Tällaista selvitystä emme löytäneet, mutta mm. avioeron syitä on selvitetty Jouko Kiisken väitöskirjassa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (Itä-Suomen yliopisto, 2011). Väitöskirja on luettavissa myös verkossa:
eRepo - Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (uef.fi)
Ruotsinkielisessä Hannah Dangin opinnäytetyössä on myös selvitetty avioerojen syitä: Varför skiljer man sig? : en systematisk litteraturstudie av olika förklaringsmodeller till skilsmässa (pro gradu, Åbo Akademi, 2014).
Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä.
Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,...
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta...
Monen ruokalajin ateriat tunnettiin jo antiikin aikana. Esimerkiksi roomalaisilla päivällisillä saatettiin tarjota useita ruokalajeja, joista käytettiin nimitystä prima cena (ensimmäinen ateria), secunda cena (toinen ateria), tertia cena (kolmas ateria) jne., sen mukaan kuinka monta ruokalajia tarjottiin.
Hienot juhla-ateriat ovat läpi vuosisatojen sisältäneet jopa yli kymmenen ruokalajia. Erään tarinan mukaan ensimmäisen menyyn kerrotaan kehittyneen juuri helpottamaan sekä vieraita että juhlien isäntää ottamaan sopivan kokoisia annoksia. Ensimmäisen menyyn kerrotaan olleen käytössä 1500-luvulla erään Braunschweigin herttuan juhlapäivällisellä. Talon keittiömestari oli asettanut isännän lautasen viereen pergamenttiliuskan, johon oli...
Kaikkia Facebook-julkaisuja ja vastaavia muita ympäristöjä koskevat samat tekijänoikeusmääräykset kuin muutenkin. Myös suljetut ryhmät ovat julkista toimintaa. Artikkelit nauttivat suojaa 70 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen, samoin kaikki piirrokset ja maalaukset.
Valokuvilla on erityinen asema laissa. Kaikki valokuvat nauttivat suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisesta, myös kenen tahansa nappaama maisemakuva, Sen lisäksi valokuva, jota pidetään taiteellisesti omaperäisenä teoksena, saa normaalin 70 vuoden suojan ottajansa kuolemasta, Tästä syystä valokuvien tekijänoikeudellisen suojan pituus on joskus tulkinnanvarainen. Yleensä kuitenkin lähdetään siitä, että jos kuvaaja on sitä mieltä, että hänen teoksensa on...
Hei,Kesälahdesta on aika runsaastikin paikallishistoriallista kirjoja. Tässä lista sen kummemmin erittelemättä. Toivottavasti näistä löytyy kaipaamaasi tietoa. Paajanen, Kyllikki. Kesälahti 350 Vuotta: 1632-1982. [Kesälahti]: [Kesälahden pitäjän ja seurakunnan 350-vuotisjuhlatoimikunta], 1982.Kotimäen kirja. Kotiseutumme Kesälahti. [Lahti]: Kotimäen kirja, 2007.Paajanen, Kyllikki, ja Unto Muje. Kesälahden Kotiseutulukemisto. [Kesälahti]: Kesälahden kunta, 1991.Saloheimo, Veijo. Kesälahti Vanhan Venäjän Ja Ruotsin Vallan Aikana. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2019.Paajanen, Kyllikki, ja Hissu Teppana. Kirjoitettua Ja Kerrottua Kesälahdelta. 3. korj. ja täyd. p. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2014..Tolvanen, Lasse, ja Terttu Tolvanen....
Iltalehti on listannut 23.3.2022 suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat yhä venäjällä.
Suomalaisista mukana olivat vielä viikko sitten Fortum, Nokian renkaat, Tikkurila, Kiilto ja Huhtamäki. https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f
Yle on uutisoinut 10.3.2022, miten Venäjä vaikeuttaa yritysten lähtöä. https://yle.fi/uutiset/3-12351443
Kyseessä lienee Uuno Kailaan runo Vuoren vanhus, joka löytyy Runosto-sivustolta. Runo on Kailaan kokoelmasta Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja (1922). Runosto-sivusto sisältää yli tuhat vanhaa suomalaista runoa.
Vuoren vanhus - Runosto
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa 1993;109(16):1415-kerrotaan, että Suomessa ensimmäiset TSS-tapaukset on kuvattu tamponia käyttäneillä nuorilla naisilla (Pitkänen 1981, Rutanen ja Rehnström 1981). TSS:ää on tarkasteltu myös Nikoskelaisen ja Mertsolan yleiskatsauksessa 1986. Matala verenpaine, sokki ja tajuttomuus nuorella naisellaToksinen sokkioireyhtymä (Orphanet) - Terveyskirjasto
Suomessa on säädetty kolme ulkomaalaislakia –vuonna 1984, 1991 ja 2004. (Lähde: Lehto, Olli. ”Sydämellä, muttei sinisillä silmillä” : Ulkomaalaislakien 1984, 1991 ja 2004 eduskuntakeskustelu. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos. 2018.)
