Unkarin tiedeakatemian ylläpitämän nimitietokannan mukaan Imre-nimi pohjautuu muinaissaksan nimeen Amalrich ja siitä muodostuneeseen nimeen Emmerich Amalrich-nimen alku amal tarkoittaa ahkeraa, loppu rich tarkoittaa hallitsevaa.
Imre on Unkarissa nykyisinkin yleisesti käytössä oleva nimi. Tunnettuja nimen kantajia ovat olleet esimerkiksi Imre Pyhä (n. 1000 - 1031) ja Unkarin pääministeri Imre Nagy (1896 - 1958).
MTA NyTI Utónévkereső (nytud.hu)
Ladó János – Bíró Ágnes: Magyar utónévkönyv. Budapest: Vince. 2005
https://hu.wikipedia.org/wiki/Imre
Kirjaston omenakirjoista ei löytynyt mitään tietoa, että Valkea kuulas / Valkeakuulas / Transparente Blanche -lajikkeesta normaalisti puuttuisi siemeniä. Myöskään verkkohaku ei tuottanut tietoa lajikkeen siementen puuttumisesta.Ilmiötä, jossa hedelmästä puuttuu siemenet, kutsutaan partenokarpiaksi, ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Parthenocarpy. Verkosta löytyy ihmisten havaintoja siemenettömistä omenoista ja arvailuja siitä, että ilmiön taustalla ehkä on geeniteknologia tai luonnonvalinta, mutta täysin luotettavan oloista tietoa ilmiöstä ei löytynyt. Ilmiö lienee harvinainen, mutta ei aivan tavaton - muistan itsekin syöneeni kotimaisia omenoita, joissa oli joko aivan alikehittyneet siemenet tai ei siemeniä ollenkaan.
Kun kirjoittaa korttia, voi toivotuksen jälkeen päättää tekstin kirjetyypillisesti allekirjoitettuna. Toisin sanottuna siis voit kirjoittaa esimerkiksi With love, [nimi] With best regards, [nimi] Warm regards,[nimi] Sincerely, [nimi] Tältä sivulta voit nähdä muita vaihtoehtoja: How to end a letter with love, With love meaning (handwrytten.com) Kokonainen esimerkki olisi tällainen:Happy Mother's Day, Janine! With love,Margaret
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Viola-tietokannasta löytyi laulu "Verivirtansa alla", joka
ilmeisesti on kyseessä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut
Kyösti Roth.
Kappale on löytyy seuraavilta äänitteiltä:
Siiloan seurakunnan kuoro: Kaikki saa Herralle laulaa: kiitoslauluja
(C-kasetti vuodelta 1992)
Uusi laulu kaduilta: Ristin verellä (C-kasetti vuodelta 1991)
Freidiba Boodos: Shalom (C-kasetti vuodelta 1983)
Valitettavasti laulun nuotteja ja sanoja ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista.
On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa,
jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää luotettavaa tietoa en onnistunut löytämään.
Google-haulla löytyi kuitenkin sivusto, jossa on samantapaisen laulun sanoja,...
Andrei Platonovin (1899-1951) romaanissa Tsevengur seikkailee Proletaarin Voima -niminen hevonen. Voisikohan etsimäsi teos olla siis tämä:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4090
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Tämä runo alkaa sanoin "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa / Vie kauas maailmaan tie myrskyinen". Runon nimi on Hopeinen laulu. Se on julkaistu Aulikki Oksasen runokokoelmassa Kolmas sisar (Siltala, 2011).
Rusasen levystä kirjoitettiin sen julkaisuaikaan Ylen sivulla: http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Samaa tekstiä on tiedusteltu tällä palstalla aikaisemminkin: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fd5a863a-98…
Pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa.
"Nooke oli jo ennen rajan taakse menoaan ollut hieman raivopäinen. Hullu työmies mutta vihasi talollisiakin kuin myrkkyä. Yksinäisen, jo kuolleen piian jalkapoika. Ärsytti mieheksi tultuaan metsäpomoja itsepäisyydellään. Ei koskaan kulkenut niska kumarassa. Teki niin kuin sattui itse asian päättämään. Vajaat kymmenen vuotta taisi olla siitä kesästä, kun Nooke katosi seudulta." (s. 516)
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Barry Farberin kirjaa How to learn any laguage ei löydy HelMet-kirjastoista eikä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Sitä on varmastikin mahdollista tilata kaukolainaksi ulkomaisista kirjastoista, mutta varsinkin, jos se joudutaan tilaamaan Pohjoismaiden ulkopuolelta, saattaa tulla jopa edullisemmaksi ostaa se. Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä omassa kirjastossasi, tai jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kielten oppimiseen liittyviä kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista paljonkin. Kirjoita HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun hakukenttään sanat "kielet oppiminen" (ilman lainausmerkkejä!), niin pääset selaamaan...
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen...
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta ”angul”, kärki, piikki. Suomessa nimi sai kantajia erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Meillä sen leviämiseen on saattanut vaikuttaa samantapaisuus eräisiin muihin nimiin (esim. Henna). Lisäksi sitä voidaan pitää Ennatan (Ennatha oli Palestiinan Kesareassa 200-luvulla elänyt marttyyrineitsyt) lyhentymänä. Virossa taas on viitattu viron sanaan ”enn”, hellä, lempeä.
Lähteenä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Evilla saattaisi olla muodostunut Eveliina-nimestä. Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet, Otava, 2005, kerrotaan Eveliinasta näin: Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen...
Fruits Basket -animea on tehty kaikkiaan 26 jaksoa, joista kaikki on tosiaankin julkaistu myös Suomessa. Jaksot on jaettu kuudelle DVD-levylle:
Vol. 1, jaksot 1-4
Vol. 2, 5-8
Vol. 3, 9-12
Vol. 4, 13-17
Vol. 5, 18-21
Vol. 6, 22-26
Fruits Basketin suomalaisissa julkaisuissa jaksot on nimetty. Alkuperäisessä japanilaisessa versiossahan mitään nimiä ei ole.
Katsasta vaikkapa seuraava esittely:
http://www.suomi-anime.net/series.php?name=fruits-basket
