Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjassa (v. 2000) kerrotaan näin:
Nimi LAVI (156) esiintyy Suomen keskiajan lähteissä usein, mm. 1419 Olaus Laweson Kokemäellä, 1424 katsastusmies Lafwe Karjaalla, 1418 Lawe Puthahalta Vehmaalla. Sukunimenä Lavi esiintyy ainakin Lappeella (1664 Jören Lawj) ja Vehkalahdella. Eurajoella sen pohjalta on saatu talonnimi: 1550 Mons Lauila, 1552 Gres, Mons ja Thomas Lauilan. Sukunimijohdin -nen on liittynyt siihen Oulunsuussa: 1651 Thomas Lavinen. Lave lienee muinaistanskalainen muoto skandinaavisesta Laghe-nimestä. Sitä on pidetty myös lyhentymänä jostain skandinaavisesta -laf-loppuisesta henkilönnimestä. Sekä C.-E. Thors että Viljo Nissilä ovat olettaneet sen olevan skandinaavisen Olav, Olaver -nimen muunnos. Etelä-...
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,...
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Kukaan ei tiedä eläinten määrää maapallolla, sillä edes kaikkia eläinlajeja ei tunneta. On arvioitu, että 86 % Maan eläinlajeista on vielä löytämättä. Parhaiten maapallon eläimistä tunnetaan ihmisten (Homo Sapiens) määrä. Ihmisiä on yli 7,8 miljardia. Väkiluvun kehitystä voi seurata osoitteessa https://www.worldometers.info/
Niin sanottuja tuotantoeläimiä on yli 24 miljardia. Näistä nautoja on lähes 1,5 miljardia, sikoja miljardi ja lampaita miljardi yksilöä. Kanoista ja broilereista on vielä vaikeampi pitää lukua, mutta niitä on lähes 18 miljardia yksilöä. Tuotantoeläinten määrään ei ole laskettu mukaan kaloja, hummereita, mehiläisiä, yms. Ihmisten ja tuotantoeläinten määrät ovat nousussa.
Villit eläimet sen sijaan vähenevät....
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Valion sivuilla kerrotaan juustonvalmistuksesta. Juuston kypsymisen aikana juuston hiilihydraatti, joka on laktoosia eli maitosokeria, hajoaa käymisen tuloksena maitohapoksi ja muiksi yhdisteiksi. Käymisestä syntyvä hiilidioksidi muovaa juuston kolot.
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/foodserv…
Prosessin kuvaa selkeästi Jussi Talvi teoksessa Rakastettu juusto kirjoittaessaan Emmental-juuston valmistuksesta (s. 80-86). Emmentalissahan on varsin suuria koloja.
Koloja ei siis tehdä erikseen, vaan ne syntyvät juuston kypsyessä.
Asiaa on kysytty myös Yleisradiolta ja heidän vastauksensa oli:
Reiät syntyvät juustoon, kun maitohappobakteerit käyvät juuston valmistuksen aikana ja muodostavat juustossa kaasuja,...
Espanja on pinnanmuodoiltaan yksi Euroopan vaihtelevimmista maista. Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja luonnehdinta pinnanmuodostuksesta löytyy arkistostamme: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=819a7bf0-fd8…. Tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.matkailu-opas.com/espanjan-pinnanmuodot.html.
Vuoristoilla on luonnollisesti vaikutuksensa liikennejärjestelyihin. Erityisesti Espanjan, Andorran ja Ranskan raja-alueella kohoava Pyreineiden vuoristo on keskikohdaltaan vaikeasti ylitettävissä, ja rauta- ja maantiet kulkevat matalampia reunaväyliä pitkin. Espanjassa on kuitenkin nykyään tiheä ja korkeatasoinen tieverkosto. Rautatieverkon kokonaispituus on 15 288 km ja joitakin yhteyksiä liikennöidään...
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille.
Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle...
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa aikaisemmin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Miska ja Petruska ovat pojannimiä, mutta voivat myös tarkoittaa venäläistä Miska-karhua ja Petruska-nukkea. Petruska on perinteinen venäläinen nukketeatterihahmo. Kuten lasten leikeissä, ei lastenlauluissakaan aina taida olla ulkopuoliselle avautuvaa järjellistä sisältöä. Ne saattavat olla vain pelkkiä rallatuksia. Tässä Katinka-laulussakaan ei varmaan ole kyse triangelidraamasta sen enempää kuin seksuaalisuudestakaan. Katinka-tyttö siinä vain leikkii mielikuvitusleikkiä nallella ja nukella."
http://www.kysy.fi/kysymys/miska-soutaa-joella-mista-ihmeesta-kyseinen-…
Suomenkieliset sanat Bruno Jubelskyn säveltämään Nalle Puhin sadelauluun on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäisteksti Erik Olsoni ja Brita af Geijerstam.
