Tässä luettelo kaikista Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön teoksista, jotka kaikki on suomennettu ja jotka kaikki löytyvät myös Helsingin seudun (kuten useimmista muistakin) yleisistä kirjastoista. Kirjojen saatavuustiedot näet esim. internetin välityksellä osoitteesta : http://www.libplussa.fi.
ROSEANNA, 1965 - suom.
MANNEN SOM GICK UPP I RÖK, 1966 - The Man Who Went Up in Smoke - Mies joka hävisi savuna ilmaan
MANNEN PÅ BALKONGEN, 1967 - The Man on the Balcony - Mies parvekkeella
DEN SKRATTANDE POLISEN, 1968 - The Laughing Policeman - Bussimurha - film 1973, dir. by Stuart Rosenberg, starring Walter Matthau and Bruce Dern
BRANDBILEN SOM FÖRSVANN, 1969 - The Fire Engine That Disappeared Kadonnut paloauto
POLIS, POLIS, POTATISMOS, 1970 -...
Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä.
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
E-osuuskauppaliikkeen taulut löytyvät nykyisin Osuuskunta Tradekan tiloista Helsingistä. Osa teoksista on tosin lahjoitettu ympäri Suomea, mutta Helsingin tauluvarastossa on noin 50 muotokuvaa. Valitettavasti suurimmassa osassa tauluissa on puutteelliset tiedot esim. muotokuvan henkilöistä. Tästä syystä ainoa keino selvittää taitaa olla, että Kaarlo Huhtalan omainen käy paikan päällä katsomassa josko kuvien joukosta löytyisi isäsi muotokuva.
Osuuskunta Tradeka-yhtymän johdon sihteeri Marja-leena Erkkilä on lupautunut esittelemään Helsingissä olevat muotokuvat, jos vain pääset paikanpäälle. Toivottavasti näistä tiedoista on sinulle apua.
Mike Conroyn 500 Great Comicbook Action Heroes on luokiteltu
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä http://ykl.kirjastot.fi/ luokkaan 86.13 eli Sarjakuvien historia ja tutkimus. Teosta ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta vastaava luokka siellä olisi 805.
Testamentin säilytyksestä ei ole ole laissa määrätty. Testamenttia ei tarvitse etukäteen reksiteröidä. Ei siis ole mitään tietopankkia, johon olemassa olevat testamentit voisi ilmoittaa.
Ohjeistuksena on, että testamentti tulee säilyttää turvallisessa paikassa, esimerkiksi pankin tallelokerossa. Testamentin tulee olla helposti löydettävissä tekijänsä kuoleman jälkeen. Sillä jos testamenttia ei löydetä, se katsotaan peruutetuksi. Myös lakitoimistot tarjoavat testamentin säilytyspalveluja.
Lähteet:
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sailytys/
http://www.testamentti.fi/index.php?sivu=
Minullekin ilmaus oli aluksi aika vieras, mutta googlailemalla löysin tällaisen vanhan runon, jossa termiä "ylhäinen vieras" käytetään kuoleman yhteydessä, niin että suoraan viitataan Kristukseen "Ylhäinen vieras ompi Kristus Jesus": Ylhäinen vieras – Wikiaineisto (wikisource.org)
Tarkistin asian vielä tutulta papilta, joka tiesi kertoa että termiä on tosiaan käytetty hengellisissä yhteyksissä viittaamaan Kristukseen ja myös kuolemaan, sillä ajatuksella että kuolema on ikään kuin voitto, ei pelkkää pimeyttä, vaan kotiin pääsemistä. Tämä voisi kenties avata myös V.A. Koskenniemen runoa paremmin?
Richard III:
"Nyt nurpeuden talven meillä muutti/Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi." (Paavo Cajander).
Hamlet-sitaatti on hankalampi: en löydä tekstistä riviä 201 1. näytöksen 1. kohtauksesta. Line 175 on viimeinen. Täsmennätkö kysymystä, niin lähetän käännösvastineet useasta eri käännöksestä.
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi runoa ei ole...
Kaikkien alojen meneillään olevia tutkimushankkeita ei ole listattu yhteen tietokantaan, koska niitä on niin runsaasti.
Jotakin apua aiheen tutkailuun kyllä löytyy:
Aurora tietokanta kertoo, millaisia rahoitustahoja on tieteen- ja taiteen tutkimukselle. https://www.aurora-tietokanta.fi/
Myös Suomi.fi palvelusta löytyy laaja lista erilaisista apurahoista. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Tieteen tukijoukot sivustolta löytyy tietoja eri tieteenalojen saamasta rahoituksesta. https://tieteentukijoukot.fi/fi/tilastot/
Amusa-sivuston jutussa 29.2.2020 kerrotaan tilastotietoa säätiöiden tuesta kansalaisten hankkeille. https://www.amusa.fi/saatiot-tukivat-...
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta löytyy tietoa massatapahtumien järjestämisestä:
https://tukes.fi/tapahtumaturvallisuus
Suurin Suomessa järjestetty maksullinen tapahtuma toistaiseksi lienee Madonnan konsertti vuonna 2009, johon myytiin yli 80 000 lippua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/14/mika-on-suurin-suomessa-jarjes…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta ( http://finna.fi useita opinnäytteitä aiheesta. Hakutermeinä käytin asiasanoja monikamerakuvaus, monikameramiksaus, monikameratekniikka, monikameratuotanto ja monikameratyö. Julkaisuja voi kaukolainata kirjaston kautta. Googlaamalla löytyi lisäksi seuraavat julkaisut, jotka ovat luettavissa verkossa: Janne Saarela: Livestream monikameratuotannossa Kassun karnevaaleilla (Mikkelin amk 1991) sekä Jaakko Alajoki: Monikameratuotannon automaattinen editointi (TKK 2006). Pekka Korvenojan kirjassa TV-kameratyön perusteet (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004) käsitellään myös aihetta. Kirja on esim. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/...
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
Sosiologia / Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen on ollut pääsykoekirjana. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 2004.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1698299?lang=fin
Kaksi muuta ehdotusta:
Suomalainen yhteiskunta / Kimmo Jokinen, Kimmo Saaristo, julk. 2002
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1321866?lang=fin
Viestinnän vallassa : johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin / Risto Kunelius, julk. 2003
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1624930?lang=fin
Vankeudessa elävät miekkavalaat tarvitsevat ruokaa päivittäin ruokaa noin 45-135 kg koostaan riippuen. Aikuisten valaiden ruokamäärä on noin 2% niiden omasta painosta, mutta kasvavat poikaset saattavat syödä päivässä jopa 10% omasta painostaan.
Luonnossa miekkavalaslaumat erikoistuvat erilaisiin ruokavalioihin. Jotkut laumat syövät pelkästään kalaa, kun taas toiset metsästävät erilaisia merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja pyöriäisiä. Miekkavalaat voivat syödä myös pingviinejä ja muita merilintuja.
Vankeudessa miekkavalaita ruokitaan kaloilla. Koska pakastettuna säilytetyt kalat sisältävät vähemmän nestettä kuin tuoreet, valaiden nestetasapainosta täytyy huolehtia erikseen. Valaat eivät juo, vaan niiden on saatava tarvitsemansa makea vesi...
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Kuvauksesi sopii teokseen Odotus, jonka on kirjoittanut kiinalainen Ha Jin. Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 2000. Saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista saa selville Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kyseessä on varmaan laulunakin tunnettu Rakastin teitä (Ja vas ljubil) joka löytyy suomeksi esim. teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 ja venäjäksi esim. teoksesta Zolotaja kollektsija russkogo romansa. Kyseisten teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi.
