Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Onko ketun alalajeihin kuuluva ristikettu harvinainen? 2371 Ristikettu on tavallisen punaketun ja harvinaisen mustan muunnoksen risteymä (Lähde: Suomen nisäkkäät, Anders Bjärvall & Staffan Ullström, 2010, s. 162). Tietoa yleisyydestä emme löytäneet, mutta lienee harvinainen, koska myös musta muunnos on harvinainen. 
Haluaisin tutustua suomalaiseen mytologiaan ja muinaisuskoon. 286 Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin  (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä  (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Millainen on Primas-kirjastojärjestelmä? 996 Primas on merkkipohjainen kirjastojärjestelmä. Se sisältää kaikki perustoiminnon, joita tarvitaan esim. lainaus, palautus, luettelointi. Ero nykyisiin järjestelmiin on ettei se toimi verkkoympäristössä, ja tämän takia se on "jäykkä" käyttää. Järjestelmää ei enää päivitetä, joten monet Primas-kirjastot ovat siirtyneet tai ovat siirtymässä muihin järjestelmiin. Tietoa kirjastojärjestelmistä löytyy mm. seuraavista Kirjastolehdistä 2002, nro 2, s. 8-9 ja 2003, nro 2, s. 12-13. Jarmo Saartin toim. opas Kirjastojärjestelmän hankkijan opaassa käsitellään kirjastojärjestelmiä ja niiden perustoimintoja.
Onko kirjastossa kirjoja hyvinvointiklusterista? 2485 Ainakin seuraavia voi kysyä kirjastosta: 1. Tarkiainen, Ari: Avaimia ja lukkoja vertailemassa - hyvinvointiklusterista uusi ovi innovaatiopolitiikkaan,2005 2. Marjomaa-Mäkinen, Maritta: Pohjois-Pohjanmaan terveys- ja hyvinvointiklusterin ennakointi : vuorovaikutuksesta yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen / Maritta Marjomaa-Mäkinen. Oulu : Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, 2004 3. Larjovuori, Riitta-Liisa: Ennakointitutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Pirkanmaalla / Riitta-Liisa Larjovuori. Tampere : Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, 2004 4. Hiltunen, Päivi: Hyvinvointi alueen vahvuutena, väestön ikääntyminen haasteena : esisuunnitelma Elämänlaatu ja elinympäristö -teemasta Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelmalle / Päivi...
Kuinka paljon sähköä Las Vegas käyttää? 588 Minuuttitasoista kulutusta en löytänyt, enkä oikeastaan edes koko kaupungin tarkkaa sähkönkulutusta vuodessa. Osavaltiotasoinen selvitys antaa kuitenkin jonkinlaista käsitystä Vegasin energiankäytöstä verrattuna muihin alueisiin. energy.nv.cov Referenc-sivustolla kerrotaan: "According to Forbes magazine, Las Vegas uses 5,600 megawatts of electricity on a summer day. This usage is expected to hit 8,000 megawatts by 2015. Furthermore, each new resident will need 20,000 KWh of electricity every year." referenc.com sähköä kuluu siis nykyisin noin 8000 megavattia päivässä valaistukseen ja toimintojen ylläpitoon. Lisäksi tulevat turistien ja asukkaiden sähköntarpeet. Pieni valopilkkuhurjassa sähkönkulutuksessa on se, että Las Vegas...
Vaan! Mummoni täytti vappuaattona 75 vuotta, ja nyt kaipaisimme synttäripuhetta varten tietoa siitä, millainen sää oli Suomessa 30.4.1935, ja tapahtuiko… 1919 Ilmastokeskuksen mukaan Suomessa vallitsi 30.4.1935 kylmä pohjoinen ilmavirtaus. Helsingin Kaisaniemessä oli vuorokauden ylin lämpötila -0,4 astetta ja alin lämpötila -5,3 astetta, ja siellä esiintyi yöllä heikkoa lumisadetta. Päivällä oli melko aurinkoista. Jyväskylässä oli ylin lämpötila +0,6 astetta ja alin lämpötila -6,6 astetta, ja sielläkin esiintyi aamulla heikkoa lumisadetta. Sää oli melko pilvinen. Sodankylässä oli ylin lämpötila +1,0 ja alin lämpötila -14,0 astetta. Sää oli melko pilvinen. Vanhaa ja uutta kalevalaa juhlittiin näyttävästi 1935. http://www.kalevala175.net/sivu.php?n=p2ala&s=p2s3&s2=p1&k=p2&f=p1 Wikipediasta löytyy tietoa 1935 vuoden tapahtumista. http://fi.wikipedia.org/wiki/1935
Lapin liiton sivuilta löytyy vanha julkaisu "Lapin läänin keskusverkko 1977" (http://www.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderId=90644&name=DLFE-20072… 808 Nykyään käytössä oleva alueluokitusjärjestelmä on viisitasoinen hierarkkinen NUTS-aluejako, jota käytetään Euroopan unionin jäsenvaltioissa. NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Suomen NUTS-aluejaossa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1 -aluetason ja suuralueet NUTS 2 -tason. Maakunnat muodostavat NUTS 3 - tason. Seutukunnat muodostavat LAU 1- (NUTS 4) ja kunnat LAU 2 -tason (NUTS 5). LAU (Local Administrative Unit). Lisäietoa NUTS-aluejaosta löytyy tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/kas/nuts_aluejako.html Tiedot eri NUTS-tasoihin kuuluvista alueista löytyvät niin ikään tilastokeskuksen kotisivuilta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/index_alue.html Valitettavasti...
