Tuota sarjaa on kuvattu Pohjois-Englannissa Yorkshiren kreivikunnassa, josta löytyy helposti paljon tietoa netistä. Ohessa vain pari esimerkkiä, googlaamalla löytyy helposti lisää:
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g186343-Activities-North_Yorkshire_England.html
https://fi.topworldtraveling.com/articles/travel-guides/15-best-things-to-do-in-hawes-north-yorkshire-england.html
https://www.google.com/search?q=yorshire+landskape&tbm=isch&ved=2ahUKEw…
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet...
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Kirsti Koivulan kokoamassa kirjassa Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle (1992) on Sirkka-Liisa Salmen kirjoittama lastennäytelmä nimeltä Peikkonäytelmä äitienpäivänä. Näytelmässä valmistaudutaan viettämään äitienpäivää. Sadun peikko ei ole menettänyt häntäänsä vaan sillä ei ole häntää ollutkaan. Kirjassa Metsän siimeksessä: pohjoista taikaa (1997) taas on Anna Wahlenbergin kirjoittama satu Peikkotyttö, jossa sadun peikko on menettänyt häntänsä. Kyseessä on siis satu eikä näytelmä.
Täsmälleen kysymääsi vastaavaa kirjaa emme onnistuneet jäljittämään. Toivottavasti toinen näistä on oikea.
Koulukirjastoista löytyy jonkin verran kirjoja, mutta valtaosa käsittelee
peruskoulujen koulukirjastoja. Tässä joitakin kirjoja ja artikkeleita, joista
sinulle saattaa olla apua.
Kehrä 3: Artikkeleita oppilaitosten kehittämisestä. Ammattikasvatushallinnon
koulutuskeskuksen julkaisuja, 1995, Tampere.
Kipinöitä oppimiseen: kirjasto oppimisen tukena. Ammattikasvatushallinnon kou-
lutuskeskuksen julkaisuja, 1996, Tampere.
Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö. Suomen kuntaliitto, 1995.
Koskinen, Sinikka: Uusia ideoita opetukseen. Esittelyssä Huddersfiel Technical
Collegen joustava opiskelukeskus "flexible learning center". (Kotitalous 4/98 s. 18-19).
Pietilä, Arto: Koulukirjastosta pikatie tietoon. (Opettaja 37/98 s.48-49)....
T tarkoittaa joko time (aika) tai test (testi). Nasan asiantuntijat ovat antaneet sille eri merkityksiä haastatteluissa.
Lähde: Dictionary.com, viitattu 18.4.2023
Suomenkielinen käännös nimellä Rummut ne raikaa on julkaistu musiikkikirjassa Keltainen kellopeli (Gummerus 1978). Tämä on julkaistu sekä äänitteenä (kasettina ja LP-levynä) että oppilaan kirjana. Rovaniemeltä löytyy vain kasettina, mutta oppilaan kirjan saa oman kirjaston kautta helposti kaukolainaksi muualta Suomesta. Sauvo Puhtilan tekemiä sanoja voi myös yrittää pyytää valokopiona, koska tämä musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaan ja tekstiä saa kirjasto kopioida asiakkaalle.
Heikki Poroila
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://finna.fi
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä), ja päivällinen on ollut joko turska-, liha...
Mikäli tarkoitat Oskar Merikannon säveltämää ja Heikki Ansan sanoittamaa kappaletta Soi vienosti murheeni soitto, löydät sanoituksen ja kappaleen esitettynä alla olevista linkeistä.
Kappaleen sanoitus: https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=120598
Kappale Matti Salmisen esittämänä: https://www.youtube.com/watch?v=BxEn_kTvOyE
Mitähän mahdat tarkoittaa kysymykselläsi? Oletko nähnyt jossakin tällaisen ilmoituksen? Asiakastiedoissasi näkyy vain kaksi peruttua varausta, ja ne olet perunut itse Helmetissä omien tietojesi kautta, toisen loka-, toisen marraskuussa 2020. Voimassa olevia varauksia sinulla tosiaan on kaksitoista. Niistä kuitenkin 11 olet itse lukinnut, joten et saa niitä ennen kuin vapautat lukitukset. Vielä tällä hetkellä on varauksissa voimassa aikarajoitus: jos varausta ei ole pystytty toimittamaan kahden vuoden kuluessa, se raukenee. Sinun varauksissasi lähimpänä oleva raukenemispäivä on 18.2.2022.
