Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Nimellä Nette saattaa hyvinkin olla kaksi vaihtoehtoista alkuperää: tiettävästi se on lyhennys Agnetesta, Annettesta ja Antoinettesta, tai sitten nimistä Janette ja Jeanette. Neten kantamuoto voi siis olla Agnes, Anna tai Johanna.
Nimipäiväänsä Nette kuitenkin viettää 21. tammikuuta, samaan aikaan Agnetan kanssa. Siksi kerronkin nyt vain nimen Agnes taustoista:
Kreikan sana ’agnós’ tarkoittaa puhdasta, nuhteetonta ja siveää. Keskiajalla nimen kuitenkin tulkittiin periytyvän latinan sanasta ’agnus’, karitsa. Kielellisesti Agnes on siis samaa alkuperää kuin Jeesuksesta käytetty nimitys Agnus Dei. Katolisen kirkon perinteessä tunnetaan toistakymmentä pyhimykseksi tai autuaaksi julistettua Agnesta. Suosituimman pyhimystarinan sankaritar oli...
Sampo nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se oli seppä Ilmarisen takoma ihmelaite, rikkauden ja onnen lähde. Sakari Topelius käytti nimeä sadussaan Sampo Lappelill (1866). Suomen almanakassa Sampo on ollut v:sta 1929 lähtien. Nimen tavallinen muunnos on Samppa.
Hei! Hauska kysymys! Meitä oli kolme kirjastoammattilaista tämän kysymyksen äärellä.Kannatusta sai kirjaston uudeksi työntekijäksi joku Harry Potterin taitavimmista velhoista, mutta päädyimme Aku Ankan Pelle Pelottomaan ja hänen Pikku Apulaiseensa. Saisimme kaksi työntekijää yhden hinnalla. Pelle ja Pikku Apulainen pystyisivät ratkaisemaan käden käänteessä kaikki atk-pohjaiset ongelmat, kadonneet tiedot ja kirjat. Lisäksi saisimme ystävälliset ja sympaattiset työtoverit joukkoomme.
Spekuloidahan aina voi, ja esimerkiksi Irwin-tuntija Ari Lahden toimittamassa Irwin : vuosikertakirjassa (Valkeakoski-media, 2006) arvellaan, että "laulajan elämä olisi jatkunut jos alkaneeseen sairauskohtaukseen oltaisiin saatu ajoissa apua". Edelleen kirja huomauttaa, että "venäläiset tulliviranomaiset eivät siinä asiassa toimillaan auttaneet", mutta ettei "terveydenhuollon koulutusta vailla olevilla kanssamatkustajillakaan voinut olla edellytyksiä nähdä heti tilanteen kehittymisen vakavuutta".
Irwin : vuosikertakirja tarjoaa mietittäväksi toisenkin vastausta vaille jäävän kysymyksen laulajan kuolemaan liittyen: "-- miksei Suomesta tilattu ambulanssia vaikkapa rajalle vastaan". Paljon enempää ei kirja spekuloi, toistaa...
Julkaistavan suomenkielisen ohjelmointikirjallisuuden perusteella vaikuttaisi siltä, että ohjelmoinnista ja koodauksesta on tullut lapsille tarkoitettua toimintaa. Selkeää ja helppoa aikuisille tarkoitettua suhteellisen tuoretta yleistajuista esitystä ohjelmoinnista en yrityksistäni huolimatta onnistunut löytämään.
Tampereen kaupunginkirjaston käytetyimpien suomenkielisten ohjelmointikirjojen joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia nimekkeitä. Maarit Harsun kirjaa lukuunottamatta näissä paneudutaan johonkin nimenomaiseen ohjelmointikieleen:
Harsu, Maarit, Ohjelmointikielet : periaatteet, käsitteet, valintaperusteet. Talentum, 2005
Kernigham, Brian W., Ohjelmointi. IT Press, 2004 [C-kieli]
Kolehmainen, Kauko, PHP & MySQL : teoriasta...
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: ...
Mikael Ilves on kirjan "Basti klinikkakissa" lisäksi kirjoittanut seuraavat kirjat "Eläinlääkäri puussa" (v. 1994), "Karvaisia kohtaloita" (v. 1995), "Eläinlääkäri liemessä" (1997), joka on myös olemassa äänikirjana.
Uusin kirja on "Basti klinikkakissa". Ammatiltaan Mikael Ilves on eläinlääkäri. "Eläinlääkäri liemessä" - kirjan etuliepeessä kerrotaan, että hän on vuosien varrella pitänyt useissa lehdissä hauskoja kysymys-ja vastauspalstoja. Vuonna 1994,jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994 s. 40 mm. seuraavaa:
"Haluatte tietää, kuka on eläinlääkäri Ilves? Tuotan teille pettymyksen. Minäkin haluaisin tietää, mutta minulla ei ole harmainta aavistusta...
