Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Keski-kirjastojen kirjastokorttia voi käyttää vain Keski-Suomen yleisissä kirjastoissa. Kirjastokortin saa kuitenkin mihin tahansa Suomen yleiseen kirjastoon, asuinpaikasta riippumatta. Jos siis asioit esimerkiksi Tampereella, voit saada sieltä PIKI-kirjastojen kirjastokortin. Korttia haettaessa tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (...
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Erään kirjoittajan "Ruotsin viimeiseksi kalloja mittailleeksi akateemiseksi rasistiksi" luonnehtima Bertil Lundman toteutti kesällä 1950 Tjörnin saarella Länsi-Götanmaalla tutkimusprojektin, jonka yhteydessä hän mittasi 700 saarelaisen pääkallot. Tämän myöhäisempiä dokumentoituja ruotsalaisia rotubiologisia kallonmittauksia en tutkimistani lähteistä löytänyt. – Lundman luennoi Uppsalan yliopistossa 1960-luvulle asti. Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli -kirja kertoo, että opiskelijoiden mukaan "miehellä oli aina mittanauha taskussaan, jotta hän voisi tarvittaessa mitata heidän päänmuotonsa".Lähteet ja kirjallisuutta: Gunnar Broberg, Statlig rasforskning : en historik över Rasbiologiska institutet Martin Ericsson,...
Sadut löytyvät Beskowin kirjasta Satukirja. Yksittäisten satujen etsimisessä toimii oivana apuna Kallion kirjaston Satukortisto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/, joka on vapaasti käytettävissä.
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Kuulostaa kovasti Lönnrotin teokselta Vaeltaja : muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828.Hämessä esimerkiksi neuvotellaan soutumatkan hinnasta näin: "Puolentoista tunnin soutumatkan jälkeen olin Paimelan rannassa. Kysyin soutajapojalta, mitä hän tahtoi vaivastaan. Hän virkkoi: 'antakaa iteh kunniastasi mitä arvaatte', mutta koska nämä kunnianmukaiset maksut eivät aina ole parhaita, vaadin häntä itseään määräämään. Silloin hän sanoi olevan tavallista, että maksettiin kaksinkertaiset kyytirahat järvien yli kuljettaessa, ja minun täytyi siis antaa hänelle 44 killinkiä, sillä minulla ei sattunut olemaan pienempiä pankkiseteleitä. Tällaiset vesimatkat, ajattelin muuten, pian tyhjentäisivät kukkaroni, minkä vuoksi päätin...
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral...
Kysymyksessä kuvailtu tarina kuulostaa neljännen päivän yhdeksänneltä kertomukselta Boccaccion Decameronessa: "Guiglielmo Rossiglione surmaa vaimonsa rakastajan ja syöttää tämän sydämen vaimolleen. Saatuaan tietää totuuden vaimo heittäytyy korkealla olevasta ikkunasta ja pääsee rakastajansa kanssa samaan hautaan."
Pyysin kirjavinkkejä myös kollegoilta ja syntyi alla oleva listaus kirjoja, joissa on toivomiasi elementtejä eli taidokasta kieltä, oivaltavuutta, luontokuvausta ja elämänviisautta. Listalla on myös ehdotuksia dekkarisarjasta, fantasiakirjallisuudesta, bestsellereistä, keltaisesta kirjastosta ja taiteilijaelämäkerroista. Toivottavasti niistä löytyy joitain myös sinuun vaikutuksen tekeviä kirjoja. Kristin Hannah: Alaskan taivaan allaTara Westover: Opintiellä Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu, Täällä oli susia tai Kesyttämätön pimeäLisa Ridzén: Kurjet lentävät eteläänDurian Sukegawa: Tokuen reseptiYoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitajaSanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamoMinna Rytisalo: LempiPäivi Alasalmen...
