Hyvää ja kattavaa listaa klassikoista on hankala laatia. Klassikoiksi luettavia kirjoja on niin paljon ja erilaisia klassikon määritelmiä on myös monia. Äänikirjoja julkaistaan myös koko ajan lisää.
Vapaasti luettavia klassikoita löytyy e-kirjoina, mm. Projekti Gutenbergin suomenkielisistä kirjoista, https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi. Muita e-kirjakokoelmia, https://www.makupalat.fi/fi/k/18378%2B590/hae?category=114641&sort=titl…
Nimenomaan äänikirjoja löytyy useammasta palvelusta. Vapaasti luettavia on koottu Makupalat.fi:n, johon on koottu tiedonhaun lähteitä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Klassikoita äänikirjoina löytyy Helmet-kirjaston...
TikTok-palvelun käytöstä on kirjoitettu muutamia kirjoja. Suosittelen esimerkiksi näitä kahta PIKI-kirjastoista löytyvää teosta:
TikTok aikuisille : vinkkejä kotiin, opetukseen, työhön ja harrasteisiin (Bennett, Áine, Oppian 2022).
Tokkerin käsikirja (Rissanen, Jaakob, Kormilainen, Ville, Kustannusosakeyhtiö Otava 2022).
Myös pelkästään googlaamalla ”TikTok ohjeet” löydät runsaasti erilaisia verkkosivustoja TikTokin käyttöön. Esimerkiksi Verke eli digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus on tehnyt opiskelumateriaalin ”TikTokin perusteet – näin aloitat TikTokin käytön”. Löydät materiaalin täältä: https://www.verke.org/vinkit/tiktokin-perusteet-nain-aloitat-tiktokin-kayton/
YouTubesta löydät myös paljon videoita...
Olavi Ingmanin kirjassa Laulu ja soitto: säestykset laulukirjaan Laula sinäkin on kappaleesta versio, joka voisi olla haettu. Kirja on lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Ajan luonne ja mahdolliseen aikamatkustukseen liittyvät paradoksit ovat kiehtova kysymys. Ensinnäkin ei ole yhteisymmärrystä siitä, meneekö aika lainkaan eteenpäin tai taaksepäin. Teorioita ja selityksiä siitä, millaista aika on ja miksi makrotasolla koemme sen kulkevan vain eteenpäin on lukuisia. Niiden tutustumisen voi aloittaa Wikipediasta.
Mahdolliseen aikamatkustukseen liittyviä aikaparadokseja pohditaan esimerkiksi tässä artikkelissa. Siinä katsotaan aikamatkustuksen olevan teoreettisesti mahdollista. Eri asia kuitenkin on, voisiko matkaaja muuttaa tapahtunutta mitenkään.
Yksi tulkinta nojaa multiuniversumiteoriaan. Siinä muutoksen tekeminen aiheuttaa maailman eriytymisen. Aikamatkaaja saisi pelkällä saapumisellaan...
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin...
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin)
Pääkaupunkiseudun musiikkikirjastoista löytyy oma luokkansa country-musiikille ja siitä löytyy nuotteja. Tämä tiedustelemasi hengellinen country-musiikki kulkee usein nimityksellä country gospel.
Suomenkielisiä nuotteja on melko vähän, Töölön kirjastosta luokasta 787.113 löytyy nuotti GOSPEL-LAULUJA 1 (47 kitarasoinnulla varustettua laulua)
(osa lauluista on käännöksiä suomen kielelle)
Seuraavat nuotit ovatkin sitten englanninkielisiä:
Monet country-laulajat ovat tehneet hengellisiä lauluja omalla tyylillään. Vahvoja lauluja on säveltänyt ja esittänyt Johnny Cash ja hän on myös esittänyt muiden tekemiä country gospel lauluja. Cashin nuoteissa on sekä hengellisiä että tavallisia country lauluja:
- nuotti luokassa 788.32 CASH: A MAN AND HIS...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan hevosen nimi tarkoittaa tuulta (Wind). Pelkään pahoin, ettei teoksen suomentaja ole kuitenkaan tyytynyt kääntämään Windiä suoraan Tuuleksi. Nimi voi yhtä hyvin olla Puhuri tai vaikkapa Tuulispää. Olen koettanut metsästää nimeä, mutta valitettavasti meiltä Turusta ei löydy Winnetou-trilogiasta kuin sarjan ensimmäinen osa: Erämaan kostaja (tai Winnetoun kosto). Siinä ei hevosen nimeä mainita. Puhutaan ainoastaan hevosesta, joka on komein ilmestys ikinä.