Samantyyppistä luettavaa kuin Keplerit, Neropatin päiväkirjat ja Isämiehet 678 Tässä joitakin lukuvinkkejä. Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja Colfer, Eoin: Artemis Fowl -sarja Gravel, Elise: Olga-sarja Griffiths, Andy: Maailman paras puumaja -sarja Lee, Bacon: Viimeinen ihminen Parvela, Timo: Melkein mahdoton tehtävä -sarja Taylor, Thomas: Aaveranta -sarja  
Missä sijaitsi Lahden pääkirjasto 1966 (ESS 50 vuotta sitten, 9.2.2016) 1075 Lahden pääkirjasto sijaitsi tuolloin osoitteessa Hämeenkatu 12. Tämän vanhan puukirjaston pakkasista kirjasto siirtyi vuoden 1967 lokakuussa konserttitalon lämpöön Hollolankadulle. Ja lämpöä piisaa nykyisessä kirjastossa Kirkkokadullakin, tänään kahdenkymmenenkahden asteen verran.
Haluaisin kysyä, minkä takia hampaat saattavat kasvaa vinoon niin, että tarvitaan oikomishoitoa? 2510 Pysyvät hampaat ja leukaluut tuottavat geneettiset ohjeet eivät aina kohtaa toisiaan sataprosenttisesti. Hampaat voivat kasvaa vinoon eri syistä, mutta useimmiten syynä on tilanahtaus (joskus taas tilaa on niin paljon, että hampaiden väliin jää leveä kolo). Hampaiden koko ja mahtuminen on perinnöllinen ominaisuus, johon ei suuremmin voi vaikuttaa normaalin ravinnonsaannin olosuhteissa. Joissain tapauksissa lapsi on voinut myös itse vaikuttaa hampaiden asentoon esimerkiksi poikkeuksellisen pitkään kestäneellä peukalon imemisellä. Oikomishoidon tarve johtuu sekä esteettisistä syistä että hampaiden epätasaisen kasvun aiheuttamista purantahäiriöistä, joista pyritään aina pääsemään eroon. Oikomishoitoja tehdään vain pysyville hampaille....
Voiko esim isännänviiriä ja Suomen viiriä pitää samassa lipputan gossa yhtä aikaa? 279 Suomalaisuuden liiton liputusohjeiden mukaan samaan lipputankoon ei saa vetää yhtä aikaa kahta lippua tai viiriä.   Lähde: https://suomalaisuudenliitto.fi/liputus/
Radiossa kuultu katkelma Juha Mannerkorvelta 250 Kysymyksessä muisteltu Mannerkorpi-katkelma on kokoelmaan Kylväjä lähti kylvämään sisältyvän runon "Että he kaikki yhtä olisivat" (lainausmerkit kuuluvat nimeen): ensimmäisestä säkeistöstä: "--- / Sillä jos ihminen epätoivonkaupungissaan / toisen ihmisen tapaa, / joka samaa kieltä puhuu kuin hän, / ihmisen, / jonka 'niin niin' on sama kuin hänen, / 'ei ei' sama kuin hänen, / ja mikä niistä on yli, / sekin samaa kuin hänen, -- " (s. 50).
Ylen sivuilla on artikkeli jossa kerrotaan L.H. Oswaldin Suomen-matkasta ja Kennedyn murhasta. Artikkelia on kommentoitu vilkkaasti ja eräs kommentoija kertoo,… 355 John F. Kennedy joutui salamurhan uhriksi 22.11.1963. Suomessa Kennedyn ampumisesta kerrottiin saman päivän iltauutisissa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/11/john-f-kennedyn-murha#media=79… Vielä samana yönä eduskunnassa pidettiin hiljainen muistohetki. Eduskunnan puhemies Kauno Kleemola lausui muistosanat ja valtion laitoksissa päätettiin järjestää lauantaina suruliputus. Myös yksityisiä kansalaisia kehotettiin siihen osallistumaan. Toinen yleinen suruliputus järjestettiin hautajaispäivänä maanantaina. https://www.ts.fi/puheenvuorot/560410 Murhapäivän iltana myös Yleisradio muutti myöhäislähetystään ja soitti loppuillan surumusiikkia. Salamurha oli aikansa valtava uutinen ja mediatapahtuma. Reaktiot olivat järkyttyneitä ympäri...
