Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijan mukaan sukunimi Oinonen tuskin liittyy suoranaisesti juutalaisuuteen. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan julkaisemasta Sukunimet-kirjasta löytyy tietoa
tästä sukunimestä. Nimi on syntynyt alun perin henkilön lisänimestä (kuten suuri joukko muitakin suomalaisia sukunimiä) ja sen taustalla on sana oinas, jolla on murteissamme merkitys 'pässi, jäärä'.
Oinonen on nykyisin noin 3000 ihmisellä sukunimenä.
Husaarin nuha on epäilemättä sama asia kuin huovintauti, joka on yksi kupan eli syfiliksen slangi- ja kansanomaisista synonyymeistä. Muita ovat esimerkiksi Ranskan tauti, sotilaantauti ja espanjantauti. Nämä ja runsaasti muita epävirallisia sukupuolielämään liittyviä ilmauksia löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Jussila, Raimo, Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja. Prometheus, 2010
Popp, Outi & Björkenheim, Päivi, Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi. Ajatus, 2008
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Keissut ovat hevosten vetämiä pyörättömiä kuljetusvälineitä, jotka tunnetaan myös nimellä purilaat. Keissutiellä on siis kuljetettu tavaraa hevosten vetämillä keissuilla.
Lähteet:
Hervantajärven osayleiskaava (alueen historiaa luvussa 2.6): https://www.tampere.fi/liitteet/h/QtveewpVU/Hervantajarvi_selostus.pdf
Jari J. Tuomiston historia- ja sukututkimusblogi "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen":
https://tuomjari.wordpress.com/2018/01/11/hevosen-ajokalut-pihapiiri-en…
Nämä käsitteet löytyvät varmaankin psykologian kirjan tekstiosasta. Ne liittyvät oppimisen strategioihin.
Niitä kuvataan esim. Hanna-Maria Haaviston opinnäytteessä Yläasteikäisten oppilaiden suoritusstrategioiden yhteys hyvinvointiin ja koulumenestykseen, s. 6 suunnilleen seuraavasti.
Illusorisen hohteen optimismi -strategiaa käyttävät oppilaat luottavat vahvasti omaan menestymiseensä ja katsovat menestyksen johtuvan heidän omista ansioistaan. He asettavat itselleen korkeita tavoitteita ja työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen ne.
Defensiivisen pessimismin mukaan toimivat ovat epävarmoja menestyksestään ja he asettavat matalampia tavoitteita. Haastavassa tilanteessa he kokevat ahdistusta, mutta työskentelevät ahkerasti...
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"...
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastossa on hakuteos 2005 standard catalog of world coins 1901 — present. Siinä on kuvia ja hinta-arvioita kolikoista, myös omistamasi kaltaisesta. Vastaavia teoksia on lähes kaikissa kirjastoissa. Tietokannoista voi hakea esimerkiksi hakusanalla numismatiikka.
Arvioinnissa voisi auttaa Holmaston liikkeen maksullinen arviointipuhelin (http://www.holmasto.com).
Numismaatikoiden keskustelupalstalle voi myös jättää kysymyksen (http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php).
Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt.
Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston
saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Muistelmateoksessaan Marski ja hänen hovinsa Taru Stenvall kirjoittaa: "Marsalkka poltti enimmäkseen Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia La Planta -sikareita."
Strengberg valmisti myös sotapäällikön nimikkosikarin Fältmarskalkens cigarrin vuonna 1942.
Mannerheim noudatti kurinalaisuutta päivittäisessä sikariharrastuksessaan: aitoja kuubalaisia hän poltti vain juhlahetkinä tai antoi lahjaksi. Hän huomautti parissakin yhteydessä, että havannalaiset tulee säästää juhlavampiin tilanteisiin ja arkisissa oloissa on tyydyttävä polttamaan ”huonoja sikareita”. Aasian-matkallaan Mannerheimin tiedetään polttaneen Hollannissa käärittyjä El Aguila -sikareita. Toiselle kuuluisalle suomalaiselle sikari-intoilijalle Jean Sibeliukselle Mannerheim...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) välillä on kuljetuspalvelu, joten aineistoa voi palauttaa maksutta mihin tahansa toimipisteeseen.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa...
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Puuvillaa ei viljellä Suomessa juuri lainkaan. Puuvilla tarvitsee kasvaakseen kosteamman ja lämpimämmän ilmaston sekä pidemmän kasvukauden kuin mitä Suomessa on. Eniten puuvillaa viljellään Yhdysvalloissa, Kiinassa, Pakistanissa ja Uzbekistanissa.
Pellavaa sen sijaan on viljelty Suomessa jo 1500-luvulta alkaen. Pellavasta saadaan kankaisiin käytettävää kuitua, mutta sitä viljellään myös siitä pellavaöljyn takia. Pellavan viljelyala suomessa tällä hetkellä on noin 3000 hehtaaria. Se ei ole kovinkaan paljon, sillä vielä 1930-luvulla pellavan viljelyala oli noin 40 000 hehtaaria.
Kuitupellava | Farmit
muutte_4eb0058_ljypellavan_viljelyopas_11_2010_final_ID_5368.pdf (vyr.fi)
Puuvillakasvi - puuvilla.info
Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Eemeli, Eemil ja Emil ovat muodostuneet muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sukunimi oli muodostettu latinan kielen sanasta 'aemulus', joka tarkoittaa kilpailevaa tai kilpailijaa. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kolme Aemilius-nimistä varhaiskristillistä marttyyripyhimystä. Ranskassa nimi on muodossa Émile, jota on tehnyt tunnetuksi erityisesti valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseaun samanniminen kasvatusopillinen teos (1762).
Almanakassa nimi esiintyi meillä ensi kerran vuonna 1749 muodossa Amilius ja sen jälkeen muodossa Emil. Suomen ortodoksinen kalenteri liittää Eemelin ja Eemilin samankaltaisuuden vuoksi nimeen Emilianos.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Salmi: Latinalais-suomalainen sanakirja, Otava...