Lastenkirjainstituutti täydentää vastausta näin:
"Voi olla, että Winnetoun hevosen nimeä ei ole koskaan käännetty tai edes kirjoitettu suomenkieliseen kirjaan. Tällä sivulla on lainaus siitä kirjasta (Old Surehand I), jossa nimi Iltschi...
Paul Desmondin ja Dave Brubeckin Take five -kappaleen suomenkielisiä sanoja on etsitty verkossa muutamilla keskustelupalstoilla. Eräällä palstalla muistettiin, että Take five oli Tupuna Vaissin piirrosten taustamusiikkina. Tupuna Vaissi oli lastenkirjailija ja kuvataiteilija, jonka satuja esitettiin vuosina 1966-1970 pyörineessä makasiiniohjelmassa Pienten piiri. Ylen Elävästä arkistosta löytyy tallenne "Tupuna Vaissi piirtää sadun Miska-kissasta ja Joni Jonista". Valitettavasti tuolla tallenteella ei pikaisella katselulla kuulostanut olevan etsittyä kappaletta. Elävässä arkistossa ei ollut myöskään muita Tupuna Vaissin satuja.
Nimi Ooda (Oda lienee sen muunnelma) ei näytä sisältyvän erilaisiin Suomessa ilmestyneisiin etunimihakuteoksiin. Nimihän on germaanista (muinaissaksalaista) alkuperää, nykysaksassa sen muotoja ovat mm. Uta, Utta, Ute. (Duden :
Der grosse Vornamenlexikon). Nimeä Oda on myös käytetty Ranskassa. Siellä ei tiettävästi ole samanlaista 'puolivirallista' nimipäiväkalenteria kuin meillä Suomessa, mutta eräs ranskalainen nettisivu (http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm) antaa Odalle ja sen monille muunnelmille (Odette, Odetta, Odian) nimipäiväksi huhtikuun 20 päivän. Odaa on myös käytetty venäläisen Svoboda-naisennimen lyhennelmänä (N.A.Petrovskij: Slovar russkih litsnyh imen).
Nimipäiväkalenterimme perustuu pyhimyskalenteriin. Laajemmissa...
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982)....
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa on runsaasti lukion oppikirjoja. HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi voi hakea aineistoa vaikkapa teoksen nimen, tekijän ja aiheen mukaan. Laajan listan lukion oppikirjoista saa käyttämällä vapaata sanahakua hakusanoilla oppikirjat lukio.
Lapset eivät automaattisesti peri vanhempiensa velkoja. Vainajan velat täytyy kuitenkin maksaa ensin kuolinpesän varoista, ennen kuin pesän varoja jaetaan kuolinpesän osakkaille. Jos velkaa on enemmän kuin kuolinpesässä on varoja, on pesä ylivelkainen. Tällöin pesä täytyy luovuttaa pesänselvittäjälle tai kokurssiin, jos osakkaat haluavat välttyä velkavastuulta. Perintöoikeudessa on kuitenkin poikkeuksia ja siirtymäsäännöksiä, joten jokaisen kuolinpesän tilanne on erilainen ja asia kannattaa tarkistaa lakiasiantuntijalta.
Lähde:
Juha Koponen: Kuolinpesän osakkaan opas (Veronmaksajat, 2019)
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Ilmeisesti etsimäsi elokuva on Pavel Lunginin vuonna 2006 ohjaama Ostrov (Saari).
Elokuvasta tehtyä DVD-tallennetta on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa, mutta valitettavasti ei oman alueesi kirjastoissa. Voit tehdä lähikirjastossasi DVD:stä kaukopalvelupyynnön. Lisää tietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
DVD:llä on tekstitys englanniksi ja venäjäksi.
http://www.imdb.com/title/tt0851577/
http://www.imdb.com/name/nm0526732/
http://vaarakirjastot.fi/
http://vaarakirjastot.fi/kaukopalvelu;jsessionid=5393BA728BCC661A5600CE…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