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Kitaron säveltämä "Caravan" laulusolistina Pages tai Richard Page löytyy cd-levyltä Kitaro: "Noah's Ark". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Moko Nanri. Samalla levyllä on myös kappaleen instrumentaalinen esitys nimellä "Caravansary". Finna-hakupalvelun mukaan "Noah's Ark" -cd-levy löytyy tällä hetkellä Espoosta Ison Omenan ja Sellon kirjastoista.
Mainittakoon, että "Caravanista" on myös suomenkielinen versio. Sen nimi on "Unten erämaa". Suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/
Tietoa Finnasta: https://finna.fi/Content/about
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Tämä "Tattarisuon murhiksi" kutsuttu tapaus sattui vuonna 1930, kun eräs autonkuljettaja pysähtyi juomaan suolla sijainneesta lähteestä ja löysi samalla sieltä ihmisruumiin osia. Poliisi ryhtyi tutkimaan asiaa ja selvitti sen seuraavana vuonna.
Ehkäpä paras lähde olisivat aikalaiskirjoitukset tuon ajan sanomalehdistä. Esim. Helsingin Sanomien vanhoja vuosikertoja löytyy pääkirjastosta Pasilasta mikrofilmeinä.
Helsingin Sanomien verkkoversion arkistosta löysin myös seuraavat jutut, joissa kerrotaan lyhyesti tapauksesta:
2.9.2001: Tattarisuon hurja maine alkoi ruumiinryöstöstä.
27.8.1998: Tattarisuolta poliisisurmiin.
27.8.1998: Matkamuistona murha. (tässä on mukana kuva vuodelta 1931)
Lisäksi löysin Kansalliskirjaston (os. Unioninkatu 36,...
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale...
Syy on siinä, että avaruudessa ei ole ilmaa. Lentokoneen lentäminen perustuu siipiin, joiden yli ja ali virtaava ilma luo nostovoiman. Tyhjiössä tätä ei tapahdu. Sekä potkuri- että suihkukoneissa myös koneen moottori tarvitsee ilmaa toimiakseen.
Rakettimoottori toimii avaruudessa, koska siinä palamiseen tarvittavaa happea ei oteta koneen ulkopuolelta, vaan se kuljetetaan polttoaineen tavoin mukana.
Tietoa NASA:n sivuilla: https://www.nasa.gov/audience/forstudents/k-4/home/F_Why_Fly_Plane.html
Minna on lyhentymä Vilhelmiinasta, joka taas on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm tulee muisnaissaksan sanoista wille=tahto + helm=suoja, kypärä, siis lujatahtoinen kypäränkantaja.
Eija on toisen maailmansodan jälkeen yleistynyt suomalainen naisennimi, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt huudahdus eijaa.
Pirkko on muunnos Birgitasta, joka taas on muuntuma kelttiläisestä Brigitasta, joka tulee sanasta brigh=voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Irina on venäläinen muoto Irenestä ja sen kreikkalaisesta alkumuodosta Eirene, joka tarkoittaa rauhaa.
Mertta-nimeä en löytänyt nimikirjoista, mutta Meritan kohdalla mainitaan Emerentian lyhentymä Merta ja nimi Emerita (ansiokas, hyvin palvellut).
Saini on...
Eino Säisän bibliografiasta ei löydy mainintaa siitä, että hän olisi julkaissut 'Kukkivat roudan maat' -romaanisarjan tapahtumiin liittyvää karttaa (ks. esim. Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
http://bibliografia.kuopio.fi/kirjailijat/se_s/saisa_eino/). Romaanisarjan syntyhistoriaa kuvaavassa artikkelissaan Säisä tosin kertoo suunnitelleensa tarinaa varten "kartan maisemasta teineen ja taloineen" (Kirjastolehti 12/1974). Piirrosta ei kuitenkaan tiettävästi ole julkaistu missään teoksessa, ei Säisän omissa eikä muidenkaan tekijöiden julkaisuissa. Useissa lähteissä (esim. Bibliophilos 2/2005 s. 17; Kantti kestää -lehti 26.1.1991) sen sijaan todetaan, että Säisän kuvaama Kurensalmi on todellisuudessa Kurenpolven asemaseutu...
Core tarkoittaa sormenjäljen keskustakuviota, ydintä tai keskusta. Kreikan aakkosten neljännen kirjaimen mukaan nimensä saanut delta tarkoittaa keskustaan rajoittuvaa yleensä kolmionmuotoista haarautumakuviota.
Ennen tietokoneistettuja AFIS-järjestelmiä (automated fingerprint identification system) käytössä olleessa Galton-Henryn sormenjälkien luokitusjärjestelmässä sormenjäljen keskus jaettiin vielä kahtia sisä- ja ulkokeskukseksi, ja sormenjäljen tärkeät kohdat määriteltiin seuraavasti:
"Sormenjäljen tärkeät kohdat ovat deltta, sisäterminus ja ulkoterminus (sisä- ja ulkokeskus). Deltta -- on muodoltaan kahdenlainen. Sen muodostaa joko yksi papillaariharjanne, joka haarautuu siten, että toinen haara kulkee ylä- ja toinen alapuolella...
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