Lukitseminen on tarkoitettu varauksen etenemisen lyhytaikaiseen pysäyttämiseen esim. loman aikana. Osa varauksistasi näyttäisi olleen lukittuina jo melko...
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-...
Tähän päivään mennessä yhteensä 10 suomalaista kapellimestaria on tehnyt Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytykset. Tässä tiedot kapellimestareista ja levyttäneistä orkestereista äänitysvuosineen:
Paavo Berglund
Bournemouthin sinfoniaorkesteri 1972-1978
Helsingin kaupunginorkesteri 1984-1987
Euroopan kamariorkesteri 1995-1997
Jukka-Pekka Saraste
Radion sinfoniaorkesteri 1987–1989
Radion sinfoniaorkesteri 1993
Leif Segerstam
Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri 1990–1992
Helsingin kaupunginorkesteri 2002-2004
Osmo Vänskä
Sinfonia Lahti 1996-1997
Minnesotan sinfoniaorkesteri 2011-2015
Okko Kamu
Sinfonia Lahti 2012-2014
Hannu Lintu
Radion sinfoniaorkesteri 2012-2014
Petri Sakari
Islannin sinfoniaorkesteri 1996–2000...
Etiketin merkinnästä 1:ma ei löytynyt juurikaan tietoa. 1:ma saattaisi merkitä priimaa (ensiluokkainen, erinomainen). Tätä voisi tukea myös se havainto, että sekundaa on merkitty tällä tavalla II:da.
Lyhenne voi olla jokin epävirallinen merkintä, jos se on käsin kirjoitettu. Toisaalta merkintä voisi tarkoittaa hintaa, eli että yksi karamelliaski maksaa yhden markan. Joissain vanhoissa makeismainoksissa hinta merkittiin esimerkiksi 2:50, mikä tarkoittaa, että yksi aski maksaa 2,50 markkaa.
Hinnerjoen karamellitehdas toimi 1920 - 1930-luvulla. Yrityksen nimi oli Satakunnan Makeisia, mutta se käytti myös nimeä Satakunnan Mehu ja Makeistehdas. Yrityksen perustaja oli Oskar Nikula.
Lähteet:
Kuusisto, Antti: Makein kirja : makean ja...
Ensimmäinen näyte Keisareittemme jäljillä -TV-sarjasta on peräisin teoksesta Music for the Royal Fireworks, jonka sävelsi Georg Friedrich Händel. Etsitty teemanpätkä on teoksen ensimmäisestä osasta (Overture = alkusoitto) - levytysversiosta riippuen suunnilleen kohdassa 2'40.
Englanninkielisessä maailmassa säveltäjän nimi näkyy usein muodossa George Friderick Handel.
Cd-versio Louna-kirjastojen kokoelmissa.
Elokuvassa Mies joka näki huomisen (1981) kuuluvaa sotilasmarssikatkelmaa en valitettavasti pystynyt tunnistamaan. Elokuvan musiikista vastasi William Loose.
Mies joka näki huomiseen -elokuvan tekijät IMBD-tietokannassa.
Jugentyylistä löydät aineistoa hakemalla vapaa-sanakentässä sanalla "jugend" jonka voit myös yhdistää "ja" -sanalla sanaan "huonekalu". Mukana on sekä suomen- että englanninkielisiä kirjoja, joihin kannattaa tutustua itse. Intarsiasta löytyy samoin hakemalla yksinkertaisesti sanalla "intarsia". Voit kokeilla myös hakusanoja "puutyöt", "puuntyöstö". Loimukoivusta voit etsiä tietoa yleisistä puulajeja tai koivua käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla "koivu" ja "puulajit". Esimerkiksi luokista 57.11 ja 64.11 löytyy puuaiheisia kirjoja. Osoitteessa http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/puuteknologia/ on Taideteollisen korkeakoulun puuteknologiaa käsittelevä sivusto, jonka lähdeluetteloon kannattaa tutustua. Sellakasta...