Vuoden 1984 ulkomaalaislain säädösnumero näyttäisi olevan 400/1983.
Finlex-sivusto listaa myös lain nojalla annetut säädökset sekä sen muutokset, jotka ovat:
159/1988
593/1987
354/1984
252/1984
Vuoden 1991 ulkomaalaislaki (378/1991) kumosi vuoden 1984 lain.
Valitettavasti vuoden 1984 ulkomaalaislakia ei löydy sähköisestä säädöskokoelmasta.
Säädöskokoelmia löytyy painettuina esimerkiksi kirjastoista. Olet merkannut kotikunnaksesi Helsingin...
Anna-Kaarina Pohjakallion säveltämä ja sanoittama laulu "Pallopop" alkaa: "Mä ilmapallon puhalsin sinisen ja oranssin". Laulu sisältyy Viihdekuoro Kipinän cd-levylle "Suupoppia" (Avainsäätiö, 2011).
Voisikohan kyseessä olla Yle Areenasta löytyvä Spillingin puuverstaalla (https://areena.yle.fi/1-4149306). Dokumentin alkuperäinen nimi "Spilling rivefabrikk" tarkoittaa Spillingin haravatehdasta, ja ohjelmassa esitellään tehtaan tiloja sekä puuharavan valmistusta.
Viikin tiedekirjastosta saadun vastauksen mukaan kaikki tieto löytyy tuosta digitoidusta kirjasta Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koiwulahdesta itsestään. Tekstin voi lukea avaamalla pdf-tiedoston linkistä. Bibliografiset tiedot löytyvät myös Helkasta http://finna.fi esimerkiksi nimekehaulla. Painettuna teos löytyy Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi sekä Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto.fi Reenpään kokoelmasta.
Laskelmaa yhden aikakauslehden valmistamiseen käytettävästä energiamäärästä ei näyttäisi löytyvän. Sen sijaan lehden hiilijalanjälkeä puusta aina paperinkierrätykseen asti on arvioitu. Erään laskelman mukaan yhden aikakauslehden hiilijalanjälki on n. 154 g CO2 ekv. Selvästi suurimman osan hiilijalanjäljestä muodostavat paperin valmistus (33%) ja painatus (31%).
"Aikakauslehtivuosikerran hiilijalanjälkeä vastaava määrä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, kun ajetaan uudella henkilöautolla 45 kilometriä (CO2 ekv. = 164 g/km). Tehtyjen oletusten perusteella yhden aikakauslehden koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt vastaavat siis noin kilometrin ajomatkaa henkilöautolla."
https://projectsites.vtt.fi/sites/leader/www.vtt.fi/sites/...
Tässä joitakin ehdotuksia ja suosituksia, sekä proosaa ja runoutta:
Stina Saari: Än nim ling, Onninno
Johannes Ekholm: Planet Fun Fun
Jaakko Yli-juonikas: Neljä ratsastajaa -sarja (Yö on viisain, Tahdon murskatappio, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään)
Eino Santanen: Tekniikan maailmat, Yleisö
Laura Lindstedt & Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies
Lauri Hei: Paperi - lalivit
V.S. Luoma-aho: delete
Maria Matinmikko: Kolkka
Esimerkiksi Lindstedtin & Vuolan teoksessa tarina esitetään muun muassa sonetin, urheiluselostuksen, konekäännöksen ja google-runouden tyyliin, ja Luoma-ahon teos yhdistelee proosaa, runoutta, HS-kolumnia, Tinder-profiilia, arvosteluja ja niin edelleen. Kokeellinen kirjallisuus voisi olla yksi...
Jalankulkijoita ovat kävelijöiden lisäksi muun muassa potkulautailijat, pyörätuolin käyttäjät, rullaluistelijat, lastenvaunujen kanssa tai suksilla liikkuvat. Jalankulkijoiden tulee noudattaa jalankulkijan liikennesääntöjä sekä käyttää kävelijöille tarkoitettua paikkaa liikenteessä. Jalankulkija on myös pyörää tai mopoa taluttava sekä jalankulkua avustavan tai korvaavan laitteen käyttäjä.
Kävelijän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Toisten tienkäyttäjien toimintaa on ennakoitava ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi.
Jalankulkijoiden kohtaamisesta todetaan Liikenneturvan verkkosivuilla: "Laki ei ota kantaa siihen, miten jalankulkijoiden keskinäiset...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