Uhrattiinko uhrilehdossa hiidelle tai jollekin epäjumalalle? 293 Pakanallisten palvontamenojen uhrilehdoissa uhrattiin ja sinne haudattiin. Sana "hiisi" on alun perin tarkoittanut juuri uhrilehtoa. Muinaissuomalaisen perheen tai kylän hiisi sijaitsi lähellä asutusta. Se oli rajattu alue. Siellä oli pyhiä puita ja kiviä, ehkä parantavaa vettä pulppuava lähdekin, kuten Sampaan uhrilähde Halikon kirkolta jonkin matkaa pohjoiseen. Hiisi tarkoitti myös jotakin epämääräistä metsään, uhritoimitukseen tai henkiolentoon liittyvää. Se oli samanlainen metsänolento kuin tapio. Vanha kansa on tuntenut ilmaisun hiidenväki. Tätä metsänväkeä ei pidetty erityisen vihamielisenä, mystisenä kylläkin. Paavi Gregorius IX määräsi bullalla vuonna 1229, että pakanoiden uhrilehdot oli otettava kirkon omistukseen. Hautaamista...
Silloin kun suuret kuolonvuodet olivat 1600-luvulla, varsinkin suomessa oli monena vuotena peräkkäin pahat katovuodet ilmaston viilenemisen vuoksi johtuen… 1010 Juhani Kakkurin Tulivuoret : matkoja vulkaanien maailmaan yksilöi Seruan purkauksen Bandamerellä vuonna 1693 ja samana vuonna Islannissa sattuneen Heklan purkauksen erityisen kohtalokkaiksi maamme kannalta. Niitä seuranneet vuodet 1694 ja 1695 olivat epätavallisen kylmiä, ja katovuodet tappoivat neljäsosan maamme silloisesta väestöstä. Vulkaaninen toiminta ei kuitenkaan yksin aiheuttanut 1600-luvun lopun nälkävuosia. Pohjois-Euroopassa vallitsi lähes koko vuosisadan ajan maanviljelykselle sangen epäedullinen kylmän ilmaston kausi halloineen ja toistuvine katovuosineen. Suomessa koettiin 1680-luvulla useita ankaria katoja, "jotka uhkasivat hävittää koko kansakunnan". Syksyllä 1690 saatiin hyvä sato, mutta se jäikin vuosikymmenen...
Olisin kiinnostunut ostamaan Saara Harviaisen kirjoja. Tuntuvat olevan melko hankalasti hankittavia. 386 Etsimäsi kirjat ovat ilmeisesti Lapintikkuja (omakustanne 1989), Jälkijättöjä (omakustanne 1990), Pohjastunturi (omakustanne 1995) sekä Etelän akka tunturissa 1998 (postuumi pienpainate 2004). Sinun kannattaa kokeilla jättää kirjoista ilmoitus antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteisessä verkkoantikvariaatissa eli Antikka.net-palvelussa niin sanotulle puutelistalle. Kun kirjaa ei näytä olevan saatavissa tuossa palvelussa juuri nyt, kirjakauppiaat tutkivat valikoimaansa tarkemmin. Antikka.net Internetistä käy ilmi, että kirjailija oli Mikkelin Kirjoittajat ry:n jäsen. Mahdollisesti yhdistyksen jäsenillä sattaa olla enemmän tietoa kirjojen ostettavuudesta kuin netistä löytyy. Voit kysyä tästä yhdistykseltä vaikka laittamalla sähköpostia...
Kuuntelemme RSOn Johannes-passiota. Huomio kiinnittyi erikoiseen kielisoittimeen, joka oli varsin konstikkaan näköinen pitkine ja lyhyine kielineen. Mistähän… 201 Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
4-v lapsi on alkanut kysellä kuolemasta, erityisesti häntä huolettaa miltä kuolema tuntuu, mitä sen jälkeen tapahtuu (esim joutuuko maan alle - on ilmeisesti… 443 Ainakin Katie Daynesin kirja Miksi eliöt kuolevat? voisi sopia nelivuotiaalle. Siinä on mukava kuvitus, paksut lehdet ja luukkuja, mutta täyttä asiaa kuolemisesta.
Onko oikein kirjoittaa "muuten Helsinkikin" on kaupunki ja kirjoittaa isolla. Kyseessä ei ole lauseen eka sana. Entä vastaavasti Porvoossakin, Porvoostakin… 612 Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248. Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki. Erisnimet kirjoitetaan aina isolla. Kielenhuollon ohjeita löytyy...
Kenen kirjoittama on lasten satukirjasta lunemani lyriikka, jossa koira tilaa kakun, muuttaa toiveitaan sen suhteen lukuisia kertoja ja kun leipuri viimein on… 218 Satu on nimeltään Koiran kakku. Kirjailija on Terry Berger, ja satu on hänen kirjassaan Kilpikonnien huviretki ja muita hassuja tarinoita  (s. 19–32). Kirjaa ei ole Kokkolassa tai muissa Anders-kirjastossa, mutta joissakin kirjastoissa tämä vuonna 1980 ilmestynyt kirja vielä on: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=berger+terry&type0%5B%5D=Author