet kirjat pääasiassa kilpailutettujen kirjavälittäjien kautta. Vain jos kirjoja ei ole saatavilla niiden kautta, voimme ostaa kirjoja myös muualta.
Lahjoituksia kirjastot sen sijaan voivat kyllä ottaa vastaan, mutta se riippuu siitä, sopiiko kirja kokoelmiin ja voiko sillä arvioida olevan kysyntää kirjastossa. Asiaa kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta.
Sana ”kutsumus” on mitä luultavimmin johdos sanasta ”kutsu”. Raimo Jussilan teoksen ”Vanhat sanat” (SKS, 1998) mukaan ”kutsumus” on esiintynyt suomen kirjakielessä tiettävästi ensimmäisen kerran 1601 lakitekstissä merkityksessä ’haaste’ ja vuonna 1621 merkityksessä ’kutsu (saapua)’, ’kutsu virkaan’, ’kehotus parannukseen’. Alkujaan sanalla on siis ollut juridista ja uskonnollista merkitystä. Sanan sepittäjästä tai kaukaisemmasta syntyhistoriasta ei liene tietoa, koska kirjat eivät sitä kerro.
”Kutsua”-verbi on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alkuajoista asti, joten sen alkuperä on kaukainen. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissä. Häkkinen pitää...
Pahoittelen kovasti, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan - osasyynä on tekninen kömmähdys. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä löytyvät seuraavat Irwinin cd-levyt mainitsemiesi kahden lisäksi: Kohta taas on joulu (Fazer Records 1997, alunperin julk.1972), Irwin 50 vuotta (Gold Disc 1993), Laulajan testamentti (1991), Lauluja alamaisista - kiellettyjä lauluja itsesensuurin ja Kekkosen ajalta (Levytuottajat 1991, alunperin julk. 1979), Hurraa! Me teemme laivoja: 12 uutta rallia (1990), Ai ai ai kun nuori ois (1990), Vuosikerta 89 (Flamingo Music 1989), Rentun ruusu (Flamingo Music 1988). Muut Irwinin cd-levyt näyttävät olevan kokoelmia.
Painoksien suuruuksia kannattaa tiedustella levy-yhtiöstä.
Tarkempia tietoja...
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Helmet-kirjastot tarjoavat tällä hetkellä rajattuja palveluja. Varausten nouto kuitenkin onnistuu.
Lisätietoa poikkeusasioinnista Helmet-kirjastoissa löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011101(218105) .
Aiheesta on tällainen kirja:
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa/ työryhmä Leena Haapkylä ...et al. 1996.
Tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä: http://www.helmet.fi
Lisäksi on seuraavaa kirjallisuutta, jota ei ole pääkaupunkiseudeun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta josta voitte halutessanne jättää kaukolainapyynnön johonkin kirjastoon:
Niskanen, Tuija:
Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta. 1993
Vainikka, Ismo:
Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus. 1989
Järventausta, Leila:
Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa....
Sigmund Z. Engel on mietteen takana. Kokonaisuudessaan sitaatti kuuluu: Naisen iällä ei ole mitään merkitystä. Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.
