Kuolemansyyn tutkijat voivat käyttää ainakin karkean arvion tekoon kuolonkankeutta (rigor mortis), joka käynnistyy noin kuuden tunnin sisällä kuolemasta ja kehittyy täydelliseksi seuraavan kuuden tunnin aikana. Kuolonkankeus säilyy noin 12 tuntia, jonka jälkeen se alkaa hävitä ja on hävinnyt 12 tunnin kuluttua. Koko kuolenkankeuden prosessi kestää siis noin 36 tuntia ja asiantuntija pystyy tänä aikana tutkitun ruumiin kuolinhetken arvioimaan. Kahden vuorokauden jälkeen kuolonkankeuden käyttäminen ei enää onnistu ja arviot kuolinhetkestä perustuvat mahdollisesti tehtävän ruumiinavauksen tuloksiin. Jos ruumis on ollut pitempään kuolleena, täytyy kuolinhetken arvioinnissa käyttää myös päättelyä esimerkiksi juuri postilähetysten...
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo.
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
J. H. Erkon runo Lumitähtiä julkaistiin Joulukontti-lehdessä 1.12.1906. Voitte lukea runon lehden digitoidusta numerosta, joka aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354466?term=LAITAN…
Runo on luettavissa myös esimerkiksi J. H. Erkon Koottujen teosten toisesta osasta.
"Vanhojen mestarien" (mm. Immi Hellénin, Larin Kyöstin, Eino Leinon, Zacharias Topeliuksen) joulurunoja löytyy runsaasti esimerkiksi teoksista Lapsuuden joulu : Rakkaimmat joulurunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2005, useita painoksia) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1 ja Osa 2 (toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1979 ja 1980).
https://finna.fi/
A. Uiton kirja Kertomus Tervolan osuuskaupan r.l. 25-vuotisesta toiminnasta. Vuosikertomus 26:lta toimintavuodelta, 1931 / Tervolan osuuskauppa r.l. Kemi , 1932., löytyy Turun yliopiston kirjastosta. Tervolan osuuskaupasta on julkaistu myös 2 muuta kirjaa: Vesanen, Viki, Tervolan osuuskauppa 1906-1956. Kemi , 1956. sekä Keränen, Yrjö, Tervolan osuuskauppa 60-v. juhlajulkaisu. Rovaniemi : Tervolan osuuskauppa, 1966. Näistä jälkimmäinen on myös Turun yliopiston kirjastossa, Vesasen kirja on sekä Turun yliopiston että Jyväskylän yliopiston kirjastoissa. Kirjat voi saada luettavakseen kaukolainoina. Lähin kirjastosi voi auttaa kaukolainapyynnön lähettämisessä.
Rantanplanin taustaa käsitellään ainakin Lucky Luke -albumissa Daltonit pääsevät hoitoon (Otava 1977). Sen mukaan tämä lännen tyhmin koira olisi monirotuinen: sen itsensä kertoman mukaan "isällä oli pitkä punamusta turkki" ja äiti oli "pieni ja karvaton". Myöhemmin Rantanplan muistelee pikkuveljensä olleen "tosiaan perheen ensimmäinen kiinanpalatsikoira", joten ilmeisesti geenipooli oli varsin kirjava.
Ranskankielisen Wikipedian mukaan (http://fr.wikipedia.org/wiki/Rantanplan) Rantanplan olisi saksanpaimenkoiran ja vinttikoiran risteytys, mutta tiedon alkuperää ei mainita. Pienikokoisia ja niukkaturkkisia vinttikoiria on toki olemassa, joten ehkäpä tämä päätelmä on tehty noiden Rantanplanin omien muistelmien pohjalta. Dargaud-kustantamon...
Hei!
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt ja vielä siitäkin, että tietoa löytyi näin laihasti. Leipomoista löytyy ihan hiukan tietoa, mutta niiden työntekijöistä ei mitään. Pertti Gyllden on tehnyt kirjasen ”Puoli pulloo punasta limunaatia ja nuoltu pulla!”, josta löydän maininnan s. 23, että Ida Klingstedillä oli tuohon aikaan leipomo ja pullapuoti. Se myytiin v. 1928 Närkille, joka toimikin sitten ihan meidän aikaan asti (lopetti siis toimintansa joskus 1990-luvulla). Viimeinen omistaja oli Martti Närkki, joka nykyään asuu Kuopiossa. Hänellä on (ainakin ollut) arkistoa, mm. äänikasetti Närkin leipomon vaiheista. Tämä tieto löytyy tästä em. Gylldenin kirjasta.
Nykyisinkin toiminnassa oleva Elosen leipomo perustettiin vasta...
Kekri oli sadonkorjuun juhla, jolla ei alunperin ollut tarkaa päivämäärää, vaan jota juhlittiin eri taloissa eri aikaan. 1800-luvulla kekri liittyi yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa. Monet kekrinviettotavat ovat siirtyneet ajan myötä jouluun, esimerkiksi kekripukista tuli joulupukki. Myös kekriä juhlitaan edelleen, mm. kekrimarkkinoilla. Kekrin merkitys on siis kovasti muuttunut siirryttäessä maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kaupunkielämään, mutta kokonaan se ei ole kadonnut. Nämä tiedot ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Talonpoikaiskulttuurisäätiön sivuilta, joilta löytyy myös lisää tietoa:
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu.
"Uusista startupeista 80 % selviää kolme ja 70 % viisi seuraavaa vuotta. Kasvustartupien määritelmä edellyttää kolmen vuoden selviytymistä; tämän jälkeen niiden selviytymiskehitys on samankaltainen muiden startupien kanssa."
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79591
"-- startup-yrityksiä perustetaan 4 000–5 000, joista seuraavan kolmen vuoden aikana kohtuullisen kasvuun yltää 6–7 %, eli noin 300 yritystä."
https://www.etla.fi/julkaisut/katsaus-yritysten-kasvuun-ja-sita-koskevi…
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta vastattiin näin:
Kysymykseen kynttilän ja öljylampun paremmuudesta on vaikea antaa oikeata vastausta, koska vertailevaa tutkimustietoa esim. hiukkaspäästöistä ei tunnu helposti löytyvän. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että palamisen päästöt ovat mahdollisimman pienet silloin, kun polttoaine on puhdasta ja palaminen saadaan sujumaan mahdollisimman täydellisesti. Harkiten voisi päätellä, että puhtaan lamppuöljyn palaminen hyvissä olosuhteissa tuottaa vähemmän hiukkaspäästöjä kuin kynttilän polttaminen. Öljylampun tai –tuikun säätäminen (esim. sydämen oikea pituus) lienee helpompaa kuin kynttilässä, joka ainakin jossakin palamisen vaiheessa aina savuttaa näkyvästi eli tuottaa silmin havaittavia...
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
Kirja on Alli Saarentaus-Salon Tiina itte yllättää vuodelta 1958.
Siinä 18-vuotias Tiina ottaa kesätyön puutarhaneuvojana ja ajelee myös polkupyörällä.
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
Naisten Ääni (näytenumero ilm. 1905, varsinaisesti alkoi ilmestyä
1906) oli suomalaisten naisasianaisten lehti. Päätoimittajana toimi vuoteen 1927 Naisasialiitto Unioniin kuulunut Maikki Friberg. Lehti ilmestyi vuoteen 1949. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lehden vuosikerrat mikrokorteilla.
Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki--ja-harraste-elaimet/usein-kysyttya-elaimet-ja-koronavirus-covid-19/
https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/prepare/animals.html
https://www.sciencemag.org/news/2020/03/quarantine-cat-disinfect-dog-latest-advice-about-coronavirus-and-your-pets
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
