Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
Frans Emil Sillanpään joulupakinoita on lainattavissa kirjastoista Yleisradion tallennemyynnin äänitteenä "Taatan radiojoulu : F.E. Sillanpään joulupakinoita" sekä CD-äänilevynä että c-kasettina. Äänitteessä on kuunneltavissa joulupakinat vuosilta 1945, 1946, 1950 ja 1953.
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
Putoamisten varalta kissoilla on erityinen "oikaisurefleksi", joka estää niitä katkaisemasta selkäänsä. Kun kissa alkaa pudota selkäpuoli edellä, sen ruumis reagoi tahattomasti aloittamalla kääntymisen pääpuolesta. Pää kiertyy ensin ylös, ja etujalat siirtyvät lähelle naamaa. Seuraavaksi kääntyy selkärangan etuosa siten, että eturuumis on samassa linjassa pään kanssa. Lopuksi takajalat taipuvat niin, että ne ovat yhdessä etujalkojen kanssa valmiina koskettamaan maata ja samalla kissa kiertää takaruumiinsa samaan linjaan eturuumiin kanssa. Juuri kun se on koskettamaisillaan maata, se oikaisee kaikki koipensa sitä kohti ja köyristää selkänsä vähentääkseen törmäyksen voimaa. Koko tapahtuma kestää vain murto-osasekunnin.
Voileivällä ei ole...
Kielitoimiston sanakirja antaa tällaisesta päälle-sanan käytöstä esimerkin: viimeisen päälle [= viimeistä piirtoa myöten, läpikotaisin, täydellinen] herrasmies:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/p%C3%A4%C3%A4lle
Päälle-sanalla on monta merkitystä. Yksi niistä on tämänkaltainen arkinen ilmaus, jota painettu Kielitoimiston sanakirja (2. osa, L -R, 2006) kuvailee sanan vieraanvoittoiseksi, yleiskielessä kartettavaksi käytöksi. Kyseessä voi siis olla jostakin muusta kielestä suomen kieleen siirtynyt ilmaisu.
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Tässä muutama kirja, joista toivottavasti löytyy historiallista taustatietoa.
Piirainen, Veikko: Kylänkierrolta kunnalliskotiin : Savon ja Pohjois-Karjalan maaseudun vaivaishoitotoiminta vaivaishoidon murroskautena 1800-luvun jälkipuoliskolla. Helsinki : Suomen Historiallinen Seura, 1958
Kunnanvaivaisesta harmaaksi pantteriksi : tutkielmia suomalaisen vanhuuden historiasta / Riitta Oittinen ja Kari Pitkänen (toim.) ; [julkaisija: Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitos][Helsinki] : [Helsingin yliopisto], 1991.
KIVINEN, KIRSTI: Vaivaishoidosta erikoistuneeseen alueelliseen toimintaan : vanhustenhuollon historiallinen analyysi ja lähikehityksen toimintamalleja. Julkaistu: Oulu : Oulun ammattikorkeakoulu, 1994
Rintala,...
Suomessa ilmestyy valtava määrä kirjallisuuslehtiä (osa keskittyy johonkin määrättyyn alueeseen mm. runous, dekkarit), lasten -ja nuortenkirjallisuuslehtiä ja nettilehtiä kirjallisuudesta on myös paljon. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Mutta tässä on sivustoja, joista löydät kirjallisuuslehtiä:
http://www.makupalat.fi/
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi Kirjallisuuskanavan etusivun pikalinkit
http://www.kultti.net/ kohta lehdet, kirjallisuus- ja kritiikkilehdet
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/
Parnasso-lehti, joka on vanhimpia kirjallisuuslehtiämme löytyy myös verkosta, http://www.parnasso.fi .
Toivottavasti löydät haluamaasi tietoa näistä.
(Päiv. 18.02.08)
Atamon-nimistä säilöntäainetta on käytetty sekä säilöntäastioiden huuhtelemiseen että itse säilykkeisiin. Hajuton ja mauton Atamon sisältää natriumbentsoaattia ja bentsoehappoa. Atamonia voidaan käyttää sekä sokeroitujen että sokeroimattomien marja-, hedelmä ja etikkasäilykkeiden säilöntään.
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/sailonnan-valmistus-ja-lisaaineet/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.
Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.
SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247
Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219
Sisarusten lapset ovat serkkuja keskenään, serkkujen lapset pikkuserkkuja keskenään. Pikkuserkuista käytetään myös nimitystä toiset serkut. Sen jälkeen tulevat kolmannet serkut, neljännet serkut jne.
Esimerkkinä tästä vaikkapa kahdestoista serkku: http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/suku-on-arkielamaa-paljon-l…
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
samoin Päivi Aalto http://koti.mbnet.fi/~nimue/images/sukulaissuhteet.gif
Kielikello-lehdessä on julkaistu Eeva Tuomisen artikkeli Orpanasta kusiiniin - serkun nimitykset Suomen murteissa: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=265
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty...
Fantasiakirjallisuuden maailmalle on tyypillistä jokin muuttuja, joka ei kuulu arkikokemuksemme piiriin. Teos voi sijoittua kokonaan kuvitteelliseen maailmaan tai vielä tapahtumattomaan aikaan - tai sitten omamme kaltaisessa maailmassa esiintyy ilmiöitä, jotka poikkeavat tieteen selittämästä maailmankuvasta. Maailma, jota fantasiakirjallisuus kuvaa, toimii siis omien, todellisuudesta poikkeavien lainalaisuuksiensa mukaan.
Joskus fantasiakirjan tapahtumat voivat sijoittua tuntemaamme maailmaan, mutta siinä esiintyy kuitenkin yliluonnollisuuksia, jotka edellyttävät luonnonlakien muuttamista ja ”toisen todellisuuden” läsnäoloa tällä tavoin. Fantasian tapahtumapaikkana voi olla myös oman maailmamme kanssa samanaikaisesti olemassa oleva...
Nykyään sadassa grammassa mustamakkaraa (alunperin "kuuma sian verimakkara") on 214 kilokaloria eli 907 kilojoulea energiaa, 9 g proteiinia, 17,5 g hiilihydraattia, 12 g rasvaa (josta tyydyttyneitä rasvahappoja 4,8 g), 0,5 g kolesterolia ja 0,6 g natriumia. Lisäaineita mustassamakkarassa ei ole. Sen lihapitoisuus on 40%, suolaa mustassamakkarassa on 1,4%. Vielä 50-luvulla mustanmakkaran rasvapitoisuus oli jopa 30% valmistuksessa käytetyn rasvaisen peräsuolen vuoksi. Nykyinen mustamakkara paistetaan tavallisesti ohutsuolessa.
Mustamakkaraa on väitetty terveelliseksi. Ruoan terveellisyys tosin tuntuu nykymaailmassa olevan niin suhteellinen asia, että varmasti tästäkin löytyy eriäviä näkemyksiä.
Lähde:
Olli Helen & Matti Pitko, Mustaa!
Jenny on englantilainen hellittelymuoto Johannasta ja sen muunnoksista. Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Suomen almanakassa Jenny on ollut vuodet 1908-1928. Vuonna 1951 Suomen almanakkaan otettiin kirjoitusasu Jenni ja nykyään Jenny on vain ruotsinkielisessä almanakassamme.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun ( https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan vuonna 1990 väestötietojärjestelmään merkittiin 185 Jennyä. Tässä luvussa on mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
Espanjan maaperästä on kyselty meiltä ennenkin, vastauksen voit lukea täältä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=819a7bf0-fd86-4c4…
Metsiä Espanjassa kasvaa lähinnä vain pohjoisilla vuoristoseuduilla. Yleisesti Espanjassa vallitsee Välimeren ilmastotyyppi, jota suurimmaksi osaksi vuotta leudontavat Atlantin suunnalta puhaltavat länsituulet. Toisinaan Espanjan yli puhaltavat myös Afrikan Saharasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat tullessaan lämmintä ja kuivaa ilmaa. Monet vuoristot lisäksi tekevät paikallisesti ilmastosta hyvin vaihtelevan. Espanja voidaankin karkeasti jakaa kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: Pohjoisessa (Galiciasta Pyreneiden länsiosaan) vallitsee kostea meri-ilmasto, keskiosissa (joka käsittää koko mesetan,...
Eevi on muunnos nimestä Eeva ja almanakkaan nimi saatiin Eevan rinnalle vuonna 1964. Eevi ja Eeva nimien taustalta löytyy heprean "elämään" ja "elämän antajaan" viittaava sana "hawwah".
Lähde: Anne Saarikalle : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