Lähde: Suuri toivelaulukirja 10, Porvoo, 1996.
Suomeksi A.A. Milnen teoksen Nalle Puh Rakentaa talon ovat suomentaneet esimerkiksi Annikki Saarikivi (1949)ja Kersti Juva (1977). Kersti Juvan suomentaman kirjan runot on riimitellyt Panu Pekkanen.
Vertaamalla kirjojen ja Helismaan tekstiä huomaa niissä suurta yhtäläisyyttä. Helismaan tekstissä sataa vettä, mutta varpaat palelevat molemmissa.
PS. Kirjassa Nalle Puhin suosituimmat kertomukset, 2002, on kyseinen runo saanut nimekseen Ulkoilmalaulu.
"Vaari Oskar Kuivanen, tehtaantyömies (14.5.1864 Eräjärvellä-5.6.1938 Tampereella) ja mummo Maria Vilhelmiina o.s. Laitinen (20.2.1865 Lempäälässä-5.10.1945 Tampereella) olivat Maunon isän vanhemmat."
Aki Hietala, Mauno Kuusisto : kauniiden laulujen laulaja
Krista tarkoittaa "Kristukselle kuuluvaa, kristittyä". Nimi on alkuaan kreikkaa ja nimistöömme se on tullut latinan kautta.
Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Casimir on muinaisslaavilainen nimi ja tarkoittaa rauhan tekijää, rauhan julistajaa.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimien merkityksiä. Palvelun arkistosta löytyvät myös kaikki kysymäsi nimet. Voit tutkia nimiä arkiston osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tieto...sto.aspx Kirjoita hakuruutuun haluamasi etunimi ja sana etunimet, esimerkiksi Camilla etunimet.
Kirjastosta löytyy myös paljon mielenkiintoisia nimikirjoja, joita voit lainata tai käydä selailemassa. Esimerkiksi Lempiäinen: Suuri...
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta...
Fonossa on tietue, jossa sanotaan kappaleen nimeksi "Ali-Baba (tässä: Titicacajärven jäät)" (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=81af17bc-193a-40a… ). Säveltäjä on Alfred (Fred) Markush ja sovitus Ummetuksen. Kyseessä on instrumentaaliesitys kappaleesta, jonka alkuperäisnimi on Ali-Baba ja joka on meillä paremmin tunnettu nimellä Eldankajärven jää. Ylessä on kyseinen levy, mutta ikävä kyllä siitä sai vain Ummetuksen soittajien taiteilijanimet:
- Moscowitz, Dimitri (laulu, kosketinsoittimet),
- Distortnäs, Roudar von (laulu, kitara),
- Ots, Kalju (laulu, rummut),
- Pattersson, Rune (laulu, bassokitara)
Oikeita nimiä voi tiedustella Gramex ry:ltä (http://www.gramex.fi/ ), joka maksaa soittajille mm....
Saitkin jo vastauksen edelliseen kysymykseesi. Vähän lisää: Annika Thor kirjoittaa romaaneja vaikeista aiheista kuten esim. koulukiusaamisesta toisen maailmansodan juutalaisvainoista ja lapsipakolaisista.
Tietoa Saari meren keskellä -kirjasta löytyy osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuesitt/thor.htm
Tietoa Totuus vai tehtävä -kirjasta löytyy osoitteesta http://web.seinajoki.fi/kirjasto/new_lasten/lu_thor.htm
Valitettavasti kyseistä kappaletta ei ole julkaistu cd-muodossa. Alkuperäinen julkaisu on single vuodelta 1979.
Vanha Isäntä: Onnemme napanuora / Kuuskytluvun kauan soiva blues (ps) Hi-Hat, HIS 1036.
Äänitettä voisi tiedustella Suomen kansalliskirjaston musiikikirjastosta, Jaakko Salo-kokoelmasta.
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/musiikkikirjasto.htm
Kannattaa myös kysellä hyvinvarustetuista äänilevyantikvariaateista, esim. Black and white music.
http://www.blackandwhite.fi/newshop/
Myöskään kappaleen suomenkielisiä sanoja ei ole saatavilla.
Kappaleen nimi on Metsäniityn orvokit ja sanat löytyvät seuraavista nuottipainoksista: Matin ja Maijan laulukirja, Jos sull' lysti on, Suomalaisia kansanlauluja sekä Suuri kansanlaulukirja. Niiden saatavuuden voit tarkistaa Salli-tietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
