Kirjastot ottavat lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia cd-levyjä. Koska kirjastojen hyllytila on rajallinen, lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston cd-kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä vaikka lähikirjastosta, ollaanko siellä kiinnostuneita levyistä.
Suomessa toimii kaksi THL:n alaista oikeuspsykiatrista valtion mielisairaalaa, joiden potilaista suuri osa on tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa. Osastoista ja hoidoista lisätietoa:
Niuvanniemen sairaala - Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka
Vanhan Vaasan Sairaala (vvs.fi)
Aitoristihämähäkki, joka aikaisemmin tunnettiin ristilukkina (vaikka se ei ole lukkien sukua), ei ole ihmisille vaarallinen. Kaikilla hämähäkeillä on myrkkyä, jonka ne iskevät saaliiseensa, mutta ihmisen iho on aitoristihämähäkille niin paksu ettei se yleensä pysty puremaan sitä rikki. Jos aitoristihämähäkkiä kovasti ärsyttää ja tarjoaa sille ohutta ihoa purtavaksi, niin saattaa onnistua saamaan pikkiriikkisen pureman. Kertomusten mukaan purema tuntuu ihmisestä riippuen hyttysen tai ampiaisen pistolta, ja voi aiheuttaa puutumisen tunnetta. Kovasti allerginen ihminen voi ehkä saada vähän isomman reaktion puremasta.Kahdeksanjalkainen kuoleman kylväjä | Prisma Studio | Tiede | yle.fiaitoristihämähäkki - Araneus diadematus | Tunnistus | Suomen...
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”....
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004
Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009
Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987
Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992
Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.
Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006
Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010
Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006
Swinfield, Rosemarie. Stage make-up...
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Lieksan kirjaston kokoelmista löytyvä Anja Timosen Opintokohdesuunta 2 -moniste (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11037557) kertoo, että:
”Varpasen koulupiiri perustettiin 1906.” (s. 28)
Osmo Kiiskisen ja Harri Sallisen Pielisjärven historia IV – 1865-1920 (https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.71139) kertoo lisäksi:
”Kyläläiset tekivät kouluanomuksen kuntakokoukselle, jossa se hyväksyttiin ja opetus päätettiin aloittaa syksyllä 1902. Näin ei käynyt, sillä kyläläiset eivät olleet ratkaisseet koulun sijaintipaikkaa. Syksyllä 1903 tehtiin uusi anomus, jossa toivottiin koulun rakentamista kahden vuoden kuluessa. Muutamat tilalliset olivat halukkaita antamaan tarvittavan tonttimaan ilmaiseksi. Kuntakokouksen...
Pieni punainen kana, joka on vanha englantilainen tarina, löytyy monista kirjoista ja myös
äänitteiltä. Se on ainakin näissä kirjoissa:
- Kincaid: Pieni punainen kana (1978)
- Satujen parhaita (1983)
- Zemach: Pieni punainen kana: vanha kertomus (1984)
- Craig, Satujen kyydissä unten maille (2000)
Ja näillä äänitteillä:
- Satuhetki (kasettina ja cd:nä)
- Scarry, Pieni punainen kana (kirja ja kasetti, 1991)
- Nallekerhon satu (cd, 2005)
Lähteet: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi ja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokanta Helmet www.helmet.fi
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Sukunimen ohella Ristimella näyttää esiintyvän myös paikan- ja kadunnimissä.
Ristimella on ollut myös uudistilan nimi. Kaija Jaako kirjoittaa Kolarin asutuskehityksestä autonomian aikana 1809-1917 Torniolaakson vuoskirjassa (1995). Siinä mainitaan, että viimeiset uudistilat perustettiin Kolariin vuonna 1854. Tällöin syntyi mm. Ristimellan uudistilat Äkäsjokisuulle.
Oiva Arvolan Yhtäkoska – Yliperän kielen sanakirjassa (1999) mella tarkoittaa törmää. Arvola mainitsee tässä kohdin esimerkkinä santamellan, joka tarkoittaa hiekkatörmää.
Kullervo Kemppisen Valittujen tunturitarinoiden (1983) liitteenä olevassa sanastossa mella on määritelty veteen vyöryvänä, korkeana hiekkatörmänä.
Varatun aineiston kuljetusaika riippuu sekä lähettävästä, että vastaanottavasta kirjastosta. Joissakin kirjastoissa käydään joka arkipäivä ja joissakin taas vain kerran viikossa. Eli kuljetus voi kestää jopa viikonkin.
Hyllyssä ollut kirja on saattanut olla ns. jokerilaina, joita on pienemmissä kirjastoissa, esim. tässä tapauksessa Maskussa. Se tarkoittaa sitä, että kirjaan ei kohdistu varauksia, vaan se on aina lainattava kyseisestä kirjastosta. Jokerilainalla on haluttu varmistaa se, että myös pienemillä kirjastoyksiköillä olisi tarjolla uutta ja kysyttyä aineistoa.
Hei!
Kysymäsi tv-ohjelma on todennäköisesti "Die Ludolfs". Siinä tosin on neljä veljestä mutta ohjelmat pyörivät heidän autopurkaamonsa toiminnan ja veljesten elämän ympärillä muutenkin. Ohjelman nimellä löydät aineistoa ainakin Wikipediasta ja YouTubesta.
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Hei,Nextel on keraaminen materiaali, joka tunnetaan erityisesti sen poikkeuksellisesta kovuudesta, lämmönkestävyydestä ja mekaanisista ominaisuuksista. Se on kehitetty alun perin huipputeknologisia sovelluksia varten, esimerkiksi avaruus- ja ilmailualalle, mutta sitä käytetään myös muilla teollisuudenaloilla. Nextel-keraamiset kuidut ja tekstiilit on valmistettu polykristallisista metallioksidikuiduista. Pääkomponentteina käytetään alumiinioksidia, joka tunnetaan kulutuskestävyydestään, ja piidioksidia, josta saadaan joustavuutta ja lämmönkestoa. Usein seoksessa on mukana myös boorioksidia, joka toimii sitovana aineena ja lisää kuidun kestävyyttä.Lähteet: Pushing the limits. High performance materials for extreme environments. 3m-...
Kyseessä on Hannele Viitasen säveltämä ja sanoittama lastenlaulu Junan ääni. Laulu on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä Kateellinen etananpoika : Rytmiviikarin TA (Fuga 2000). Sanat ja nuotti sisältyvät mm. Géza Szilvayn kirjaan Rytmiviikarin TA (Tammi, 1990).
https://finna.fi
Olet aivan oikeassa, sanat ovat latinaa lex=laki ja ius=oikeus. Tuossa päädyn tekstissä on kirjoitusmuoto samanlainen kuin roomalaisissa piirtokirjoituksissa eli u on v:n näköinen.
A. Streng Latinanalais-suomalainen sanakirja löytyy useimmista kirjastoista.
Kuvia piirtokirjoitustekstistä esim., https://www.aarome.org/apply/academic-programs/roman-epigraphy