Hei!Aivan sataprosenttisesti oikeata vastausta tähän kysymykseen en taida kyetä antamaan. Mutta tutkailun perusteella näyttää siltä, että vuosina 2017-2018 Kurt Alakulppi toimi ainoastaan opettajana Juilliard Schoolissa New Yorkissa jota pidetään yhtenä maailman parhaista oppilaitoksista musiikin ja näyttelijäntyön saralla. Alakulppi on pitänyt vuodesta 2002 alkaen yksityistä äänenkäyttö-/laulustudiota New Yorkissa. Vuonna 2017 hän liittyi Juilliard's Evening Divisioniin opettamaan äänenkäyttöä/laulua. Vuonna 2018 hänet palkattiin opettamaan NYU's Classical Vocal Intensiveen, hän toimi ammatinharjoittajana Juilliard Unveiled-tapahtumassa ja hänet esiteltiin National Association of Teacher's of Singing-konferenssissa. Koronan vuoksi...
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Suomalaisen eurokolikon kuvapuolella lentävät joutsenet entisen Lavian kunnan järvimaisemissa. Kuva-aiheen on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.
Lisää tietoa eurojen kuva-aiheista löytyy Euroopan keskuspankin internetsivuilta Kansallinen puoli (europa.eu).
Suomen eurojen kuvista löytyy lisätietoa kirjasta Talvio, Tuukka: Suomen rahat (2003), s. 190.
Etsimäsi kirja on Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirjastojen verkkopalvelu Kirjasammosta löydät kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_24864#.Vg0DtfPyWUk
Valitettavasti en löytänyt Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan alkutekstimusiikista muuta tietoa kuin että sen on säveltänyt Rauno Lehtinen. Kappaleella ei ole nimeä, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu nuotteina. Saman elokuvan muita musiikkinumeroita kyllä löytyy nuotteina. (esim. seuraava numero Kevätkoivu).
Kaasua, komisario Palmu -elokuvan musiikkina on käytetty kolmea eri musiikkinumeroa ja sen lisäksi Osmo Lindemanin sävellyksiä. Osa näistä on luetteloitu Suomen kansallisfilmografia nro. 6:ssa. Kannattaa tarkistaa siitä, mikä ko. kohtauksessa käytettävä musiikki on ja sitten etsiä nuotit. Ainakin kahteen musiikkinumeroista nuotit ovat saatavilla.
En onnistunut löytämään täydellistä listaa tällaisista nimistä ja ei sellaista liene olemassakaan, sillä sanojen käyttö muuttuu ajan saatossa. Kyse on kielitieteen termein "proprin appellatiivistumisesta", eli kielenilmiöstä jossa erisnimi saa yleisnimisen merkityksen. Maria Sarhemaa on tutkinut tätä ilmiötä nimien Urpo, Uuno ja Tauno kohdalla. Aiheesta on tehty myös muutamia pro gradu-töitä.
Tässä artikkelissa syiksi mainitaan esimerkiksi ihmisluonnon taipumus leukailuun ja lempinimien keksimiseen. Usein kyseessä ovat vanhahtavat nimet. Myös viihde ja slangi tuottavat sanojen appellatiivistumista. Näihin voi tutustua esimerkiksi Heikki Paunosen slangisanakirjasta.
Myös se miltä sana kuulostaa voi vaikuttaa sen käyttöön, näin lienee...
Rääppä on elokuvan "pahiksen" eli vastustajan Hornansarven apulainen. Monissa Disney-elokuvissa pahiksella on apuri, jolla on kerronnassa monta tehtävää. Apuri voi paitsi suorittaa konkreettisia tehtäviä, myös korostaa isäntänsä tai emäntänsä pahuutta tai vaarallisuutta. Apurille puhuessaan pahis avaa samalla ajatuksiaan ja suunnitelmiaan myös katsojalle. Vastaavia hahmoja ovat esimerkiksi Aladdin-elokuvan Jago tai Leijonakuninkaan hyeenakolmikko Shenzi, Banzai ja Ed.
Suomenkielisen nimen taustasta en onnistunut löytämään tietoa. Animaation suomennoksen on tehnyt Pekka Lehtosaari. Yleisesti ottaen animaatioiden käännökset on tehtävä niin, että puhutut sanat näyttävät edelleen sopivilta hahmojen suunliikkeisiin. Rääpän alkuperäinen nimi on...
